Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 10.3.2026 § 5 tekemästä päätöksestä koskien esiopetuksen toimipaikkoja toimintavuodelle 2026–2027, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Esiopetuksen toimipaikkoja koskeva kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 10.3.2026 § 5.

Oikaisuvaatimus

Muutoksenhakijat vaativat, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös kumotaan siltä osin kuin se estää esiopetuksen järjestämisen yksityisen palveluntuottajan päiväkodissa (Little Heroes International Kindergarten), jossa heidän lapsensa on varhaiskasvatuksessa, ja asia palautetaan uuteen valmisteluun. Muutoksenhakijoiden mukaan viranhaltijat ovat tiukentaneet vähimmäisryhmäkoon tulkintaa ilman uutta jaoston päätöstä, dokumentoitua vaikutusarviointia, virallista kuulemista, arviointia muutoksen lainmukaisista vaikutuksista tai lapsikohtaista arviointia. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa päätöksen kumoamista perustellaan sillä, että se perustuu virheelliseen viranhaltijatulkintaan, on lainvastainen, hallintomenettelyn vastainen, ja rikkoo lapsen etua sekä yhdenvertaisuutta.

Muutoksenhakijoiden esittämät perustelut ilmenevät lähemmin oikaisuvaatimuksesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että perusopetuslaki ja opetukseen liittyvä muu lainsäädäntö jättää esiopetus- ja koulupaikkojen järjestämisessä varsin laajan harkintavallan kunnille.

Kunta voi esimerkiksi järjestää esiopetuspalvelut kokonaan itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne tarpeensa mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankkiessaan esiopetusta yksityisiltä palveluntuottajilta, kunta voi asettaa esiopetuksen hankkimiselle ja tuottamiselle kriteerejä, jotka palveluntuottajan tulee täyttää. Kriteerit juontuvat perusopetuslaista ja muusta esiopetukseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Lisäksi kriteereihin kuuluu jaoston linjaama ryhmäkokovaatimus poikkeamismahdollisuuksineen.

Asian taustaa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt (28.10.2025 § 37) esiopetuksen toimipaikoista toimintavuodelle 2026-2027. Jaoston päätöksen liitteessä 2 on listattu kunnallista esiopetusta järjestävät yksityisten palveluntuottajien toimipaikat, jotka ovat hakemuksissaan sitoutuneet täyttämään esiopetuksen järjestämisen kriteerit. Jaoston päätökseen on lisäksi kirjattu, että yksityisiä toimipaikkoja koskeva päätös vahvistetaan, kun yksityisissä toimipaikoissa järjestettävän esiopetuksen hakuaika on päättynyt. Toimipaikat on vahvistettu tämän oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä. Yksityisissä toimipaikoissa järjestettävän esiopetuksen hakuaika on ollut 7.1.-21.1.2026. Palveluntuottajan järjestämään esiopetukseen on hakuaikana saapunut neljä (4) hakemusta. Palveluntuottajan päiväkotia Little Heroes International Kindergarten ei vahvistettu esiopetuksen järjestämispaikaksi, koska esiopetuksen järjestämisen kriteerit eivät täyttyneet vähimmäisryhmäkoon osalta.

Yksityisessä toimipaikassa järjestettävässä esiopetuksessa vähimmäisryhmäkoko on ollut useamman vuoden seitsemän (7) esiopetukseen osallistuvaa lasta. Kunnallisella puolella vastaavasti lukumäärä on 14 lasta. Yksityisissä toimipaikoissa vähimmäisryhmäkoko voi alittua pedagogisesti painotettuun, katsomukselliseen kasvatukseen tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun esiopetuksesta on jatkumo samaa pedagogiikkaa, katsomusta tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Esiopetusryhmiä muodostui yksityisiin toimipaikkoihin yhteensä 41, joista 37:ään muodostui vähintään seitsemän (7) lapsen ryhmä.

Esiopetuksen vähimmäisryhmäkoosta ei ole säädetty perusopetuslaissa eikä muualla lainsäädännössä. Varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa on säädetty lapsiryhmän koosta ja päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Esiopetusryhmät tulee muodostaa lapsen edun mukaisesti ja siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa perusopetuslaissa ja esiopetuksen opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Kokonaisharkinta vähimmäisryhmäkoosta poikkeamiselle

Jaoston päätöksen perusteluissa on linjattu, että yksityisessä toimipaikassa järjestettävässä esiopetuksessa vähimmäisryhmäkoko on seitsemän (7) esiopetukseen osallistuvaa lasta. Vähimmäisryhmäkoko voi alittua pedagogisesti painotettuun, katsomukselliseen kasvatukseen tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun esiopetuksesta on jatkumo samaa pedagogiikkaa, katsomusta tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Ryhmäkoon alittuminen neljään (4) on ollut kirjoittamaton vähimmäisvaatimus, jota on nyt arvioitu uudelleen.

Esiopetuksen toimintaympäristö on muuttunut ja sen vuoksi poikkeamista on tarkasteltu uudelleen yhdessä palveluntuottajien kanssa. Esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jossa jokaisen esiopetuksessa olevan lapsen tulee saada kokemuksia toimimisesta riittävän kokoisessa vertaisryhmässä samanikäisten lasten kanssa ennen kouluun siirtymistä. Tämä haastaa esiopetustoiminnan järjestämisen sen vuoksi, että kaikilla päiväkodin lapsilla tulisi olla samaan aikaan esiopetuksesta vastaava opettaja ja nuoremmilla lapsilla varhaiskasvatuksen opettaja. Hyvin pienelle lapsimäärälle ei ole käytännössä mahdollista muodostaa joka päivä omaa esiopetusryhmää tai omaa toiminnallista esiopetus-pienryhmää koko esiopetusajaksi tai suurimmaksi osaksi esiopetusaikaa. Tämä johtuu aikuisten ja lasten välisestä suhdelukuvaatimuksesta eli päiväkodin henkilöstömitoituksesta ja siitä, että opettajan tulisi opettaa ko. ryhmää tai pienryhmää.

1.8.2025 voimaan tulleet perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukeen (luku 4 a) tulleet muutokset vaikuttavat myös esiopetuksessa annettavaan tukeen. Yksityisillä toimijoilla ei ole vastaavaa tuen henkilöstöä kuin kunnallisissa toimipaikoissa järjestää varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa esiopetuksen ryhmäkohtaista tukea. Myöskään oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämistä (20 c §) ei ole mahdollista toteuttaa vastaavalla tavalla yksityisessä toimipaikassa kuin kunnallisessa.

Lisäksi perheiden muuttaessa kesken esiopetusvuoden, pieni esiopetusryhmä pienentyy entisestään, jolloin voi syntyä tilanteita, että esiopetusryhmään jää vain 1-3 esiopetusikäistä lasta. Edellä esitetyistä asioista on keskusteltu palveluntuottajien kanssa keväällä ja syksyllä 2025 pidetyissä tapaamisissa ja tarkennettu poikkeamisen perusteita.

Palveluntuottajien kuuleminen ja luottamuksensuoja

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain esiopetuksen järjestämispaikat seuraavalle toimintakaudelle. Hankkiessaan esiopetusta yksityisiltä palveluntuottajilta, kunta voi asettaa esiopetuksen hankkimiselle ja tuottamiselle kriteerejä, jotka palveluntuottajan tulee täyttää. Kriteerit juontuvat perusopetuslaista ja muusta esiopetukseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Lisäksi kriteereihin kuuluu jaoston linjaama ryhmäkokovaatimus poikkeamismahdollisuuksineen.

Se, että palveluntuottaja on edellisenä toimintakautena voinut järjestää esiopetusta vähimmäisryhmäkokoa pienemmälle lapsimäärälle, ei perusta palveluntuottajalle sellaista luottamuksensuojaa, jonka perusteella palveluntuottaja voi olettaa voivansa järjestää esiopetusta myös seuraavina toimintakausina. Luottamuksensuoja suojaa lähtökohtaisesti tehtyjen päätösten pysyvyyttä, ei tulevien päätösten sisältöä.

Tässä tapauksessa luottamuksensuoja ei tarkoita sitä, että palveluntuottajille asetettuja kriteerejä esiopetuksen järjestämiselle ei voisi muuttaa tai kriteereitä ei voisi arvioida toisin kuin edellisinä vuosina. Vähimmäisryhmäkokovaatimus on edelleen edellisvuosien tapaan 7 lasta. Se, että aiempina vuosina on harkinnan perusteella voinut järjestää esiopetusta neljälle lapselle, ei tarkoita sitä, että seuraavina vuosina on myös näin toimittava. Kyse on viranomaisen harkintaan kuuluvasta asiasta. Esiopetuksen järjestämispaikat päätetään vuosittain toimintakaudeksi kerrallaan.

Hallintolain mukaista kuulemista ei toteuteta pelkästään sen vuoksi, että palveluntuottaja on järjestänyt edellisenä toimintakautena esiopetusta. Tässä tapauksessa on arvioitu, että palveluntuottajien kuuleminen on hallintolain 34 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan ilmeisen tarpeetonta, koska kuuleminen ei toisi asiaan uutta selvitystä. Esiopetuksen järjestämiseen liittyvä ryhmäkokovaatimus perustuu selkeästi objektiiviseen kriteeriin, jota palveluntuottaja ei täytä. Poikkeaminen ryhmäkokovaatimuksesta perustuu myös objektiiviseen kriteeriin, kun on arvioitu, että ryhmäkoko ei voi alittua neljään lapseen edellä esitetyt perusteet huomioiden.

Oikaisuvaatimuksesta huoltajan näkökulmasta

Jaoston päätöksessä esiopetuksen järjestämispaikoista on yksityisten palveluntuottajien osalta kyse palveluntuottajien oikeudesta järjestää esiopetusta, jos palveluntuottajat täyttävät esiopetuksen järjestämiselle kunnan asettamat edellytykset. Yksi näistä edellytyksistä on vähimmäisryhmäkoon täyttyminen. Kyse ei ole niinkään yksittäisen lapsen edun arvioimisesta tai yksittäisen lapsen oikeudesta osallistua tietyn palveluntuottajan järjestämään esiopetukseen. Kyse on palveluntuottajaa koskevasta hallinnollisesta päätöksestä. Muutoksenhaun kohteena oleva jaoston päätös kohdistuu näin ollen yksittäisen lapsen sijaan palveluntuottajan oikeuteen järjestää palvelua. Ennen päätöksentekoa on yleisellä tasolla arvioitu lapsivaikutuksia, muun ohella lapsen oikeutta riittävään vertaisryhmään esiopetuksessa. Lisäksi asiaan ei liity huoltajien hallintolain mukaista kuulemisvelvoitetta, koska kenellekään lapselle ei ole tehty hallintopäätöstä esiopetukseen yksityisen palveluntuottajan toimipaikkaan ennen kuin esiopetuksen järjestämispaikat on vahvistettu, joten huoltajilla ei ole asiassa asianosaisasemaa. Oikaisuvaatimus on tehty hallintolain 137 §:ssä tarkoitettuna kunnan jäsenenä. Jokaiselle kunnassa asuvalle lapselle osoitetaan esiopetuspaikka lapsen kotiosoitteen mukaan määräytyvältä esiopetuksen oppilaaksiottoalueen toimipaikasta, joka tekee yhteistyötä lapsen tulevan lähikoulun kanssa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, jaosto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen.

This decision was published on 10.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §