Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat periaatteet datakeskusten sijoittumiselle Helsingin kaupungin alueelle:

• Hankkeiden tulee olla yleiskaavan mukaisia. Ne voivat sijoittua yleiskaavassa osoitetuille toimitila-alueille ja yhdyskuntateknisen huollon alueille, Östersundomin osayleiskaavassa osoitettaville työpaikka-alueille sekä liikenteen melualueille, huomioiden alueille osoitettujen toimintojen tulevaisuuden kehittämistarpeet ja kaupungin pitkän aikavälin kokonaisetu. Pienet hankkeet voivat sijoittua olemassa oleviin rakennuksiin tai maanalaisiin tiloihin. Maanalaisten datakeskusten osalta on varmistettava varavoiman tarvitsemien ja muiden maanpäällisten rakenteiden sijoitettavuus.
• Datakeskuksia ei sijoiteta paikkoihin, joissa vaihtoehtoinen maankäyttö on asumista tai työpaikkaintensiivistä toimitilarakentamista. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdat.
• Datakeskusten rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset ympäristöön ja luonnonarvoihin tulee arvioida ja mahdollisia haittoja lieventää. Kaikissa ratkaisuissa on varmistettava toteutuksen kaupunkikuvallinen laatu.
• Datakeskusten rakentamisen edellytys on, että syntyvä hukkalämpö hyödynnetään EU:n ja Suomen kansallisissa säädöksissä määriteltyjen puhtaan siirtymän hankkeiden mukaisesti. Sijaintipaikalla tulee olla suunniteltuun toimintaan nähden riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Datakeskusten tulee tukea uuden vähäpäästöisen energian-tuotannon syntymistä datakeskusten sähkön tarpeen kasvun tahdissa ja energiajärjestelmän joustavuutta, noudattaa EU:n energiatehokkuustavoitteita ja raportointivaatimuksia sekä edistää kaupungin ilmasto- ja päästövähennystavoitteita.
• Datakeskustoimijoiden valinnassa tulee korostaa korkeaa lisäarvoa ja osaamista tuottavia hankkeita, jotka luovat edellytyksiä osaamis- ja yrityskeskittymien kehittymiselle. Lisäksi toimijoilta edellytetään vakavaraisuutta ja hyvämaineisuutta eikä toimija saa olla pakotteiden alainen. 
• Kaupunki mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen kaavoitus-, tontinluovutus- ja lupapäätöksillään. Tiiviillä viranomaisyhteistyöllä varmistetaan, että hankkeen taloudelliset, tietosuojaan liittyvät ja turvallisuusriskit arvioidaan valmistelun aikana. 

Datakeskukset ovat uusi ilmiö, johon ei ole varauduttu kaupunkisuunnittelua ohjaavassa Yleiskaavassa 2016. Helsingin kaupungin elinvoimaohjelmaan (2026) on kirjattu toimenpide edistää kestävän energia-järjestelmän rakentumista mahdollistamalla 2–3 datakeskushankkeen toteuttamisen kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin sijainteihin. Tämän takia on tarpeen tarkentaa periaatteita, joiden mukaisesti datakeskukset voivat sijoittua Helsingin kaupunkirakenteeseen.

Datakeskukset ovat digitaalisen infrastruktuurin keskeisiä rakenteita, jotka voivat tuoda Helsinkiin merkittäviä investointeja. Ne toimivat alustana muille korkean lisäarvon toimialoille, kuten digitaalisille palveluille, terveysteknologialle, luoville aloille ja tekoälypohjaiselle liiketoiminnalle. Datakeskukset eivät itsessään synnytä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mutta luovat edellytyksiä digitaalisten ekosysteemien kehittymiselle.

Datakeskukset edellyttävät vakaata sähkö- ja tietoliikenneverkkoa. Ne kuluttavat paljon energiaa, josta syntyy hukkalämpöä. Tämä kannustaa keskuksia hakeutumaan viileän ilmastovyöhykkeen suurimpien kaupunkien lähistölle, jossa hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämpöverkossa. Helsingin tiiviissä kaupunkirakenteessa on hyvät edellytykset hyödyntää datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä suoraan kaukolämpöverkossa. On arvioitu, että 100 MW:n datakeskus voisi lämmittää jopa 120 000 kotia (80 m2). Suurimpien kaupunkien sijaintipaikoissa ongelmaksi nousevat puolestaan keskusten suuri tilantarve sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja kaupunkikuvaan.

Datakeskustoiminnassa, jossa käsitellään suuria määriä yritysten, julkisyhteisöjen ja yksityishenkilöiden dataa, korostuvat tietoturva ja tieto-suoja. Eurooppalaisen GDPR-tietosuojakäytännön noudattaminen vahvistaa luottamusta toimintaan ja varmistaa, että henkilötietojen käsittely tapahtuu eurooppalaisten tietosuoja- ja oikeusturvaperiaatteiden mukaisesti.

Suhde Helsingin yleiskaavalliseen kokonaisuuteen

Helsingin Yleiskaava 2016 on laadittu yleispiirteiseksi ja joustavaksi. Yleiskaava toimii lähtökohtana myös uusien toimintojen sijoittumiselle. Datakeskusten ympäristövaikutukset ovat samankaltaisia kuin teollisen toiminnan ja energiahuollon, jolloin näille toiminnoille varattuja alueita voidaan tutkia datakeskusten käyttöön. Datakeskuksia voidaan sijoittaa yleiskaavassa osoitetuille toimitila-alueille ja yhdyskuntateknisen huollon alueille sekä Östersundomin osayleiskaavassa osoitettaville työpaikka-alueille.

Yleiskaavan 2016 yksi keskeisistä periaatteista on ohjata kaupungin kasvu jo rakennetuille alueille ja erityisesti joukkoliikenteen solmukohtiin. Näille alueille on yleiskaavassa osoitettu pääasiassa tiivistä asuinrakentamista ja keskustatoimintoja, mutta myös osa toimitila-alueista ja energiahuollon alueista sijoittuu näihin solmukohtiin. Näillä alueilla datakeskuksille vaihtoehtoinen maankäyttömuoto olisi työpaikkaintensiivistä toimitilaa tai asumista. Nämä ovat kaupungin kehityksen kannalta merkittäviä ja oleellinen osa kestävää ja tasapainoista liikennejärjestelmää, minkä vuoksi datakeskuksia ei tule sijoittaa näihin sijainteihin.

Energiahuollon ratkaisut ovat kehittyneet ja osa toiminnoista, joille yleiskaavassa on varattu alueita, eivät näitä varauksia tarvitse. Näillä alueilla datakeskusten sijoittaminen on mahdollista silloin, kun ne eivät sijoitu edellä kuvattuihin solmukohtiin.

Lisäksi datakeskuksia voidaan tutkia yleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä riippumatta pääliikenneväylien melualueille, joissa datakeskusten suuri rakennusmassa voi toimia osana meluntorjuntaa.

Helsingin yleiskaavalliseen kokonaisuuteen kuuluvat Yleiskaavan 2016 lisäksi maanalainen yleiskaava sekä osayleiskaavat. Maanalainen osayleiskaava tulee ottaa huomioon maanalaisia hankkeita suunniteltaessa. Käynnistyvien osayleiskaavojen alueille asetetut tavoitteet tulee ottaa huomioon tutkittaessa datakeskusten sijoittamista näille alueille.

Datakeskusten ympäristövaikutukset

Datakeskusten suhde ympäristöön ja luontoarvoihin on keskeinen kysymys arvioitaessa hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä. Datakeskukset eivät lähtökohtaisesti vaaranna laajempien ekologisten verkostojen toimivuutta, jos ne sijoitetaan yleiskaavan mukaisille rakentamisalueille. Alueellisesti rakentamisella voi olla vaikutuksia sekä verkostoihin että arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakennusvaiheessa erityisesti louhinta, raskas liikenne ja työmaatoiminnot voivat aiheuttaa haittoja ympäristölle ja lähialueiden asukkaille. Käytön aikana puolestaan esimerkiksi jäähdytysjärjestelmät, ilmanvaihtolaitteet ja varavoimakoneet voivat synnyttää jatkuvaa melua. Vaikutusten ennakointi ja haittojen ehkäiseminen ovat tärkeitä, jotta datakeskukset voidaan sovittaa yhteen muun kaupunkirakenteen ja asumisen kanssa.

Datakeskukset ovat suljettuja ja usein suurimittakaavaisia rakennuksia, joissa ei ole katutason toimintaa. Suuret aidatut tontit rajoittavat kulkua, ja näillä voi olla vaikutuksia viher- ja virkistysverkostoon. Toimintojen yksipuolistuessa julkinen tila ja ihmisten liikkuminen jäävät vähäisiksi. Rakennusten laajuudesta johtuen hankkeilla voi olla myös vaikutuksia latvuspeittävyyteen sekä hulevesien hallintaan ja tulvariskeihin.

Suurikokoisten datakeskusten sovittaminen maisemaan vaatii erityistä huomiota. Erityisesti tällä on merkitystä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiden alueiden tuntumassa sekä silloin, kun suunniteltu sijaintipaikka on avoimen alueen reunalla, ympäristöään korkeammalla tai muutoin katkaisee pitkiä näkymälinjoja. Vaikutuksia voidaan hyvällä suunnittelulla lieventää.

Maanalaisten datakeskusten maisema- ja luontovaikutukset ovat vähäisempiä ja liittyvät lähinnä maanpäällisiin ilmanvaihto-, jäähdytys- ja varavoimaratkaisuihin.

Datakeskusten sähkönsaantia turvaavia varavoimakoneita koekäytetään kuukausittain päiväsaikaan, mikä aiheuttaa väliaikaisesti melua. Varavoima mitoitetaan konesalin täyden tehon mukaisesti. Varavoiman tarvitseman polttoaineen varastointi tulee ottaa huomioon turvallisuusratkaisujen ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Vaikutukset luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen (arvokkaat luontotyypit, direktiivilajit, pesimälinnusto) on tarkasteltava kohdekohtaisesti erikseen, kuten muussakin rakentamisessa.

Rakennuksen laajuudesta johtuvia haittoja voidaan vähentää rakentamalla useampaan kerrokseen. Kerroskorkeuden ollessa 7–10 metriä tämä kuitenkin tekee keskuksista hyvin näkyviä ja maisemassa hallitsevia.

Datakeskukset energiajärjestelmän osana

Datakeskukset ovat erittäin energiaintensiivisiä toimintoja, minkä vuoksi niiden energiatehokkuudella ja käytettävän energian alkuperällä on merkittävä vaikutus kokonaispäästöihin.

Fingridin arvioiden mukaan datakeskusten osuus sähköverkon uusista teollisista kuormista on jo noin puolet. Hukkalämmön hyödyntäminen parantaa datakeskuksen energiatehokkuutta, mutta ei vähennä sen absoluuttista sähkönkulutusta.

Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää sähkömarkkinoilla, mikä kannustaa rakentamaan uutta tuotantokapasiteettia. Lyhyellä aikavälillä sähkön hinta voi nousta, mikäli kysyntä kasvaa nopeammin kuin kapasiteettia ehditään rakentaa.

Datakeskuksen lämpöverkkoon luovuttamaa hukkalämpöä voidaan pitää kaupungin ilmasto- ja päästövähennystavoitteiden mukaisena päästöttömänä tai vähähiilisenä lämpönä siltä osin, kun datakeskuksessa käytetty sähkö tuotetaan päästöttömästi. On tärkeää, että datakeskusten energiankäyttö ja syntyvä hukkalämpö muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jossa syntyvälle lämmölle on todellinen ja pitkäaikainen käyttökohde. Tämä tukee resurssitehokkuutta ja ehkäisee tilan-teita, joissa merkittävä määrä energiaa jouduttaisiin johtamaan hukkaan ilman sen hyötykäyttöä.

Datakeskusten yksi keskeisimmistä ominaisuuksista on, että ne ovat jatkuvasti käynnissä. Hukkalämmön hyödyntämisen kannalta tämä tarkoittaa keskeytymätöntä hyödynnettävissä olevaa energiavirtaa, toisaalta laitosten käyttämiseen tarvittava sähköenergia tulee turvata myös kalliin sähkön tai jopa todellisen sähköpulan aikoina. Tästä syystä datakeskuksiin tarvitaan varavoimakapasiteettia.

Kun datakeskuksia tulee lisää, datakeskusten varavoimasta voi tulla osa sähkömarkkinoiden kapasiteettimekanismeja. Dieselkäyttöinen varavoima vaikuttaa negatiivisesti sähkön tuotannon puhtauteen. Jatkossa varavoiman tekniset ominaisuudet ja arvioidut käyttötunnit ovat merkittäviä arvioitaessa hankkeiden kokonaiskestävyyttä.

Fingrid Oyj:n mukaan lähivuosina sähköverkko mahdollistaa vain niukasti uusia investointeja. 2020-luvun lopulle mentäessä tilanne paranee, kun Fingridin investoinnit kaksinkertaistavat liitettävyyskapasiteetin.

Kaupunkistrategian mukaisuus

Datakeskukset tukevat periaatteiden mukaisesti toteutettuina kaupunkistrategiaa. Datakeskukset mahdollistavat osaltaan Helsingin roolin kasvun osaamisen, tutkimuksen, luovien innovaatioiden ja kasvun mahdollistajana. Samalla periaatteet varmistavat, että datakeskusten haitalliset vaikutukset eivät vaaranna muiden painopistealueiden toteutumista, kuten naapurustojen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, kaupunkilaisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea. Strategista painopistettä luonnon kunnioittamisesta tukee datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen, kun samalla niiden sijoituksessa otetaan huomioon ympäristövaikutukset ja niiden lieventäminen.

Periaatteet on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian kanssa.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

This decision was published on 19.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §