Poikkeamishakemus (Laajasalo, Sarvastonkaari 82)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Sarvastonkaari 82)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Asunto Oy Sarvastonkaari 82:n asemakaavaa nro 7415 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemus koskee rakennusoikeuden ylitystä 11,4 k-m2 (7 %).
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien 24.11.2016 päivättyjen alustavien suunnitelmien periaatteita
- muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 7415 merkintöjä ja määräyksiä
Hakija
Asunto Oy Sarvastonkaari 82 (jättöpäivämäärä 17.1.2016)
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49100 tontti 19
Hakemus
Hakijan tarkoituksena on laajentaa nykyistä asuinrakennusta rakennusvaipan sisäpuolella. Yhdistetty kodinhoito- ja pesuhuone sekä sauna siirretään nykyiseen varastotilaan. Entisten pesu- ja saunatilojen paikalle rakennetaan uusi makuuhuone. Toimenpiteestä ei aiheudu julkisivumuutoksia. Tontin rakennusoikeus ylittyy 11,4 k-m2 (n. 7 %).
Hakija perustelee hakemustaan tontin tarkoituksenmukaisella käytöllä, alueen käytön tehostumisella, lähialueelle myönnetyillä vastaavilla poikkeamisilla, yleiskaavan ja uuden yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden edistämisellä sekä asuntorakentamisen edistämisellä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.2.1977 vahvistettu asemakaava nro 7415. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten enintään kahden asunnon pientalojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20 joka vastaa 170,6 m2 asuntokerrosalaa (tontin pinta-ala on 853 m2). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa asuntokerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto- ja virkistystä palvelevia tiloja enintään 15 % tontin asuntokerrosalasta. Tämän lisäksi saa rakentaa autokatoksia, joiden kerrosala on enintään 15 m2/asunto, kuitenkin enintään 15 % asuntokerrosalasta.
Asuinrakennusten korttelialueella saa samaan kaksikerroksiseen rakennukseen sijoittaa enintään 500 m2 ja yksikerroksiseen enintään 300 m2 kerrosalaa sekä autokatokseen enintään 150 m2 kerrosalaa. Asuinrakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin tai puiston rajasta on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Tonttia koskeva rakennusala on rajattu Sarvastonkaaren puoleiselta osalta n. 4 metrin päähän tontin rajasta. Talousrakennuksen ja autokatoksen saa naapurin suostumuksella sijoittaa lähemmäksi rajaa tai rajaan kiinni, mikäli olemassa olevaa puustoa ei turmella. Samalla tontilla olevien rakennusten etäisyyden toisistaan on oltava riittävä. Kaksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 6 metriä ja yksikerroksisen 4 metriä sekä talousrakennuksen 3,5 metriä ja autokatoksen 3 metriä.
Voimassa olevan yleiskaavan 2002 tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaan olemassa olevilla pientaloalueilla mahdollistetaan tiivistämistä tulevaisuudessa enimmäistehokkuuden puitteissa. Kyseessä oleva alue on merkitty pääasiassa asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Alueella on tehty laaja rakennusoikeus- ja suojeluselvitys (Laajasalon Sarvaston omakotialueen rakennusoikeus- ja suojeluselvitys, Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto 25.5.2009). Selvityksen perusteella hakemuksen kohteena olevalla tontilla ei ole suojelua vaativia rakennuksia.
Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1989 valmistunut paritalo, jonka kerrosala hakijan mukaan on 171 k-m2.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennusoikeuden ylitys edistää tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakentaminen tapahtuu nykyisen rakennuksen sisällä eikä sen vuoksi aiheuta vaikutuksia ympäristöönsä tai muutoksia rakennuksen ulkonäköön. Rakennusoikeuden nosto tehostaa tontin käyttöä sekä edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita.
Rakentamisessa on tarkoituksenmukaista noudattaa alustavien suunnitelmien periaatteita jotta varmistutaan siitä, että muutokset kohdistuvat ainoastaan olemassa olevan rakennuksen sisätiloihin.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 05.05.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.