Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Pitäjänmäen osayleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi.

Osayleiskaavan tavoitteet

Pitäjänmäen osayleiskaavatyössä kehitetään nykyistä yritysaluetta työpaikkaalueena ja asumiseen sopivana alueena Yleiskaavan 2016 periaatteiden mukaisesti. Pitäjänmäestä rakennetaan Helsingin kiinnostavinta yritysaluetta. Alueen vahvaa historiaa vaalitaan ja luodaan tilaa uusille yrityksille ja kasvulle. Tulevaisuuden Pitäjänmäki on rouhea ja elävä kaupunginosa, jossa työ, arki ja elämykset kohtaavat. Alueelle suunnitellaan myös lisää asumista, joka vahvistaa elävää ja monipuolista kaupunkia. Alue on viihtyisä ja vehreä, palvelut ovat lähellä ja liikkuminen on sujuvaa ja turvallista.

Pitäjänmäen osayleiskaavan tavoitteet:

1. Kehitetään Pitäjänmäkeä kerroksellisena alueena, jossa yhdistyy teollinen toiminta ja asuminen
2. Varmistetaan keskeisten ankkuritoimijoiden toimintaedellytykset ja luodaan mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle
3. Suunnitellaan alueelle asumista
4. Suunnitellaan alueelle toimivat ja omaleimaiset julkiset ja kaupalliset palvelut
5. Parannetaan yhteyksiä ympäröiviin alueisiin ja raideliikenteen pysäkeille
6. Selkeytetään katuhierarkiaa ja pysäköintiä
7. Edistetään kiertotaloutta
8. Kehitetään alueen viher- ja virkistysverkostoja

Osayleiskaavan tavoitteiden kuvaus

Pitäjänmäen suunnittelun ytimeen nostetaan sen monipuolinen luonne ja rakentamisen ajallinen kerroksellisuus. Tulevaisuudessa Pitäjänmäen tarinassa yhdistyvät elinvoimainen kaupallinen ja teollinen toiminta sekä kulttuuri ja lisääntyvä asuminen. Osa-alueita kehitetään ja uudistetaan niiden ominaispiirteet huomioiden.

Osayleiskaavassa tutkitaan kaupunkirakenteen täydentämistä ja uudistamista kehittämällä, laajentamalla tai uudelleenrakentamalla nykyisiä kiinteistöjä. Tavoitteena on parantaa julkisia kaupunkitiloja ja katutason elävyyttä erityisesti tärkeimmillä kävelyreiteillä sekä suunnitella viihtyisää ympäristöä eri vuoden- ja vuorokaudenajoille.

Pitäjänmäen suunnittelussa huolehditaan yritysten toimintaedellytyksistä. Aluetta voi kehittää myös osayleiskaavaprosessin aikana. Osayleiskaavassa mahdollistetaan monenlainen, myös tuotannollinen, yritystoiminta, mutta osa nykyisistä yrityskortteleista voi muuttua uuteen käyttötarkoitukseen. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa ja huomioidaan yritysten erilaiset tarpeet. Tavaraliikenteen ja huollon reiteistä suunnitellaan selkeämpiä ja sujuvampia.

Osayleiskaavassa sovitetaan asuminen ja yritystoiminta yhteen joustavasti. Alueelle suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asuntorakentamista ja selvitetään asumista käyttötarkoitusten muutoksilla. Tavoitteena on mahdollistaa alueen vaiheittainen muuntuminen toiminnoiltaan sekoittuneemmaksi, mahdollistaa rakennusten väliaikaiskäyttö sekä parantaa samalla alueen nykyisten asukkaiden ympäristöä. Kiinteistönomistajien kanssa tehdään yhteistyötä asumisen sijoittelun suunnittelussa. Olemassa olevaa infrastruktuuria ja rakennuskantaa hyödynnetään osana suunnitelmaa kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Suunnittelun aikana selvitetään rakennusten uudelleenkäytön mahdollisuuksia, tutkitaan rakennetun ympäristön materiaalipotentiaalia ja varaudutaan kiertotaloustoimintojen tilatarpeisiin.

Osayleiskaavassa mahdollistetaan tapahtuma-, kulttuuri- ja liikuntatiloja, jotka palvelevat koko Länsi-Helsinkiä. Pitäjänmäki on helposti saavutettava ja siellä on mahdollisuuksia tilaa vaativille toiminnoille. Valimon asemanseudulle on jo suunnitteilla mm. liikunta- ja taideopetustiloja, jotka kytketään tapahtumatilojen kokonaisuuteen.

Kaupalliset palvelut sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin. Julkisten palveluiden suunnittelussa huomioidaan lähistölle jo tuleva asuminen ja varataan riittävästi tilaa palveluille ja niiden pihatiloille.

Suunnittelun tavoitteena on kytkeä Pitäjänmäki entistä vahvemmin ympäröiviin alueisiin ja osaksi laajempaa kaupunkirakennetta. Vihdintien luonnetta kehitetään viihtyisäksi ja kaupunkimaiseksi kaduksi läntisen bulevardikaupungin osana. Pitäjänmäki muodostaa jatkossa kadun läntisen reunan ja on parina Länsi-Haagan uudelle asuinalueelle. Suunnitelmassa kehitetään yhteyksiä nykyisille ja tuleville raideliikenteen pysäkeille sekä ympäröiville alueille.

Osayleiskaavassa selkeytetään Pitäjänmäen liikenneverkostoa. Tavoitteena on tunnistaa eri liikennemuotojen tärkeät reitit ja suunnitella kadut niiden mukaan monipuolisiksi. Katutiloja parannetaan, jotta luodaan edellytykset turvallisille, sujuville ja viihtyisille kävelyreiteille. Tärkeitä tavaraliikenteen ja huollon reittejä sujuvoitetaan ja toimenpiteitä tunnistetaan ja toteutetaan jo suunnittelun aikana. Suunnittelun aikana selvitetään myös pysäköinnin keskittämistä ja selkeyttämistä.

Osayleiskaavassa kehitetään Pitäjänmäen siniviherinfraa ja sen liittymistä laajempaan viherverkostoon. Mätäjoen varren ekologista ja virkistyksellistä yhteyttä vahvistetaan osana Länsipuiston vihersormea. Katutilaan sijoittuvien virkistys- ja viherreittien jatkuvuutta ja viihtyisyyttä parannetaan sekä kehitetään uusia kävelyn yhteyksiä laajemmille virkistysalueille. Hulevesien hallintaa kehitetään myös osana katujen kunnallistekniikkaa ja lisätään yleisten alueiden ja tonttien monihyötyistä kasvillisuutta. Alueen luonnon monimuotoisuutta ja latvuspeittävyyttä lisätään.

Suunnitteluprosessi ja tavoiteaikataulu

Suunnittelun tavoitteena on osayleiskaavaehdotuksen käsittely ja hyväksyminen kuluvan valtuustokauden aikana vuoden 2028 loppuun mennessä. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma menee nähtäville syksyllä 2026 ja osayleiskaavaluonnoksen päätöksenteko on arviolta vuoden 2027 aikana. Asemakaavoitus voi joiltain osin käynnistyä jo osayleiskaavaprosessin luonnosvaiheen aikana. Suunnittelun aikana voidaan tunnistaa ja toteuttaa esimerkiksi alueen toimivuutta parantavia toimenpiteitä.

Osayleiskaavaprosessin aikana tehdään tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Syksyllä 2026 käynnistyy alueen kehittämisen mahdollisuuksia kartoittava tulevaisuustyö yhdessä elinkeino-osaston kanssa.

Päätökset tavoitteiden pohjana

Helsingin kaupunkistrategia

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 ”Helsinki, josta voimme olla ylpeitä” tavoitteiden mukaan Helsinki suunnittelee ja rakentaa kaupunkia, joka kasvaa ja kehittyy kestävästi ja vastuullisesti.

Kaupunkistrategian mukaan Pitäjänmäen alueelle laaditaan osayleiskaava uudistamalla aluetta tavalla, jossa yhdistyy kaupallisen, teollisen ja kulttuuritoiminnan tarpeet sekä mahdollisuus asuntorakentamiseen.

Kaupunkistrategia painottaa kaupunkikehityksen perustuvan asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen, urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon harkittuun yhteensovittamiseen sekä ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Pitäjänmäen yritysaluetta sivuavaa Länsi-Helsingin raitiotien rakentamista viedään eteenpäin. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden systemaattista kehittämistä jatketaan. Asuntotuotannon riittävä määrä kasvavan väestön tarpeisiin varmistetaan, samalla pitäen kiinni alueiden eriytymistä estävistä ja vähentävistä asuntopoliittisista tavoitteista. Tavoitteena on varmistaa sekoitettu ja monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kaupungin eri alueilla. Lisäksi kaupungissa on tilaa kasvavalle ja monipuoliselle yritystoiminnalle, mitä maankäytön, toimitilojen kehittämisen ja liikenteen suunnittelun tulee tukea.

Helsinki tavoittelee päästöjen vähentymistä 85 prosentilla vuoteen
2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Nettonollapäästöt saavutetaan vuoteen 2040 mennessä. Kaupunki edistää rakentamisen kiertotaloutta osana kaupungin elinkeinopoliittisia painopisteitä ja haluaa olla kokoaan suurempi toimija kiertotalouden saralla.

Kaupunkistrategia painottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin kuten tulviin ja helteisiin varautumista ennakoivasti ja riskejä minimoivasti. Kaavoituksella ja rakentamisella hillitään lämpösaarekkeita kaupungin sisä- ja ulkotiloissa. Viherrakennetta kaupunkirakenteessa, kuten katujen varsilla, aukioilla ja muissa julkisissa ulkotiloissa, lisätään.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin ja Espoon rajalla, käsittäen pääosan Pitäjänmäen nykyisestä yritysalueesta. Suunnittelualue rajautuu Vihdintien, Pitäjänmäentien, Takkatien ja Kaupintien väliselle alueelle. Alue on raideliikenteellä erinomaisesti saavutettavissa: alueen läpi itälänsisuunnassa kulkee rantarata, eteläreunassa pikaraitiotielinja 15 ja Vihdintielle rakentuvat Länsiratikat vuodesta 2026 alkaen.

Alue on pääosin rakennettu, alueella sijaitsee erityisesti 1950–1990- luvuilla rakennettuja toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia. Uudempi toimistomainen rakennuskanta painottuu lähelle Vihdintietä, kun taas Takkatien ympäristössä sijaitsee enimmäkseen vanhempaa teollisuus- ja varastorakennuksia. Lisäksi erityisesti alueen keskivaiheilla sijaitsee jonkin verran kerrostalovaltaista asumista, julkisia ja kaupallisia palveluita sekä liike- ja ravintolatiloja. Alueelle leimallista on katuhierarkian puute ja pysäköintipaikkojen laajalle levittäytyminen.

Pitäjänmäen yritysalue on kaupungin suurin työpaikka-alue kantakaupungin jälkeen ja läntisen Helsingin merkittävin työpaikkakeskittymä. Alue koostuu useasta eri luonteisesta kokonaisuudesta, joilla on vaihteleva yritysrakenne aina pienistä tuotannollisista toimijoista merkittäviin kansainvälisiin suuryrityksiin asti. Suunnittelualueella on reilu 20 000 työpaikkaa HSY:n yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2023 tietojen mukaan. Pitäjänmäen yritysalueella on viime vuosina ollut suhteellisen korkea toimistotilojen vajaakäyttö (03/2026 noin 27 %). Pitäjänmäen alueelle on tyypillistä, että toimistotiloja sijaitsee paljon pääkäyttötarkoitukseltaan tuotannollisissa rakennuksissa ja teollisuusrakennuksissa. Teollisuus- ja tuotantokäytössä olevissa tiloissa vajaakäyttö on normaalilla tasolla.

Pitäjänmäen yritysalueen eteläosa on jo kehittynyt yleiskaavan ohjaamana asuntopainotteiseen suuntaan. Rantaradan eteläpuolisella alueella, erityisesti Kutomotien ympäristössä, suuri osa yleiskaavan sallimasta muutospotentiaalista asuinrakentamiseen on jo toteutunut tai näitä alueita koskevat asemakaavat ovat voimassa.

Suunnittelualueella on tällä hetkellä noin 2500 asukasta. Asukasmäärä ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut. Sosioekonomiselta asemaltaan, esimerkiksi alueellista eriytymistä tarkastelevan summaindeksin perusteella, Pitäjänmäen yritysalue sekä viereinen Reimarlan alue asettuvat koko kaupungin tarkastelussa keskivaiheille. Noin puolet asuntokannasta suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on vuokraasumista.

Alueen keskeisiä viher-, virkistys- ja luontokohteita ovat Patterimäki, Strömbergin puisto sekä alueen läpi virtaava Mätäjoki. Patterimäellä myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Patterimäen lisäksi Pitäjänmäen rautatieaseman ympäristö on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suunnittelualueella sijaitsee joitakin asemakaavalla suojeltuja rakennuksia, mm. osa Strömbergin 1910-luvulla rakennusta tehdasrakennuksesta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

This decision was published on 16.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §