Itseoikaisu, liukastuminen jalkakäytävällä Leiviskätien kohdalla

Palveluosaston lakimies päätti poistaa 25.8.2016 tekemänsä päätöksen § 197 ja ratkaista hakijan 29.6.2016 päiväämän lisäkorvausvaatimuksen uudelleen seuraavasti:

Hakijalle maksetaan yritystoiminnan kiinteistä kuluista työkyvyttömyysajalta 410,00 euroa ja vahingosta aiheutuneina matkakuluina 132,40 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.

Yritystoiminnan kiinteitä kuluja työkyvyttömyysajalta koskeva korvaus, 410,00 euroa, on jo maksettu hakijalle.

Vahingosta aiheutuneita matkakuluja koskeva korvaus, 132,40 euroa, suoritetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.

Tämä päätös on kaupungin kannanotto korvausasiaan. Mikäli hakija haluaa saada korvausasiasta kaupunkia oikeudellisesti sitovan ratkaisun, hänen tulee haastaa kaupunki Helsingin käräjäoikeuteen sillä tavoin kuin vastapuoli riita-asiassa haastetaan.

Hakija on 29.6.2016 päiväämällään kirjeellä vaatinut lisäkorvausta liukastumisvahinkoa koskevassa asiassa, jossa kaupungin on todettu olevan asiassa korvausvelvollinen yleisten töiden lautakunnan päätöksellä 7.6.2016 § 277. Yleisten töiden lautakunta on kyseisessä päätöksessä valtuuttanut palveluosaston lakimiehen päättämään vammaan liittyvistä mahdollisista lisäkorvausvaatimuksista, jotka perustuvat tositteisiin ja jotka eivät ole harkinnanvaraisia määrän tai perusteen suhteen.

Hakijan lisäkorvausvaatimus on koostunut erinäisistä matkakuluista, fysioterapeutin suosittelemien jalkineiden hankinnasta aiheutuneista kuluista, uusien jalkineiden aiheuttamien rakkojen hoitokustannuksista, lainanlyhennyskuluista, YEL-maksuista sekä toisen työhuoneen kustannuksista.

Palveluosaston lakimies on päätöksellään 25.8.2016 § 197 hyväksynyt hakijan lisäkorvausvaatimuksen yritystoiminnan kiinteitä kuluja työkyvyttömyysaikana koskevien kulujen osalta. Enemmät vaatimukset on hylätty.

Hakija on samalla 29.6.2016 päiväämällään kirjeellä tehnyt oikaisuvaatimuksen yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 7.6.2016 § 277. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä on huomattu, että yksi vahinkoon liittyvä, hakijan lisäkorvausvaatimuksessa esittämä, matkakulu, on jäänyt palveluosaston lakimiehen 25.8.2016 § 197 päätöksessä erehdyksessä korvaamatta.

Hallintolain 8 luvun 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Palveluosaston lakimies poistaa tällä päätöksellä matkakulujen osalta virheellisen päätöksen 25.8.2016 § 197 ja ratkaisee asian uudelleen. Muiden, kuin matkakulujen osalta, päätös on vastaavan sisältöinen, kuin palveluosaston lakimiehen päätös 25.8.2016 § 197.

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että tuottamus tai laiminlyönti on syy-yhteydessä vahinkoon. Korvausvelvollisen vastuulle ei lueta sellaisia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet hänen menettelystään riippumatta. Hakijan lisäkorvausvaatimuksessa vaatimat lainanlyhennyskulut, YEL-maksut sekä uusien jalkineiden käytöstä aiheutuneiden rakkojen hoitokustannukset eivät ole syy-yhteydessä vaatimuksen perustana olevaan kaupungin laiminlyöntiin.

Vahingonkorvauslain esitöiden (HE 167/2003) mukaan sairaanhoitokustannuksina korvataan henkilövahingon kärsineelle tarpeellisesta tutkimuksesta, hoidosta tai muusta niihin rinnastettavasta terveyden- tai sairaanhoitoon kuuluvasta toimenpiteestä aiheutuneet kulut. Tarpeellisuusvaatimuksesta johtuen korvattaviksi voidaan katsoa vain yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisista hoidoista ja tutkimuksista aiheutuvat kulut. Fysioterapeutin suositusta jalkineiden hankinnasta ei pidetä tällaisena tarpeellisena kuluna.

Vahingonkorvauslain esitöiden mukaan sairaanhoitokustannuksina tulevat korvattaviksi myös tutkimuksiin ja hoitoihin hakeutumisesta aiheutuneet matkakulut. Tutkimukseen tai hoitoon hakeutumisesta aiheutuvista matkakuluista hakija on jo saanut korvauksen vakuutusyhtiöltä tapaturmavakuutuksensa perusteella. Työ- ja asiointimatkoista hakijalle aiheutuneet kustannukset eivät ole korvattavia, koska ne eivät ole aiheutuneet hoitoon tai tutkimuksiin hakeutumisesta.

Kaupunki katsoo kuitenkin olevansa 11.4.2016 aiheutuneiden matkakustannusten osalta asiassa korvausvelvollinen, sillä kyseiset matkakustannukset ovat aiheutuneet hakijan käytössä olleiden apuvälineiden palauttamisesta sairaalaan. Kyseisten matkakulujen voidaan katsoa olevan syy-yhteydessä vahinkoon.

Liikennevahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaan yrittäjän työkyvyttömyysajalta korvattavaa vahinkoa on ansionmenetyksen lisäksi yrityksen kiinteät kulut, kuten työkyvyttömyysaikana käyttämättömäksi jääneen työhuoneen kustannukset.

Kaupunki katsoo olevansa käyttämättömäksi jääneen työhuoneen kustannusten osalta korvausvelvollinen hakijan työkyvyttömyysajalta. Kyseinen yritystoiminnan kiinteitä kuluja työkyvyttömyysajalta koskeva korvaus, yhteensä 410,00 euroa, on jo maksettu hakijalle.