Yleisten töiden lautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon yksityistielakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta:

Luonnoksella ehdotetaan säädettäväksi uusi yksityistielaki, joka korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä. Samalla tehtäisiin vähäisiä, lähinnä teknisiä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.

Yleisten töiden lautakunta hoitaa Helsingin kaupungin rakennustoimen johtosäännön 4 §:n 23 kohdan mukaisesti yksityisistä teistä annetussa laissa ja asetuksessa tielautakunnan toimituksessa käsiteltäviksi säädetyt tehtävät. Yleisten töiden lautakunta on päättänyt myös yksityisille tiekunnille myönnettävistä kaupungin avustuksista vuosittain.

Helsingin alueella oli vuoden 2016 alussa yhteensä 19 avustuskelpoista yksityistiekuntaa. Östersundomin alueen Helsinkiin liittämisen yhteydessä 1.1.2009 siirtyi 16 tiekuntaa Sipoon alueelta ja 1 tiekunta Vantaan puolelta Helsinkiin. Näiden yksityisteiden yhteispituus oli 17,4 kilometriä. Helsingin alueella oli ennestään 4 toimivaa yksityistiekuntaa, joiden yhteispituus oli 5,3 kilometriä. Yksityisteitä on tällä hetkellä yhteensä 21,5 km. Osa yksityisteistä on asfalttipintaisia ja osa sorapintaisia.

Kunnossapitoavustus on yksi tärkeimmistä avustusmuodoista yksityisteille. Kunnossapidon avustaminen on jäänyt kuntien vastuulle, jotka avustavat tiekuntia omien budjettiensa ja käytössä olevien resurssiensa mukaisesti. Lain mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta avustaa, mutta yksityistielain nojalla ne voivat avustaa tiekuntia. Sipoon liitosalueen asukkaille suunnatussa tiedotustilaisuudessa 2008 tuotiin erityisesti esiin kuntalaisten eriarvoisuus, koska kaupunki huolehtii katujen ylläpidosta verovaroin, mutta yksityisteillä tieosakkaat joutuvat kustantamaan tienpidon itse omalla kustannuksellaan.

Rakennusviraston budjetissa on ollut varaus, josta tiekuntien hakemusten perusteella yleisten töiden lautakunta on tehnyt päätöksen avustusten maksamisesta yksityisille tiekunnille. Kunnossapitoavustusta on maksettu 1000 euroa/kilometri. Sen lisäksi on maksettu 200 euroa/kilometri tien osalle, jossa on järjestettyä julkista liikennettä. Kunnossapitoavustusten yhteismäärä vuonna 2016 oli 16 726 euroa. Lisäksi on avustettu yksittäisiä pieniä perusparannushankkeita, joita on ollut muutama vuosittain.

Helsingissä tielautakunnan vastuulle kuuluvien tehtävien määrä on ollut vähäinen eikä yksityistielain uudistaminen tuo nykykäytäntöihin suuria muutoksia.

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Luonnoksessa lakia on selkeytetty ja tehty helpommin luettavaksi. Esitys lisää joustavuutta ja mahdollistaa tiekunnille ja tieosakkaille joustavammat toimintatavat.

Lakiluonnoksen 14 § määrää yksityisen tien lakkaamisesta ja muuttumisesta kaduksi. Pykälän 1 momentin pitkä toinen virke olisi asian selkeyttämiseksi hyvä jakaa kahdeksi virkkeeksi esimerkiksi:
"Kunnan on tieosakkaan tai tiekunnan vaatiessa tehtävä kadunpitovelvollisuutta koskeva arviointi, jos kadunpitopäätöstä ei ole tehty viiden vuoden kuluessa asemakaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Tämä arviointi on tieosakkaan tai tiekunnan vaatiessa tehtävä uudelleen enintään viiden vuoden välein." Määräys selkeyttää toimintatapaa yksityisteiden osalta asemakaavan valmistuttua.

Lakiluonnoksen 90 § säilyttäisi kuntien mahdollisuuden avustaa yksityisiä tiekuntia. Näin käytäntö säilyisi Helsingissä ennallaan. Toimitustehtävät siirtyisivät maanmittauslaitokselle ja mahdollisille kiinteistörekisterinpitäjille, muutoksenhakutehtävät maaoikeuteen ja käräjäoikeuteen ja yleisiksi hallintotehtäviksi luokiteltavat tiekunnan hallintoon ja osakkaiden ja asianosaisten oikeusturvaan liittyvät tehtävät perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon Luovaan. Asiantuntemus edellä mainittujen asioiden käsittelyssä paranisi, mutta kuluriski kasvaisi. Kunnat eivät ole veloittaneet yksityistieasioiden käsittelystä kuluihin perustuvia maksuja, vaan ovat näin subventoineet asioiden käsittelyä.

Lakiluonnoksen 95 §:n mukaan maakunnat ja kunnat voivat perustaa yksityistieasioita käsittelevän neuvonta- ja sovitteluelimen tai tarjota muutoin neuvonta- ja sovittelupalveluita yksityistieasioissa. Jos tämä elin toimisi maakuntatasolla, voisi keskitetty ratkaisu tuoda etuja asian valmistelun ja oikeusturvan kannalta.