Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Muonamiehentie 12, Yleinen Pohjarakennus Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt YPR Yleinen Pohjarakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

YPR Yleinen Pohjarakennus Oy
Uranuksenkuja 12
01480 Vantaa
Y-tunnus: 1026063-1

Yhteyshenkilö: Esa Keinänen, esa.keinanen@ypr.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 46. kaupunginosassa (Pitäjänmäki) kiinteistöllä 91-46-130-26. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja ilmoittaja on kiinteistöllä vuokralla.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 5.6.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava liite:

-    YPR Yleinen Pohjarakennus Oy, Pilaantuneen maan tutkimus ja kunnostuksen yleissuunnitelma, Muonamiehentie 12, Helsinki, Insinööritoimisto Ekomaa Oy, 5.6.2026

Ilmoitusta on täydennetty 16.6.2026 mm. tarkennetuilla tiedoilla puhdistustavoitteesta, puhdistusalueen rajauksesta, kaivettavan pilaantuneen maa-aineksen määrästä, maa-ainesten hyödyntämisestä, betonilaatan haitta-ainetutkimuksista sekä alueella mahdollisesti esiintyvien happamien sulfaattimaiden huomioon ottamisesta.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kohteella ei ole tiedossa aikaisempia pilaantuneen maaperän kunnostuksia tai maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohteen ja sen ympäristön maankäyttö on teollisuuskäytössä (T). Alueen maankäyttö ei ole muuttumassa.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella tehtävän salaojaremontin yhteydessä maaperässä todettiin VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Pilaantumisen on oletettavasti aiheuttanut öljynerottimen rikkoutuminen. Alueella on harjoitettu autojen korjaustoimintaa noin 20 vuoden ajan. Alueella ei ole havaittu muuta toiminnasta aiheutunutta pilaantumista.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Pintamaa on mursketta/hiekkaa, jonka syvyys vaihtelee. Pohjamaa on savea. Alueella esiintyy GTK:n mallinnuksen mukaan todennäköisesti happamia sulfaattimaita.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Kaivoksela (1-luokka, 0109202) sijaitsee pohjoisessa noin 3,3 km etäisyydellä. Varsinaiselle muodostumisalueelle on etäisyyttä noin 4 km. Alueen pohjavesi on noin 1–1,5 metrin syvyydessä.

Alue on asfaltoitu ja pintavedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hulevesiverkostoon. Tällä hetkellä asfaltit on poistettu ja alueella on murskepinta. Alue asfaltoidaan maarakennustöiden päätteeksi. Kohde sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Mätäjoesta, joka on herkkä vesikohde.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Alueelta otettiin 3.6.2026 öljynerottimen läheltä yksi lisänäyte, josta analysoitiin haihtuvat yhdisteet (VOC). Näytteen VOC-summa oli 1,1 mg/kg ja siinä todettiin pieniä pitoisuuksia kolmea VOC-yhdistettä, joille ei ole määritetty kynnys- tai ohjearvoja: 1,2,3-trimetyylibentseeni 0,14 mg/kg, 2-etyylitolueeni 0,1 mg/kg ja butyylibentseeni 0,84 mg/kg.

Happamien sulfaattimaiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu. Mikäli kaivu ulottuu savikerrokseen, otetaan näyte, mistä analysoidaan kokonaisrikkipitoisuus. Tarvittaessa tehdään pH-mittauksia happamien sulfaattimaiden esiintymisen arvioimiseksi.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistö sijaitsee teollisuusalueella eikä maankäyttö ole muuttumassa, joten maaperän pilaantuneisuuden alustavaan arviointiin käytetään VNa 214/2007 mukaista ylempää ohjearvoa. Alueella todettiin alemman ohjearvon ylittävä, mutta ylemmän ohjearvon alittava öljyhiilivetypitoisuus. Näytetuloksen perusteella varsinainen puhdistustarve ei vielä täyty. Pilaantuman arvioidaan liittyvän öljynerottimen rikkoutumiseen. Pilaantuneisuuden laajuus ja pitoisuustasot varmistetaan kunnostuksen yhteydessä tehtävillä lisätutkimuksilla.

Maaperätutkimuksissa todetut öljyhiilivetyjen keskitisleet liukenevat suhteellisen hyvin veteen ja ne liikkuvat maaperässä kohtalaisesti. Keskitisleet hajoavat helpommin mikrobiologisen toiminnan seurauksena ja niiden pitoisuus pienenee selkeästi ajan kuluessa.

Kunnostuksen alkuvaiheessa otetaan kaksi lisänäytettä pilaantuneeksi arvioidulta alueelta VOC-yhdisteiden pitoisuuksien varmistamiseksi ja mahdollisen puhdistustarpeen arvioimiseksi.

Kunnostettavalla alueella sijaitsevat öljyn- ja hiekanerotuskaivot on ankkuroitu betonilaatan päälle. Kaivot on tarkoitus vaihtaa uusiin ja ankkuroida vanhaan betonilaattaan. Betonilaatta uusitaan tarvittaessa.

Puhdistustavoitteet

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen esitetään ilmoituksen täydennyksen mukaan tehtäväksi siten, että rakentamisen edellyttämältä kaivualueelta poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset.

Mikäli kunnostuksen jälkeen alueelle jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, arvioidaan niiden aiheuttama riski kohteen nykyisessä maankäytössä ja tarvittaessa sovitaan jatkotoimenpiteistä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistusmenetelmäksi valitaan massanvaihto, jolloin pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaivamalla ja toimitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Alueen pohjoispuolella sijaitsevan rakennuksen läheisyys sekä eteläpuolella kulkeva Muonamiehentie rajoittavat kaivua.

Mahdolliset happamat sulfaattimaat otetaan huomioon siten, että kaivu pyritään pitämään mahdollisimman lyhytkestoisena ja vesipeitteisyys säilyttämään hapettumisen ehkäisemiseksi. Todennäköisesti mahdolliseen savikerrokseen ei ole imeytynyt öljyä juurikaan tai ainoastaan sen pintaan. Happaman sulfaattimaan toimituksesta sovitaan erikseen vastaanottajan kanssa.

Pilaantuneet maa-ainekset lastataan suoraan kuorma-auton lavalle tai tarpeen vaatiessa lyhytaikaiseen varastokasaan. Maa-aineksia voi olla tarpeen välivarastoida laboratorioanalyysien valmistumisen ja vastaanottopaikkojen selvittämisen ajan.

Alueen kaivannot täytetään työn lopussa. Täyttöön käytetään alueelta kaivettuja maita tai tarvittaessa tuodaan neitseellistä maa-ainesta. Lopuksi alue asfaltoidaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Urakoitsija vastaa alueelle tuotavien täyttömaiden soveltuvuudesta täyttöön. Kaivantojen täytöissä käytetään alueelta kaivettuja pintakerrosten murskeita, jotka ovat olleet pilaantuneen alueen yläpuolella. Murskekerroksen paksuus on ainakin 1 m ennen pilaantuneen kerroksen alkamista. Alueen täytöissä hyödynnetään ainoastaan haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavia murskeita. Mikäli kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia esitetään hyödynnettäväksi, laaditaan tästä erillinen suunnitelma ennen hyödyntämistä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kenttämittausten laadun varmistamiseksi otetaan rinnakkaisnäytteitä, joiden pitoisuudet tutkitaan laboratoriossa (vähintään 1 per 5 kenttämittausta). Maaperän puhdistusta valvoo Insinööritoimisto Ekomaa Oy:n ympäristötekninen asiantuntija, joka ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttämittaukset. Näytteenottopisteiden-/alueiden sijainnit ja tulokset kirjataan ylös.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos alueen maaperään jää VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, ne merkitään huomiorakenteilla, esim. värillisellä verkolla tai suodatinkankaalla. Em. maa-ainesten ja huomiorakenteiden sijainti mitataan GNSS-laitteella ja esitetään kunnostuskartalla.

Eristysrakenteita ei todennäköisesti tarvita. Mahdollisten eristysrakenteiden suunnitelmat ja suojaukset hyväksytetään erikseen viranomaisella. Suojaus voidaan toteuttaa esim. HDPE-muovilla tai bentoniittirakenteilla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kohteen kunnostustyö on tavanomainen massanvaihto, jossa kaivusyvyys on matala. Kaivun ja kuljetuksen yhteydessä voi tapahtua pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä pölyn mukana. Kaivettavat massat ovat lähtökohtaisesti hieman kosteita, joten pölyäminen on vähäistä. Tarpeen mukaan pölyämistä estetään kastelulla. Läheisen rakennuksen ja kadun sortuminen estetään riittävillä suojaetäisyyksillä tai muilla menetelmillä. Työmaa-alue on aidattu ja työn aikana valvotaan, ettei alueella liiku asiaankuulumattomia henkilöitä.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Poikkeamia suunnitelmassa esitettyihin tietoihin voi todennäköisimmin olla arvioiduissa massamäärissä ja pilaantuneen maan laajuudessa. Merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle ja sovitaan niiden vaikutuksesta maaperän puhdistustyöhön.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Alueella on jo ennestään maarakennustyöt käynnissä, joten naapurikiinteistöjä ei ole tarpeen tiedottaa hankkeesta. Maaperän puhdistustöistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta vastaa työmaan valvoja. Kirjanpitotiedot ja kunnostuksen lopputulos esitetään loppuraportissa, joka toimitetaan viranomaiselle ja Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostuksen suunniteltu toteutusaika on kesäkuun 2026 aikana. Kaivuvaiheen kesto on noin yksi viikko.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli kiinteistön omistajaa ilmoitusasiakirjoista. Kiinteistön omistaja toteaa 11.6.2026 antamassaan kannanotossa muun muassa seuraavaa:

Kaupunkiympäristön toimialan Maaomaisuuden hallinnan tuki -yksikkö toteaa, että korttelin 91-46-130-26 osalle suunniteltu kunnostustyö voidaan toteuttaa Insinööritoimisto Ekomaa Oy:n 5.6.2026 laatiman Pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Vuokralaisen tulee toteuttaa työt kunnostussuunnitelman ja Ympäristöseuranta ja -valvontayksikön antaman pima-päätöksen mukaisesti. Huomioitavaa on, että vuokrasopimuksen päättyessä vuokra-alue on vuokralaisen toimesta saatettava sellaiseen kuntoon, että vuokra-aikana aiheutuneesta pilaantuneisuudesta ei aiheudu vuokranantajalle lisäkustannuksia maaperän rakentamiskelpoiseksi saattamiselle. Tämä tarkoittaa, että vuokrasopimuksen päättyessä vuokra-alue tulee kunnostaa tämänhetkisen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemman ohjearvon tasoon tai sillä hetkellä voimassa olevan asetuksen mukaiseen vastaavaan tasoon.

YPR Yleinen Pohjarakennus Oy on antanut vastineensa 16.6.2026 toimittamansa ilmoituksen täydennyksen yhteydessä ja muuttanut puhdistustavoitteeksi VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut YPR Yleinen Pohjarakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Muonamiehentie 12, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset. Mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio on esitettävä viimeistään kunnostuksen loppuraportissa tai tarvittaessa kunnostuksen aikana. (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Puhdistettavan alueen ylimpään 0,5 metrin maakerrokseen ei saa jäädä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, ellei aluetta ole päällystetty tiiviillä rakennekerroksella. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

3. Alueen maaperässä oleva betonilaatta ja mahdolliset jätejakeet on poistettava, mikäli ne saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen käytössä. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai laajemmalla alueella, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 209 §)

7. Puhdistettavan alueen maaperästä on otettava lisä- ja seurantanäytteitä haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sekä ne haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä. (YSL 6 §, VNa (214/2007) 2 §)

8. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti ja siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6, 209 §)

9. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannon seinämistä näytteet on otettava maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6, 209 §)

10. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

11. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla kestävällä huomiorakenteella. Lisäksi jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Eristysrakenteista ja ilmoituksesta poikkeavista huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 12 §, YSL 7, 16, 172, 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

12. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

14. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. (JL 12, 13 §)

15. Poistettavat haitta-ainepitoiset ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

16. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

17. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

18. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta-/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Kaivantovedet on johdettava viemäriin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) antaman luvan mukaisesti. Vesien käsittelytoimenpiteet ja vesinäytteiden tulokset tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 155, 172 §, YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

19. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että maa-ainesten välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten ja happamien sulfaattimaiden välivarastointia alueella on vältettävä ja varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

20. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

21. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi noudattaen seuraavia hyötykäyttöä koskevia määräyksiä. (YSL 32, 136 §)

22. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (kuten tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 17 §, JL 8 §)

23. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten tai happamien sulfaattimaiden hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

24. Alueet ja syvyydet, joilla maa-aineksia hyödynnetään, on esitettävä kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

25. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

26. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

27. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

28. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja kiinteistönomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, mahdollisista huomio- ja eristysrakenteista, alueella hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kiinteistön omistajan antama kannanotto ja YPR Yleinen Pohjarakennus Oy:n vastine on otettu huomioon päätöksen määräyksissä ja niiden perusteluissa.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Puhdistustarve alueella syntyy maarakentamisen vaatimista kaivutöistä pilaantuneeksi todetulla alueella. Tutkimusten mukaan pilaantuma on paikallinen ja johtuu todennäköisesti rikkoutuneesta öljynerottimesta. Ilmoituksen täydennyksessä on esitetty puhdistustavoitteeksi, että alueelta poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Mikäli alueella todetaan kaivutöiden aikana muuta pilaantuneisuutta, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkennetulla riskinarviolla. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt puhdistustavoitteet. Koska alueelle on mahdollisesti jäämässä pilaantunutta maa-ainesta, on tarpeen arvioida alueelle jäävien haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle viimeistään loppuraportin yhteydessä tai tarvittaessa jo kunnostuksen aikana. Mahdolliset riskit ja mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet arvioidaan ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maaperässä todettujen haitta-aineiden ja niiden pitoisuuksien perusteella.

Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Kunnostettavan alueen pintamaan puhtaus on tarpeen varmistaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Kohteen maaperässä oleva betonilaatta on tarpeen poistaa maaperästä, jos rakenteessa todetaan haitta-ainepitoisuuksia, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ilmoituksessa on esitetty öljyhiilivedyille 1000 mg/kg pitoisuustaso, jonka ylittyessä betonilaatta uusitaan.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän, laajemmalla alueella tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–10)

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit. Lisäksi ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta ne voidaan hyötykäyttää alueella tai toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräykselle 11)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla voidaan tarvittaessa estää mahdollisten haihtuvien tai kulkeutuvien haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 12–17)

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräykselle 18)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Ilmoituksessa on esitetty, että kaivantovedet johdetaan viemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen 3.6.2026 antaman luvan mukaisesti. Ilmoituksen liitteenä olevassa HSY:n luvassa on ohjeistettu viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 19–20)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 21–24)

Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisella ilmoituksella voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Ilmoituksen täydennyksen mukaan alueen täytöissä hyödynnetään ainoastaan haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavia murskeita, tai mikäli kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia esitetään hyödynnettäväksi, laaditaan tästä erillinen suunnitelma ennen hyödyntämistä.

Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön. Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto siten, ettei hyötykäytettävästä maa-aineksesta aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen voidaan estää mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötykäytön dokumentointi loppuraportoinnin yhteydessä on tarpeen valvontaa varten.

Hyötykäyttösuunnitelman toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja jotta varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle ja/tai terveydelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 25–26)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 27–28)

Kirjallinen aloitusilmoitus, tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus ympäristöteknisen valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 27, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.