Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti merkitä tiedoksi liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyynnön hallituksen esityksestä yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja lähettää vastauksena seuraavan lausunnon:

Helsingissä tielautakunnan vastuulle kuuluvien tehtävien määrä on ollut vähäinen eikä yksityistielain uudistaminen tuo nykykäytäntöihin suuria muutoksia. Luonnoksessa lakia on selkeytetty ja tehty helpommin luettavaksi. Esitys lisää joustavuutta ja mahdollistaa tiekunnille ja tieosakkaille joustavammat toimintatavat.

Lakiuudistuksen valmistelussa on arvioitu, tulisiko mahdollistaa tieosakkaiden järjestäytyminen tiekuntamallin lisäksi esimerkiksi osakeyhtiön tai osuuskunnan muodossa. Tieosakkaiden järjestäytymistä osakeyhtiöksi pidettiin valmistelussa ongelmallisena, eikä se juuri saanut kannatusta valmistelussa mukana olleilta sidosryhmiltä.

Kunkin maanomistajan ja muun tienkäyttäjän tarve voi muuttua esim., kun taloon hankitaan kakkosauto tai liikkeenharjoittajan ajokerrat tiellä muuttuvat. Aina muutoksen yhteydessä pitäisi saattaa ajan tasalle omistus yhtiössä. Luonnoksen mukaan kun tielle tulisi uusi käyttäjä eli osakas, olisi tarpeen järjestää osakeanti ja ratkaista uuden tieosakkaan pääsy yhtiön osakkaaksi. Nykyisin uusi tienkäyttäjä ja tien käytön muuttuminen käsitellään yksinkertaisesti muuttamalla tieyksiköiden tai kuljetusmaksun määrää. Jos tiekunnan kokouksen päätöksen moittiminen tapahtuisi kanneteitse, kuten mm. osakeyhtiölaissa säädetään, moitekanteen nostaminen voisi edellyttää lainopillisen koulutuksen saanutta asiamiestä, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Helsingin kaupungin mielestä tiekunnan nykyinen juridinen muoto on hyvä, eikä tiekunnan tulisi olla osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoinen.

Lakiluonnoksen 14 § määrää yksityisen tien lakkaamisesta ja muuttumisesta kaduksi. Pykälän 1 momentin pitkä toinen virke olisi asian selkeyttämiseksi hyvä jakaa kahdeksi virkkeeksi esimerkiksi: "Kunnan on tieosakkaan tai tiekunnan vaatiessa tehtävä kadunpitovelvollisuutta koskeva arviointi, jos kadunpitopäätöstä ei ole tehty viiden vuoden kuluessa asemakaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Tämä arviointi on tieosakkaan tai tiekunnan vaatiessa tehtävä uudelleen enintään viiden vuoden välein." Määräys selkeyttää toimintatapaa yksityisteiden osalta asemakaavan valmistuttua.

Lakiluonnoksen 90 § säilyttäisi kuntien mahdollisuuden avustaa yksityisiä tiekuntia. Näin käytäntö säilyisi Helsingissä ennallaan. Toimitustehtävät siirtyisivät maanmittauslaitokselle ja mahdollisille kiinteistörekisterinpitäjille, muutoksenhakutehtävät maaoikeuteen ja käräjäoikeuteen ja yleisiksi hallintotehtäviksi luokiteltavat tiekunnan hallintoon ja osakkaiden ja asianosaisten oikeusturvaan liittyvät tehtävät perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon Luovaan. Asiantuntemus edellä mainittujen asioiden käsittelyssä paranisi, mutta kuluriski kasvaisi. Kunnat eivät ole veloittaneet yksityistieasioiden käsittelystä kuluihin perustuvia maksuja, vaan ovat näin subventoineet asioiden käsittelyä.

Lakiluonnoksen 95 §:n mukaan maakunnat ja kunnat voivat perustaa yksityistieasioita käsittelevän neuvonta- ja sovitteluelimen tai tarjota muutoin neuvonta- ja sovittelupalveluita yksityistieasioissa. Jos tämä elin toimisi maakuntatasolla, voisi keskitetty ratkaisu tuoda etuja asian valmistelun ja oikeusturvan kannalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää 25.1.2017 lausuntoja yksityistielain kokonaisuudistuksesta 21.3.2017 mennessä. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja hallituksen esitys liitteenä 2.

Lailla selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisessa, ylläpidossa ja rahoituksessa. Kuntien tielautakunnat lakkautetaan ja tehtävät siirretään Maanmittauslaitokselle, maaoikeuteen sekä valtion lupa- ja valvontavirastoon. Maakunnilla ja kunnilla on mahdollisuus perustaa yksityistieasioille sovittelu- ja neuvontaelimiä. Kunnat, maakunnat tai valtio voi tulla tieosakkaaksi, jos ne ohjaavat liikennettä yksityisteille. Maakuntauudistuksen yhteydessä yksityisteiden valtion avustustehtävä siirretään maakunnille. Avustuskriteereitä karsitaan.

Jatkossa tiekunta voi antaa luvan johtojen sijoittamiseen yksityistien alueelle. Tieoikeus perustettaisiin kulkuoikeuden lisäksi sähkö- ja viestintäjohtojen ja muiden tien vaikutuspiirin kiinteistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden sijoittamista varten.

Tiekuntien perustaminen, yhdistyminen, jakaminen ja lakkauttaminen mahdollistettaisiin myös tieosakkaiden päätöksillä ilman yksityistietoimitusta. Tiekunnan säännöillä voitaisiin sopia joistakin asioista toisin kuin laissa säädetään. Ulkopuolisten yksityistienkäyttö olisi lähtökohtaisesti luvanvaraista. Lakiluonnos selkeyttää käyttömaksun perimisen periaatteita. Yksityistielaki ja siihen liittyvät lait tulisivat voimaan 1.1.2018.

Helsingin alueella oli vuoden 2016 alussa yhteensä 19 avustuskelpoista yksityistiekuntaa. Östersundomin alueen Helsinkiin liittämisen yhteydessä 1.1.2009 siirtyi 16 tiekuntaa Sipoon alueelta ja 1 tiekunta Vantaan puolelta Helsinkiin. Näiden yksityisteiden yhteispituus oli 17,4 kilometriä. Helsingin alueella oli ennestään 4 toimivaa yksityistiekuntaa, joiden yhteispituus oli 5,3 kilometriä. Yksityisteitä on tällä hetkellä yhteensä 21,5 km. Osa yksityisteistä on asfalttipintaisia ja osa sorapintaisia.

Yleisten töiden lautakunta hoitaa Helsingin kaupungin rakennustoimen johtosäännön 4 §:n 23 kohdan mukaisesti yksityisistä teistä annetussa laissa ja asetuksessa tielautakunnan toimituksessa käsiteltäviksi säädetyt tehtävät. Tielautakunnan tehtäviin kuuluu myös mm. yksityisille tiekunnille myönnettävien avustusten määrittely vuosittain. Kunnossapitoavustusten yhteismäärä vuonna 2016 on ollut 16 726 euroa. Kunnossa-pitoavustusta maksetaan 1000 euroa/kilometri. Sen lisäksi maksetaan 200 euroa/kilometri tien osalle, jossa on järjestettyä julkista liikennettä.