Päätös on ehdotuksen mukainen.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuoden 2025 merkittävimpiä tapahtumia oli Vuosaaren metrosillan peruskorjaus ja siitä aiheutunut viiden kuukauden liikennekatko Vuosaaren metrohaaralla. Liikennekatkoa hyödynnettiin myös useiden muiden hankkeiden toteutuksessa Vuosaaren ja Rastilan asemilla sekä rata-alueella. Myös Itäkeskuksen alueen vaihteiden uusintatyössä hyödynnettiin liikennekatkon aikaista poikkeavaa liikennöintiä. Liikennekatko toteutui suunnitellusti ja HSL:n kanssa yhteistyössä järjestetyt korvaavan liikenteen järjestelyt viestintätoimenpiteineen saivat hyvää asiakaspalautetta.

Useina vuosina peräkkäin toteutuneet liikennöinnin poikkeustilanteet näkyvät metron matkustajamäärissä. Vuonna 2025 metrossa tehtiin 78,4 milj. matkaa eli noin 5 % edellisvuotta enemmän. Kasvu edellisestä vuodesta on maltillista siihen nähden, että kesällä 2024 matkustajamääriä pienensivät merkittävästi sekä Rautatientorin metrokatko että Mellunmäen haaran siltaremontit. Vuoden 2025 Vuosaaren haaran liikennöintikatkon vaikutukset matkustajamääriin ovat olleet selvästi pienempiä.

Syksyllä 2024 toteutetussa erikoistarkastuksessa huonokuntoiseksi todetun Junatien metrosillan uusimisen suunnittelua edistettiin kiireellisenä. Kalasataman ja Sörnäisten asemien välillä sijaitsevan metrosillan uusimista päädyttiin kiirehtimään HKL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n, HSL:n ja kaupunkiympäristön toimialan yhteisen riskiarvion perusteella. Hankkeen kehitysvaihe käynnistyi syksyllä 2025 valitun projektijohtourakoitsijan kanssa. Myös sillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon vaikutusalueella sijaitsevien muiden peruskorjaus- ja korvausinvestointien suunnittelua edistettiin. Junatien metrosillan uusimiseen liittyvien valmistelevien töiden aloitukseen varaudutaan keväällä 2026. Metron liikennöintiin vaikuttavat työvaiheet ajoittuvat vuodelle 2027.

Metron junakulunvalvontajärjestelmän uusimishankkeen ja siihen liittyvän radioverkkohankkeen (ns. METKA-hankkeet) päivitetty hankesuunnitelma hyväksyttiin loppuvuoden aikana Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen nykyisestä pakkopysäytysjärjestelmästä puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan mahdollistaa tulevaisuudessa liikenteenohjausjärjestelmän puolesta metron matkustajamäärän kasvun. Yli 40 vuotta vanhojen järjestelmien korvaaminen parantaa metrojärjestelmän luotettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Myös kahden vanhimman metrojunakalustosarjan (M100 ja M200) korvaavan uuden metrojunakaluston (M400) hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa.

METKA-hankkeen hankintavaihe päättyi loppuvuonna, kun junankulunvalvontajärjestelmän sekä mobiiliradioverkon toimittaja ja palveluntarjoaja valittiin. Molemmista hankintapäätöksistä valitettiin markkinaoikeuteen, mutta markkinaoikeus myönsi hankinnoille täytäntöönpanoluvan valituksista huolimatta.

M300-sarjan metrojunien raskas peruskorjaushuolto käynnistyi jatkuen vuoteen 2026 saakka. Raskashuolto on junien valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukainen perusparannus. Hankkeen toteutuksella varmistetaan kaluston käytettävyys liikenteessä.

Metron asemiin ja muuhun infrastruktuuriin liittyvät peruskorjaukset jatkuivat laajalla rintamalla. Peruskorjaus- ja kunnostushankkeita oli käynnissä eri rakennusvaiheissa Kontulassa, Myllypurossa, Vuosaaressa, Rastilassa, Itäkeskuksessa, Herttoniemessä ja Kampissa. Hankkeiden toteutuksessa on keskeistä turvata asemien käyttö matkustajaliikenteessä rakennustöitä vaiheistamalla. Hankkeet ja rakennustyöt ohjelmoidaan toteutettavaksi joko sisäänkäynti kerrallaan tai hyödyntäen esimerkiksi siltojen peruskorjauksista aiheutuvaa liikennekatkoa.

Rautatientorin metroaseman peruskorjauksen suunnittelua edistettiin ja hankkeen projektinjohtourakoitsija valittiin loppuvuonna. Peruskorjauksen aloitusajankohta tarkentuu hankkeen kehitysvaiheen aikana, mutta tässä vaiheessa varaudutaan aloitukseen vuonna 2027. Hankkeen toteutus liittyy keskeisesti Kaivokadun alueen muuhun kehittämiseen ja toteutusta koordinoidaan yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa yhteensovittaen kaupungin muiden rakennushankkeiden kanssa.

HKL:n ja Siemens-konsernin välisen automaattimetro-oikeudenkäynnin ensimmäisen vaiheen käsittely päättyi hovioikeudessa. Ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin sopimuksen purkuperustetta ja välituomion ennakoidaan tulevan kesäkuussa 2026. Vahingonkorvausvaatimusten käsittelyyn varaudutaan loppukeväällä 2027. Tällä hetkellä vahingonkorvauksia koskevan päätöksen arvioidaan tulevan aikaisintaan loppuvuonna 2027.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

HKL:lla oli kolme sitovaa tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti:

Tilikauden tulos on positiivinen.

Tilikauden tulosta koskeva sitova tavoite toteutui. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 1,5 milj. euroa.

Tyytyväisten asiakkaiden osuus metroliikenteessä on vähintään 92 %.

Asiakastyytyväisyyden sitova tavoite ei toteutunut.

Metroliikenteen tyytyväisten asiakkaiden osuus oli 91,2 %. Liikennöitsijä kykeni säilyttämään asiakastyytyväisyyden kohtuullisen korkealla tasolla ottaen huomioon kesän merkittävät liikennepoikkeamat Vuosaaren haaralla, jotka etukäteen tunnistettiin riskiksi käyttäjäkokemukselle. Liikennekatkon aikana panostettiin yhteistyössä HSL:n kanssa opastamiseen ja ajantasaiseen tiedottamiseen.

Ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä on vähintään 99,85 %.

Liikennöinnin luotettavuutta koskeva sitova tavoite toteutui.

Vuonna 2025 metroliikenteessä ajettiin 99,93 % tilatuista lähdöistä.

Käyttötalous

HKL:n tilikauden liikevaihto oli 153,9 (2024: 160,6) milj. euroa. Liikevaihto muodostui HSL:ltä laskutettavista liikennöintikorvauksista 59,8 (2024: 60,2) milj. euroa, HSL:ltä laskutettavia infrakorvauksista 63,3 (2024: 61,5) milj. euroa, kaupungin infratuesta 11,1 (2024: 17,6) milj. euroa sekä muista myyntituotoista 19,7 (2024: 21,4) milj. euroa.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,7 (2024: 6,0) milj. euroa. Liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratulot olivat 2,7 (2024: 2,5) milj. euroa ja mainostulot 2,3 (2024:3,1) milj. euroa.

Kulut ennen liikeylijäämää olivat 144,1 (2024: 149,8) milj. euroa. Suurin menoerä on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle maksetut alihankintamenot 102,9 milj. euroa. Alihankintamenoihin sisältyy Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n suorittaman metron operointimenot sekä metro-omaisuuteen liittyvät huolto-, kunnossapito- ja kehittämismenot.

Tulos rahoituserien jälkeen eli ylijäämä ennen varausten muutoksia oli 1,5 (2024: 0,2) milj. euroa.

Poistoeron ja investointivarauksen muutoksien jälkeen HKL:n tulos oli 3,9 (2024: 2,5) milj. euroa.

Investoinnit

HKL:n investointeja toteutui 73,5 milj. euroa (TA25: 74,9 milj. euroa). Suurimmat investoinnit ovat Kampin metroaseman läntisen sisäänkäynnin toteuttaminen osana THK-hanketta 6,2 milj. euroa, Vuosaaren metrosillan peruskorjaus 6,0 milj. euroa, metron liikenneohjausjärjestelmän uudistamishankkeen valmistelu (METKA-hanke) 3,9 milj. euroa, Kontulan metroaseman laituritason perusparannus 3,8 milj. euroa, metron raidevirtapiirien korvaaminen 3,4 milj. euroa, Junatien metrosillan uusimisen suunnittelu ja valmistelu 3,4 milj. euroa, Herttoniemen metroaseman kunnostaminen 3,0 milj. euroa, M300 metrojunien raskashuolto 3,0 milj. euroa ja Rautatientorin metroaseman perusparannuksen suunnittelu 2,9 milj. euroa.

Rahoitus ja tase

HKL ei nostanut uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2025. HKL:n investointien rahoittamiseen käyttämän kaupungin lyhytaikaisen luotollisen käyttötilin saldo oli 239,3 milj. euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 186,4).

Liikennelaitoksen taseen loppusumma oli 631,6 milj. euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 599,4 milj. euroa).

Tilintarkastus

Esityslistan liitteenä on vielä tilintarkastettavana oleva HKL:n tilinpäätös 2025. Tarkastuksen myötä luvut voivat vielä täsmentyä.

This decision was published on 09.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §