Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-28-6-3, Larin Kyöstin tie 8, Fira Rakennus Oy

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

ilmoituksentekijä

Fira Oy

Teknobulveradi 3–5

01530 Vantaa

Y-tunnus: 3259668–9

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 28. kaupunginosassa (Oulunkylä), osoitteessa Larin Kyöstin tie 8, kiinteistöllä 91-28-6-3. Kiinteistön omistaa As Oy Helsingin Larin Kyöstin tie 4. 

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 9.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Fira Rakennus Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Larin Kyöstin tie 8, 7.7.2026, Sweco Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 14.7.2026 tiedoilla alueen taustapitoisuuksista, sekä 24.7.2026 riskinarviolla kunnostusalueen reunoille mahdollisesti jäävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistamiset

Kiinteistölle on annettu ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön kannanotto 29.9.2026 poistaa 150 tonnia pilaantuneita maa-aineksia.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö 

Kohde sijaitsee Helsingissä Larin Kyöstin tie 8. Kiinteistörekisteritunnus on 91-28-6-3. Kiinteistön omistaa As Oy Helsingin Larin Kyöstin tie 4. Kohteessa on sijainnut toimistorakennus, joka on rakennettu 1978–1984 välisenä aikana. Kiinteistöllä ei ole tiettävästi ollut teollista toimintaa. Ennen toimistorakennuksia kiinteistöllä on sijainnut useita 1900-luvun alkupuolella rakennettuja puulämmitteisiä rakennuksia.

Kiinteistön rakennukset on purettu ja kiinteistölle on tarkoitus rakentaa kaavan mukaisesti asuinrakennuksia.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 

Kiinteistöllä on noin 1–2,5 m paksu täyttökerros, jonka alla on luonnonsavea.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Kohdetta lähin pohjavesialue (Tattarisuo, 1 veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee noin 5,5 km etäisyydellä koilliseen. Vuonna 2016 toteutetuissa tutkimuksissa havaittiin mahdollinen vesipinta noin 1–3 m syvyydellä maanpinnasta.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kesäkuussa 2026 maaperässä havaittiin jätteensekaista maa-ainesta, josta kasalta otetussa näytteessä Näyte 1 todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (960 mg/kg). Lisäksi maanäytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia (6 mg/kg) ja lyijyä (200 mg/kg).

Heinäkuussa 2026 kaivuualueen reunalta otetussa näytteessä SF2 todettiin noin metrin paksuinen puhdas täyttömaakerros, jonka alla oli noin 0,6 metriä jätetäyttöä. Jätetäytössä havaittiin sinkin alemman ohjearvon ylitys sekä arseenin ja lyijyn kynnysarvon ylityksiä. Koekuopassa SF3 jätetäyttöä esiintyi enää niukasti, mutta siinä todettiin sinkin ylemmän ohjearvon ylitys sekä lyijyn, bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin kynnysarvon ylityksiä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohde tulee tulevassa käytössä olemaan asuinkiinteistö. Kohteessa on todettu paikallisia esiintymiä alkuaineita ja PAH-yhdisteitä, jotka pääasiassa sitoutuvat maa-ainekseen ja ovat heikosti tai erittäin heikosti kulkeutuvia. VNa 214/2007 mukaan kohteeseen voidaan herkkyyden perusteella soveltaa alempia ohjearvoja puhdistustarpeen lähtökohdaksi. Kohteesta esitetäänpoistettavaksi kaikki kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävät pitoisuudet haitta-aineita, jolloin haitta-aineista ei kohteen tulevassa käytössä kynnys- ja ohjearvojen laskennallisten perusteiden mukaan arvioida aiheutuvan merkittäviä terveys-, kulkeutumis- tai ekologisia riskejä. Alueen taustapitoisuudet on esitetty ilmoituksen täydennyksessä.

Kunnostusalueen reunoille voi jäädä haitta-ainepitoista maa-ainesta, jossa sinkkipitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Lisäksi reuna alueille voi jäädä lyijyn sekä PAH-yhdisteiden (bentso(a)pyreeni, fenantreeni ja fluoranteeni), pitoisuuksia, jotka ylittävät VNa:n 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden. Haitta-ainepitoinen maa-aines sijoittuu pinnoitetun tiealueen alle noin 1 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Sinkki on luonnossa yleinen metalli, joka esiintyy maaperässä pääasiassa hapetusasteella +2. Maaperässä sinkki voi muodostaa epäorgaanisia ja orgaanisia kompleksiyhdisteitä, joista osa voi olla liukoisia ja siten mahdollisesti kulkeutuvia. Sinkin kulkeutuvuutta voivat lisätä erityisesti happamat olosuhteet, kun taas orgaaninen aines, savimineraalit sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumat edistävät sinkin sitoutumista maa-ainekseen. Sinkki on kasveille, eliöille ja ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta tietyt sinkkiyhdisteet voivat olla haitallisia erityisesti vesieliöille.

Lyijy esiintyy maaperässä yleensä niukkaliukoisina yhdisteinä ja sitoutuu tehokkaasti hienoainekseen sekä orgaaniseen ainekseen. Tämän vuoksi lyijyn kulkeutuvuus maaperässä on tavallisesti vähäistä. Lyijyn liukoisuutta voivat kuitenkin lisätä happamat ja hapettavat olosuhteet sekä kompleksoituminen liukoisiin yhdisteisiin. Lyijy ei ole haihtuva haitta-aine, eikä se siten muodosta riskiä sisä- tai ulkoilman kautta. Lyijyn mahdolliset terveysriskit liittyvät ensisijaisesti suoraan maa-aineksen nielemiseen, pölyn hengittämiseen tai ihokosketukseen.

Bentso(a)pyreeni, fenantreeni ja fluoranteeni ovat PAH-yhdisteitä, joita esiintyy luontaisesti muun muassa kivihiilessä ja maaöljyssä ja joita vapautuu ympäristöön orgaanisen aineksen epätäydellisessä palamisessa. Bentso(a)pyreeni on viisirenkainen, suuren molekyylipainon PAH-yhdiste, joka sitoutuu maaperässä tavallisesti orgaaniseen ainekseen. Sen vesiliukoisuus on erittäin pieni, haihtuvuus käytännössä merkityksetön ja kulkeutuminen maaperässä vähäistä. Bentso(a)pyreenin biologinen hajoavuus maaperässä on hidasta, ja yhdisteen tiedetään aiheuttavan syöpää. Fenantreeni on kolmirenkainen PAH-yhdiste, joka on niukasti vesiliukoinen, mutta voi kulkeutua maaperässä raskaita PAH-yhdisteitä helpommin. Fluoranteeni on nelirenkainen PAH-yhdiste, joka on niukasti vesiliukoinen eikä kulkeudu helposti maaperässä. Fluoranteenin biologinen hajoaminen maaperässä on hidasta. PAH yhdisteiden mahdolliset terveysriskit liittyvät ensisijaisesti pitkäaikaiseen altistumiseen, suoraan ihokosketukseen, maa-aineksen nielemiseen ja pölyaltistukseen.

Kohteessa haitta-ainepitoiseksi arvioitu maa-aines jää pinnoitetun tiealueen alle noin 1 metrin syvyyteen. Pinnoitettu tiealue ja sen rakennekerrokset estävät käytännössä suoran ihokosketuksen, maa-aineksen nielemisen ja pölyämisen. Lisäksi pinnoitettu rakenne vähentää sade- ja pintavesien imeytymistä haitta-ainepitoiseen maakerrokseen, mikä pienentää sinkin, lyijyn ja PAH-yhdisteiden mahdollista kulkeutumisriskiä. Metallit eivät ole haihtuvia, eikä niistä arvioida aiheutuvan riskiä sisä- tai ulkoilman kautta. PAH-yhdisteiden osalta haihtuminen arvioidaan vähäiseksi, erityisesti koska haitta-ainepitoinen maa-aines sijaitsee pinnoitetun rakenteen alla eikä ole yhteydessä hengitysilmaan.

Kulkeutuminen pohjaveteen tai ympäröivään maaperään arvioidaan epätodennäköiseksi tai vähäiseksi. Arvio perustuu haitta-ainepitoisen maa-aineksen sijaintiin noin 1 metrin syvyydessä pinnoitetun tiealueen alla, veden imeytymistä rajoittaviin pintarakenteisiin sekä haitta-aineiden ominaisuuksiin. Sinkki voi tietyissä olosuhteissa olla kulkeutuvaa, mutta kohteessa kulkeutumista rajoittaa sade- ja pintavesien vähäinen pääsy haitta-ainepitoiseen maakerrokseen. Lyijyn sekä erityisesti suurimolekyylisten PAH-yhdisteiden, kuten bentso(a)pyreenin ja fluoranteenin, kulkeutuvuus maaperässä arvioidaan vähäiseksi niiden sitoutumisominaisuuksien ja alhaisen vesiliukoisuuden vuoksi. Fenantreeni voi olla muita tarkasteltuja PAH-yhdisteitä kulkeutuvampi, mutta myös sen kulkeutumisriskiä pienentävät kohteessa pinnoitettu pinta, haitta-ainepitoisen maa-aineksen sijainti syvemmällä maaperässä sekä vähäinen veden imeytyminen kyseiseen maakerrokseen.

Ekologisia riskejä ei arvioida muodostuvan merkittävästi, koska haitta-ainepitoinen maa-aines jää pinnoitetun tiealueen ja rakennekerrosten alle eikä muodosta avointa altistusreittiä kasveille, maaperäeliöstölle tai pintavesille. Maaperäeliöstön altistumisen ei arvioida olevan kohteessa merkittävää, sillä haitta-ainepitoinen maakerros sijaitsee noin 1 metrin syvyydessä rakenteiden alla. Kohde on tiealuetta, eikä sen arvioida olevan ekologisesti herkkä ympäristö.

Johtopäätöksenä todetaan, että vaikka kunnostusalueen reunoille voi jäädä sinkin osalta alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sekä lyijyn ja PAH-yhdisteiden osalta kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia, ei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida aiheutuvan merkittävää terveys-, ympäristö- tai kulkeutumisriskiä alueen nykyisessä tai suunnitellussa tulevassa käytössä. Arvio perustuu siihen, että haitta-ainepitoinen maa-aines sijaitsee pinnoitetun tiealueen alla noin 1 metrin syvyydessä, jolloin suorat altistumisreitit estyvät ja haitta-aineiden kulkeutuminen on merkittävästi rajoittunutta.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Puhdistus toteutetaan massanvaihtona rakentamisen yhteydessä. Muita kohteeseen teknisesti ja aikataulullisesti soveltuvia puhdistusmenetelmiä ei ole. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävät massat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä aineksia. 

Poistettavat haitta-aineellisten ja yksittäisiä jätejakeita sisältävien massojen määräarviot ovat seuraavat: 

Massamäärät ovat karkeita arvioita ja muutoksiin tulee varautua. Merkittävistä massamäärän muutoksista ollaan yhteydessä viranomaiseen.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kaivantoon mahdollisesti kertyviä vesiä joudutaan poistamaan, otetaan kaivantoihin kertyvistä vesistä vesinäytteet. Näytteistä analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa ne haitta-aineet, joita on kaivualueen maaperässä todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Jos kuivana pito on jatkuva, otetaan näytteet viikoittain. Kaivantovedet voidaan johtaa jätevesiviemäriverkostoon viemäriverkon omistajalta (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä) haettavan luvan perusteella. Mikäli kaivantovesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät viemäriverkon omistajan asettamat raja-arvot, käsitellään vedet tarpeen mukaan valittavalla menetelmällä.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Valvontatyössä hyödynnetään alueella aiemmin tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Lisänäytetarvetta ei katsota olevan pois lukien jäännöspitoisuusnäytteet. Valvoja ohjaa olemassa olevien tutkimustulosten perusteella kaivumassat soveltuvaan jatkokäsittelyyn ja laatii kuormien mukaan tarvittavat siirtoasiakirjat. 

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja seuraa ja ohjaa työn etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Otetuista kontrollinäytteistä ja suoritetuista analyyseistä pidetään kirjaa. Myös mahdolliset poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Pilaantuneen maan kuljetukset varustetaan siirtoasiakirjoilla, jotka laatii ympäristötekninen valvoja. Kuormista pidetään kuormakirjanpitoa.

Puhdistustyön ajankohta

Kohteen kunnostus tehdään kesän 2026 aikana maankaivujen yhteydessä

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli 15.7.2026 päivätyllä kirjeellä kiinteistön 91–28–9902–7 omistajaa ilmoitusasiakirjoista. Kiinteistön omistaja on 22.7.2026 ilmoittanut, että ilmoitukseen ei ole lausuttavaa.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Fira Rakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Larin Kyöstin tie 8, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Puhdistettavan alueen maaperästö on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt kynnysarvot tai ilmoituksessa esitetyt alueelliset taustapitoisuudet. (VNA  (214/2007) 2, 3, 4 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös raknteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointion toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, § YSL 135 §

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavaksi siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10% kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittuasmentetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2097)) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

7. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

8. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. (JL 13 §)

9. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

10. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

11. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §) 

12. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

13. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

14. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

15. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

16. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

17. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

18. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

19. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Tiedottaminen ja raportointi

23. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §) 

24. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava esitetyn mukaisesti ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-4)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Kunnostustavoitteeksi on esitetty poistettavaksi kaikki kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävät maa-ainekset.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelu määräykselle 5)

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 6 ja 7)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 8-13)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. 

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 14-16)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 17-19)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävssä tilanteissa (perustelut määräyksille 20-21)

Ympäristönseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilaanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 22-24)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

 Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta. 

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.