Kaupunkiympäristölautakunta päättää kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa lisäämään pientalojen tonttitarjontaa kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin. Tätä varten kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat toimintaperiaatteet: 

• Kartoitetaan aktiivisesti mahdollisuuksia pientalorakentamiseen kaupunkirakenteellisesti soveltuvilta paikoilta yleiskaavan mukaisesti, myös kaupungin omistamilta maa-alueilta. 
• Päätavoitteena on mahdollistaa omatonttisten erillispientalojen tonttitarjonnan lisääminen mm. perheasuntokysyntään vastaamiseksi. Uusille pientaloalueille voidaan kehittää myös erityyppisiä rakennustypologioita kaupunkimaisina, paikkaan soveltuvina ratkaisuina. 
• Alueiden vehreydestä huolehditaan kaikissa kohteissa.
• Omakotitalotonttien luovutuksen sujuvoittamiseksi ja lisäämiseksi kaupunkiympäristötoimiala aloittaa omakotitalotonttien luovutusperiaatteiden kehittämisen. Uudistetut periaatteet tuodaan toimivaltaisen toimielimen päätettäväksi viimeistään kevään 2027 aikana. 

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää, että liitteessä 1 esitettyjä alueita tutkitaan asemakaavoituksessa lähtökohdiltaan ensisijaisesti pientalorakentamisen paikkoina. Tutkittaviksi voidaan ottaa uusia alueita myöhemmässä vaiheessa. Jokainen asemakaava saatetaan vuorovaikutukseen ja esitellään päätöksentekoon erikseen normaalin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn mukaisesti eikä kaupunkiympäristölautakunnan päätös sido tässä vaiheessa yksittäisiä alueita. 

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 edellytetään, että kaupunki kehittää uudenlaisia ratkaisuja kaupunkimaiseen pientaloasumiseen, etsii yleiskaavan puitteissa aktiivisesti paikkoja pientalotyyppiseen rakentamiseen ja priorisoi niitä tontinluovutuksessa. Lisäksi todetaan, että Östersundomia kehitetään uudenlaisen, luonnonläheisen pientaloasumisen mallikaupunkina.

Kaupunkistrategiassa asetetaan keskeiseksi päämääräksi kauniin ja ihmisen mittakaavaisen kaupunkirakenteen ja -tilan tuottaminen. Tavoitteena on myös jatkaa kaupunkiuudistusalueiden ja vastaavien alueiden määrätietoista kehittämistä.

Vaikka yleiskaavan mukaisesti parhaiten saavutettaville sijainneille on syytä jatkossakin keskittää kerrostalorakentamista, muuttuneessa asuntomarkkinatilanteessa Helsingissä tarvitaan aiempaa monipuolisempaa, paremmin kysyntään vastaavaa asuntotarjontaa. Pientaloasumisen ratkaisujen tulee olla tärkeä osa maankäytön keinovalikoimaa siellä, missä se on kaupunkirakenteellisesti perusteltua. Tämä korostuu erityisesti kaupunkiuudistusalueilla ja vastaavilla alueilla.  

Kaupunkistrategia tavoittelee myös naapurustojen vahvistamista. Pienimittakaavaiset kaupunkimaiset pientaloalueet luovat naapurustojen vahvistamiselle tutkitusti erinomaiset edellytykset muun muassa tarjoamalla puitteita asukkaiden keskinäiselle yhteisöllisyydelle. Pientalorakentamiseen liittyy lisäksi mahdollisuus edistää muita tärkeitä strategisia tavoitteita kuten ehkäistä alueellista segregaatiota monipuolistamalla alueellista asukasrakennetta sekä vaalia kauneuden ja vehreyden tunnetta sellaisilla alueilla, missä se koetaan vahvuudeksi. 

Pientalot vastauksena markkinatilanteeseen ja perheasuntokysyntään 

Pientaloasuminen on perinteisesti ollut erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Moni perhe asuu tyytyväisenä kerrostaloasunnossa, mutta asumispreferenssit ovat Helsingissäkin moninaiset. Tutkimusten mukaan monilla perheillä ja pariskunnilla yksi syy muuttaa pois Helsingistä on halu muuttaa pihalliseen pientaloon. Myös asuntokoot ovat pientaloissa usein suurempia suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Nykyisessäkin heikossa asuntomarkkinatilanteessa perheasumiseen soveltuville pientaloille on todettu olleen kysyntää, vaikka muu asuntokysyntä on hiipunut. 

Uutta pientalorakentamista on toteutunut Helsingissä viime vuosina lähinnä täydentämällä yksityisellä maalla sijaitsevia pientaloalueiden väljästi rakennettuja tontteja. Kokonaan uudet ja kaupungin maalle kaavoitetut alueet ovat olleet harvinaisempia. 

Erityisesti 2000-luvun alkupuolella suunniteltiin myös joitakin tiiviimpiä ja urbaanimpia uudentyyppisiä pientaloalueita esikaupunkeihin. Tähän liittyi uusien talotypologioiden kehittelyä. Esimerkkeinä toimivat townhouse-talotyyppi (kytketty omatoiminen pientalo) ja tiiviiseen pientaloympäristöön soveltuva Helsinki-pientalo.  

Kaupungin edelleen tiivistyessä saatetaan tarvita lisää uudenlaisia ratkaisuja. Pientalorakentamisen kehittämisen kautta edistetään osaltaan kaupunkistrategian tavoitteita uudisrakentamisen arkkitehtonisesta kunnianhimosta, laadukkuudesta ja kauneudesta. Samoin kaupungissa on aina tilausta myös luonnonläheisille ja rauhallisille, hieman suuremmilla tonteilla sijaitseville pientaloille.

Tarkasteltaessa asemakaavavarantoa eri talotyypeissä huomataan, että kaupungissa on tulevien vuosien tarpeeseen nähden suhteellisen vähän kaupungin maalla olevaa pientalokaavavarantoa. Uudehko pientalojen kaavavaranto on huvennut nopeasti. Kun pientalorakentamista pyritään lisäämään, tulee siihen soveltuvaa kaavavarantoa kasvattaa.  

Pientalot kaupunkiuudistuksen toteuttamisen keinoina

Kaupunkistrategiassa todetaan kaupungin jatkavan työtä kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi, ja että kehittämistoimenpiteitä laajennetaan myös muille alueille, joihin kohdistuu vastaavia sosioekonomisia haasteita. Pientalot kaupunkiuudistusalueilla ovat yksi keino kaupunkiuudistuksen edistämisessä, koska ne tarjoavat omistusasumisen mahdollisuuksia vuokrataloalueiden tuntumassa.

Helsingissä on jo kokemuksia pientaloihin painottuvan omistusasuntotuotannon hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta kaupunkiuudistuksessa. Myllypuron onnistunut kaupunkiuudistus edellytti lisärakentamista, joka toteutui Puu-Myllypuron pienimittakaavaisen kaupunkimaisen pientalorakentamisen avulla.  

Kaupunkiuudistusalueilla sekä niiden kaltaisilla muilla alueilla on tunnistettu lukuisia houkuttelevia sijainteja, jotka soveltuvat hyvin pientalorakentamiseen, mutta eivät ole ideaaleja kerrostalorakentamiselle. Pientalojen myötä toteutuvaa pienimittakaavaisempaa vanhojen alueiden täydennysrakentamista voidaan jo alueella asuvien taholta pitää joissain tapauksissa jopa hyväksyttävämpänä kuin kerrostalojen rakentamista. 

Kaupunkiuudistusalueet, sekä niiden kaltaiset muut alueet ovat keskenään erilaisia, jolloin myös pientaloalueratkaisujen tulee olla monimuotoisia ja paikan henkeen soveltuvia. Pääpainon pientalotonttitarjonnan lisäämisessä tulee kuitenkin olla omatonttisissa erillispientaloissa, jolloin on todennäköisintä, että tonteille on nopeasti kysyntää ja että ne luovutetaan ensivaiheessa suoraan loppukäyttäjälle. 

Toimenpiteet omakotitalo- ja pientalotonttitarjonnan lisäämiseksi

Kaupunkiympäristön toimiala lisää pientalojen tonttitarjontaa kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin vastaamaan paremmin asuntokysyntään, erityisesti perheasumisen tarpeisiin. Mahdollisia uusia pientaloalueita on alustavasti kartoitettu, ja kartoitetut alueet esitetään liitteessä 1. Kukin alue tarkastellaan jatkosuunnittelussa erikseen, ja asemakaavoituksen yhteydessä niistä laaditaan tarvittavat selvitykset. Kaupunki on viime vuosina luovuttanut vuosittain noin 10–30 tonttia omakotitalorakentamiseen. Muidenkin pientalotonttien, kuten townhouse- ja rivitalotonttien, luovutus on ollut vähäistä.

Kaupunginhallituksen 2019 hyväksymien tontinluovutuslinjausten soveltamisohjeen mukaan kaupunki luovuttaa omakotitalotontit ensisijaisesti yleisten omakotitalotonttihakujen kautta, jolloin tontinsaajat valitaan arvonnalla ja tontit luovutetaan vuokraamalla. Tontin saanti on edellyttänyt mm. helsinkiläisyys- ja lapsiperhevaatimuksen täyttymistä. Yleisten omakotitalotonttihakujen lisäksi omakotitalotontteja on luovutettu myös hintakilpailulla sekä jatkuvan tonttihaun menettelyllä.

Omakotitalotonttien luovutusmäärien merkittävä lisääminen kaupunkistrategian mukaisesti, edellyttää omakotitalotonttivarannon kasvattamisen lisäksi omakotitalotonttien luovutusprosessin sujuvoittamista ja valmisteluresurssin lisäämistä. Luovutusprosessin kehittämiseksi toimiala valmistelee tarvittavat muutokset omakotitalotonttien luovutusperiaatteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa todennäköisesti siirtymistä entistä enemmän hintakilpailuihin ja esimerkiksi helsinkiläisyys- ja lapsiperhevaatimuksesta luopumista sekä tonttien ostomahdollisuuksia lisäämistä. Periaatteiden muuttamista koskeva päätös on tarkoitus saattaa päätettäväksi viimeistään kevään 2027 aikana. Päätöksen valmistelussa hyödynnetään mm. viime vuosien kokemuksia erilaisista omakotitalotonttien luovutusmenettelyistä sekä kartoitetaan muiden kaupunkien käytäntöjä.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

This decision was published on 08.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §