Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-40-61-13, Aamuruskontie 2, Neste Markkinointi Oy

HEL 2026-009040
Ympäristöasia
More recent handlings
Other decisions for the policymaker

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Aamuruskontiellä, Suutarilassa

§ 58
Office holders
Decisionmaker: Yksikön päällikkö

Päätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Neste Markkinointi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus 

Ilmoitusvelvollisuus 

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Neste Markkinointi Oy, Marketing & Services, PL 95, Keilaranta 21, Espoo

Y-tunnus: 1626490–8

Yhteyshenkilö: Pirjo Haasto, pirjo.haasto@neste.com, puh: 0504589524, Santtu Massinen, santtu.massinen@fcg.fi, puh: 0504016098

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 40. kaupunginosassa (Suutarila), kiinteistöllä 91–40–61–13. Kohdekiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella. Alue on merkitty huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Kaavoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Kiinteistö rajoittuu pohjoispuolella Aamuruskontiehen, idässä Tikkurintiehen, eteläpuolella Ala-Tikkurilantiehen (kehä III) ja länsipuolella auto- ja rengasliikkeen parkkialueeseen. Kohteen naapurustossa on yritystoimintaa ja asuinalueita. Kohteen omistaa Neste Markkinointi Oy.

Kuva 1. Ilmoitusalue

Asian vireilletulo

Neste jakeluasemalla on suunnitteilla jakeluaseman mittarikentän pinnoitteen saneeraus. Kohteessa puretaan ja poistetaan jakelualueen vanha kuitubetonilaatta ja nykyiselle jakelualueelle asennetaan standardin SFS 3352 mukainen tiivistysrakenne (HDPE-kalvo). Lisäksi jakelualueen ulkopuolisen piha-alueen asfaltointia ja kallistuksia muotoillaan hulevesien hallitsemiseksi sekä tarvittaessa asennetaan uusi hulevesikaivo. Kaivut ovat pienimuotoisia ja ulottuvat arviolta noin 30–50 cm:n syvyyteen maanpinnasta olemassa oleviin rakennekerroksiin. Polttonesteiden jakelutekniikkaa ei uusita.

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 26.5.2026. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Liite 1: Neste 102 Express Helsinki Ala-Tikkurila, Aamuruskontie 2, 00750 Helsinki, Tutkimusraportti 22.5.2026, P56348P001 liitteineen

Liite 2 Kaivusuunnitelma 

Ilmoitusta on täydennetty uusien orsivesinäytteiden ja niiden tulosten perusteella tehdyn arvion osalta 10.6.2026 päivitetyllä tutkimusraportilla: Neste 102 Express Helsinki Ala-Tikkurila, Aamuruskontie 2, 00750 Helsinki, Tutkimusraportti Rev 2: 10.6.2026.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohdekiinteistö on kooltaan 5400 m2, josta tutkimusalue on kooltaan noin 1800 m2. Kaivualue on noin 500–600 m2. Huoltoasematoiminta on alkanut vuonna 1968. Nesteen jakelutoiminta on alkanut vuonna 1992. Kiinteistöllä on ollut jakelu- huolto- ja pesutoimintaa sekä pikaruokaravintola ja kahvilarakennus. Nykyisin kiinteistöllä on jakelutoimintaa sekä pikaruokaravintola ja toimintansa lopettanut videovuokraamo.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Tutkimusten perusteella maanpinta on täyttömaata (mursketta, hiekkaa ja soraa) noin 1,5–4 metrin syvyyteen saakka maanpinnasta. Karttatarkastelun perusteella maasto viettää pohjoiseen/koilliseen. Mittarikentän alueella täyttökerroksen paksuus on noin 2–3 metriä ja säiliöalueella noin 4 metriä. Täyttökerroksen alla on savea. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut veden hankintaa varten tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä pohjoisessa/koillisessa (Valkealähde) ja kaakossa (Tattarisuo).

Vuosina 2001-2025 tarkkailukaivossa GA1000 orsiveden pinta on ollut noin yhden metrin syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin +15 metriä. Uudemmissa orsivesiputkissa (OVP1 ja OVP2) toukokuun 2026 mittauksessa orsiveden pinta oli noin tasolla +12,44 ja +12,75 ja putkessa GA1000 +14,71. GA1000 on asennettu piha-alueelle karkeampiin täyttöihin ja arvion mukaan putken alue kerää vesiä saviseinäiseen kaivantoon, mistä syystä vedenpinta on korkeammalla. Jakeluasema sijaitsee ns. montussa ympäröiviin tiealueisiin nähden. Uudemmat orsivesiputket kiinteistön reunalla edustavat tiiviimpää perusmaata. Vuoden 2026 mittausten perusteella orsiveden paikallisen kulkeutumissuunnan arvioidaan olevan pohjoiseen/koilliseen.

Orsiveden virtaavuutta ja hydraulista käyttäytymistä on arvioitu orsivesipintojen mittausten, putkien antoisuuden sekä maaperän perusteella. Uusien, kiinteistön laidalla olevien orsivesiputkien heikko antoisuus viittaa siihen, että vedenjohtavuus savisen perusmaan alueella on alhainen ja orsiveden liike vähäistä. Pinnankorkeuksien erot eri putkien välillä ovat pieniä ja viittaavat heikkoon hydrauliseen gradienttiin. Näin ollen on arvioitu, ettei merkittävää kulkeutumista arvioida tapahtuvan, vaan haitta-aineet esiintyvät pääasiassa paikallisina pitoisuuksina. Tähän liittyy kuitenkin epävarmuutta, koska pohjaveden pinnantasot havaintoputkissa OVP1 ja OVP2 ovat vaihdelleet merkittävästi mittausajankohtien välillä. 

Pohjavesi virtaa syvällä savenalaisessa karkeammassa kerroksessa. Virtaussuuntaa ei voida käytettävissä olevan tiedon perusteella täysin arvioida, mutta sen arvioidaan olevan pohjoiseen Keravanjoen suuntaan, joka sijaitsee kohteesta noin 180 metriä pohjoiseen.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kohteeseen on tehty 2000-luvun alkupuolella maaperään ja orsiveteen kohdistuvia useita toimenpiteitä ja selvityksiä. Kiinteistöllä on tehty tutkimuksia sekä maaperän kunnostusta pesuhallin purkamistöiden yhteydessä sekä öljynerotinkaivon muutostöiden yhteydessä vuosina 2000–2002 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä YS 612, 0100Y0132-18, 25.8.2000. Kunnostukset on tehty osissa ja kiinteistölle on jäänyt pilaantunutta maaperää.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kiinteistön talousvedestä on analysoitu mineraaliöljyjen ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia kunnostustyön 2001 aikana, jolloin talousvedessä todettiin raskaita hiilivetyjä. Seurantanäytteissä ei enää todettu öljyhiilivetyjä talousvedessä, eikä riskinarvioiden perusteella todettu olevan aihetta jatkotoimenpiteisiin. Tarkkailu lopetettiin vuoden 2017 jälkeen.

Vuonna 2001 kohteeseen asennettiin mittarikentän ja ravintolarakennuksen väliin orsiveden tarkkailukaivo GA1000. Tarkkailua on tehty vuodesta 2001 lähtien ja jatkuu edelleen. Tarkkailussa on todettu MTBE:n ja bentseenin osilta Vna 341/2009 mukaisen pohjaveden ympäristölaatunormien ylityksiä. MTBE:n pitoisuudet ovat vaihdelleet pitoisuuksissa 86–310 µg/l. Pitoisuudet ovat olleet kohtalaisen matalalla tasolla vuodesta 2016 lähtien. 

Samasta putkesta on seurattu myös huokoskaasun hiilivetypitoisuuksia vuoteen 2007 saakka. Tarkkailuissa ei todettu kohonneita pitoisuuksia.

Kiinteistöllä tehtiin huhtikuussa 2026 maaperätutkimuksia. Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana 0,5–1 metrin välein 2–5 metrin syvyyteen. Lisäksi haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia mitattiin kenttämittauksin. Näytteistä analysoitiin hiilivedyt C5-C10, >C10-C40, VOC-yhdisteet, metallit, PAH-yhdisteet, TOC, sekä betonista kaatopaikkakelpoisuus+asbesti. Vanhan mittarikentän ja kuitubetonilaatan eteläpuolella, 1-2 metrin syvyydessä ennen vastaantullutta betonia, todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen C21-C40 pitoisuuksia (650 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen C5-C10 pitoisuuksia todettiin myös betonilaatan itäpuolella 1–2,3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkimuksissa ei päästy tätä syvemmälle. Kiinteistöllä todettiin myös kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia MTBE:ä 2–3 metrin syvyydessä, bentso(a)pyreeniä 1–2 metrin syvyydessä sekä kobolttia 1–2 metrin syvyydellä maanpinnasta, sekä naftaleenia ja TEX-yhdisteitä 1–2,3 metrin syvyydessä. Tutkimuksissa ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Mittarikentällä ja säiliöalueella on kuitenkin todettu aiemmissa tutkimuksissa ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia.
Orsivedessä todettiin pohjaveden ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä, öljyhiilivetyjä C10-C40, MTBE:tä. 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kohonneina pitoisuuksina todetut BTEX-yhdisteet, MTBE, bensiinihiilivedyt C5-C10, öljyhiilivedyt >C21-C40 ja orsivedessä todetut bentseeni ja oksygenaatit MTBE/TAME. Maanäytteiden fraktioinnin perusteella todetut hiilivedyt ovat sekä alifaattisia että aromaattisia. Haitta-aineet sijaitsevat orsivedenpinnan tason läheisyydessä pääosin kuitubetonipinnoitteen ja asfaltoidun maanpinnan alapuolella. Orsivedessä todetut haitta-aineet ovat samankaltaisia kaikissa orsivesiputkissa. Todetut bentseenin ja MTBE/TAME:n pitoisuudet orsivedessä ovat vähäisiä, joten arvioidaan, että haitta-aineiden merkittävää kulkeutumista kiinteistön ulkopuolelle ei tapahdu. Orsiveden havaintopiste OVP1 sijaitsee hyvin lähellä puretun polttoaineen erotuskaivon sijaintia. Kairauksen yhteydessä pisteestä otetussa maanäytteessä todettiin kynnysarvon alittava MTBE-pitoisuus. Vaikka vesinäytteessä todettiin MTBE:ä, ei voida varmasti olettaa sen kulkeutuvan orsiveteen mittari- tai säiliöalueelta. Vesinäytteessä oli paljon hienoainesta, johon hiilivetyjä on mahdollisesti sitoutunut. MTBE on herkästi veteen liukeneva aine, joten on mahdollista, että sitä on esiintynyt jakeluaseman toiminta-aikana enemmän maaperässä ja se on vuosien aikana liuennut orsiveteen. Sama koskee muita oksygenaatteja ja bentseeniä.

Haitta-aineet sijaitsevat pinnoitteen alapuolella, eikä kulkeutumista arvioida tapahtuvan merkittävästi. Maaperätutkimusten mukaan kaikkien rakennusten läheisyyteen tehtyjen tutkimuspisteiden alueilla kriittisten haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Huokoskaasunäytteissä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä. Tutkimuksen perusteella haitta-aineiden kulkeutumista ei arvioida merkittävästi tapahtuneen alueilta, joissa on 2000-luvun alun tutkimuksissa todettu yli ylemmän ohjearvon olevia haitta-ainepitoisuuksia.

Koska orsiveden virtaus alueella ei arvioida olevan rakennusten suuntaan ja on vähäistä, eikä huokoskaasussa todettu haihtuvia hiilivetyjä, ei sisäilmaan haihtumisen riskiä arvioida olevan. 

Alueen siltti- ja savikerrokset hidastavat haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Savikerros on noin 10–15 metriä paksu ja pohjavesi virtaa saven alaisessa kerroksessa. Näin ollen haitta-aineiden kulkeutumista varsinaiseen pohjaveteen ei arvioida tapahtuvan.

Arviointialueen maaperän ei arvioida olevan ekologisesti merkityksellinen. Alue on pääosin asfaltoitu, eikä viheralueiden pintamaassa ole todettu haitallisia aineita. Orsivesiputkessa, joka sijaitsee lähimpänä Keravanjokea, on todettu määritysrajan ylittävänä pitoisuutena bentseeniä (0,86 µg/l). Pitoisuus ylittää pohjaveden ympäristönlaatunormin (0,5 µg/l). Pitoisuus on huomattavasti pienempi sisämaan pintavesille annettua ympäristönlaatunormia (vuosikeskiarvo 10 µg/l, sallittu enimmäispitoisuus 50 µg/l) pienempi. MTBE:lle, TAME:lle, ETBE:lle ja TBA:lle ei ole asetettu ympäristönlaatunormeja, mutta Euroopan kemikaaliviraston on asettanut MTBE:n PNEC-arvoksi 5,6 mg/l, ETBE:lle 0,51 mg/l ja TBA:lle 2 mg/l. MTBE:n arvoa käytetään TAME:n indikaattoriaineena. Pitoisuudet laimenevat vielä purkautuessaan pintavesistöön. Näin ollen todetuista määritysrajan ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida olevan haittaa vesieliöille.

Kohteessa ei tunnistettu merkittäviä altistusreittejä eikä vastaanottajia (esim. talousveden käyttö), eikä haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen arvioida tapahtuvan. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella tai muuten herkällä alueella. Näin ollen nykyiset pitoisuudet eivät aiheuta merkityksellistä terveys- tai ympäristöriskiä kohteen nykyisessä käytössä.

Puhdistamistarve

Toimenpidealueella ei arvioida olevan riskiperusteista pilaantuneen maaperän puhdistamistarvetta eikä puhdistamiselle esitetä numeerisia tavoitteita. Haitta-aineet tulee kuitenkin huomioida maa-aineksen pölyämisen tai kosketusaltistuksen vuoksi, mikäli haitta-ainepitoisilla alueilla kaivetaan tai muokataan maata. Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä kohteessa tai sen läheisyydessä ole tunnistettu pohjaveden käyttöä. Pohjaveden puhdistustarvetta ei arvioida olevan kohteen nykyisellä ja tulevalla käyttötarkoituksella huomioiden lähialueet. Orsiveden jatkotarkkailutarve arvioidaan tarkkailun vuosiraportissa ja/tai muutostöiden toimenpideraportissa, joka toimitetaan muutostöiden jälkeen.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Puhdistaminen tehdään muutostöiden vaatimassa laajuudessa. Kaivuita ei uloteta syvemmälle jakeluasematekniikan sijoittelun vuoksi. Kustannustehokkain menetelmä kohteessa on massanvaihto, jossa mahdollinen haitta-ainepitoinen maa poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia arvioidaan olevan enintään noin 200–250 m3 alalla enintään noin 100–200 t. Öljyistä betonia arvioidaan olevan noin 100 m3.

Pilaantumattomat maat varastoidaan kiinteistöllä, mikäli siihen on tarve. Jos haitta-ainepitoista maata joudutaan varastoimaan kiinteistöllä yön yli, kasat peitetään. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

Alueella ei hyödynnetä haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Pilaantumattomat ja teknisesti soveltuvat maa-ainekset käytetään kaivantojen täyttöön.

Veden tutkiminen ja käsittely

Vesien käsittelylle ei arvioida olevan tarvetta. Mikäli alueelle kaivetaan uusi hulevesikaivo ja asennuksen yhteydessä kaivantoon kertyy vettä, pidetään kaivanto kuivana imuauton avulla tai pumppaamalla vedet kohteen öljynerottimeen. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kenttävalvoja ohjaa kaivutyötä, maa-ainesten lajittelua ja tutkimuksia. Haitta-ainepitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyysein ja havainnoin. Kaivannon seinämistä otetaan maalajikohtaisesti sekä kaivannon pohjalta edustavat jäännöspitoisuusnäytteet siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Laboratoriossa analysoidaan vähintään C5-C40-hiilivetyjen sekä BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet. Tarvittaessa tarkistetaan myös metallien (Vna 214/2007) ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kaivuita valvoo ympäristötekninen valvoja. Alue varustetaan pilaantuneen maaperän työstä kertovin kyltein. Työmaan riskejä hallitaan aitaamalla alue, haitta-aineiden leviämisen estämisellä pölyn ja autojen renkaiden mukana sekä työmaan turvallisuusohjeistuksella.

Haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja puretut rakenteet lajitellaan ja kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat haitta-ainepitoisen maa-aineksen siirtoasiakirjat. Mahdolliset haitta-ainepitoiset maa-ainekset lajitellaan pitoisuuksiensa mukaisesti ja pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Haitta-aineiden levinneisyyttä seurataan työn aikana. Reitit suunnitellaan siten, ettei haitta-ainepitoista maa-ainesta leviä ympäristöön.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Kenttävalvoja seuraa mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita tai muuta tavanomaisesta poikkeavaa. Mahdollisista poikkeuksista informoidaan tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia ja korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi    

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille toimitetaan aloitusilmoitus, jossa kerrotaan työn aikataulu, vastuutahot yhteystietoineen. Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa mm. kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla.

Kaivutyöstä laaditaan toimenpideraportti, jossa esitetään tarvittaessa riskinarvio tilanteesta. Raportti hyväksytetään viranomaisella. Raportti toimitetaan viranomaiselle kolmen kuukauden kuluttua työn päättymisestä, ellei muuta sovita.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistaminen on suunniteltu toteutettavan syksyllä 2026. Puhdistamisen arvioitu kesto on 2–3 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. 

Viranomaisen ratkaisu       

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Neste Oyj:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Aamuruskontiellä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä 

  1. Kaivualueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen/purkamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §) 
  2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)
  3. Alueelta tulee poistaa muut jätejakeet, jotka saattavat arvioidusti aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011), 5,12,13 §)
  4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 
  5. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 §)
  6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

 Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

  1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
  2. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Kaivetuista maa-aineksista tulee tutkia Vna (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt (C10-C40), bensiinijakeet sekä niiden lisäaineet ja PAH-yhdisteet. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen 

  1. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella aiemmissa tutkimuksissa sekä kaivutyön aikana todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
  2. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

  1. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien maa-ainesten alle. (JL 12, YSL 7, 16 §)
  2. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

  1. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)
  2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
  3. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
  4. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voi tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §) 
  5. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
  6. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

  1. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
  2. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

  1. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
  2. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
  3. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä ja suojattava valumilta, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

  1. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

Pohjaveden tarkkailu

  1. Puhdistamisen jälkeen on tehtävä arvio orsi-ja pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma tarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. pohjavesiputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 136 §) (YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
     
  2. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. Lisäksi tulee esittää mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, jossa on huomioitu kulkeutuminen kiinteistön ulkopuolelle, mm. asuinalueiden suuntaan. (YSL 135, 172 §)

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Päätöksessä on otettu huomioon muistutuksessa ja vastineissa esitetyt seikat. 

 Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Pilaantuneen maaperän puhdistamiselle ei ole asetettu puhdistustavoitteita. Kaivualueen pilaantuneet maa-ainekset kuitenkin poistetaan kaivun vaatimassa laajuudessa.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita. 

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7-8)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.   

Alueella on täyttömaata, minkä vuoksi maaperästä on tutkittava haitta-aineet riittävällä tarkkuudella, jotta maa-ainekset voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämiskohteeseen.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (perustelut määräyksille 9 ja 10)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 11 ja 12)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 13-18)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Ilmoituksessa on esitetty, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan välivarastointikentällä.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 19-20)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 21-23)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräykselle 24)

Ilmoituksen mukaan kohteessa ei hyödynnetä maa-aineksia Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 25)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Pohjaveden tarkkailu (perustelut määräyksille 26)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 27-28)

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistustoimenpiteet sekä varmistetaan jatkotarkkailun tarpeen arvio. Aloitusilmoitus ja loppuraportin esittäminen on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. Kulkeutumisen arviointi ulkopuolisten herkkien kohteiden, kuten Keravanjoen ja läheisten asuinalueiden osalta on tärkeää, jotta voidaan varmistua, ettei jakeluasematoiminnasta peräisin olevat haitta-aineet aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä ilmoitusalueen ulkopuolella. 

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5,12,13 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Toimivalta

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

This decision was published on 02.07.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • asianosainen
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
vaasa.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65101 VAASA
Puhelinnumero:
029 56 42780

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta  (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut 
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Decisionmaker

Jari-Pekka Pääkkönen

Vs. yksikön päällikkö

Ask for more info

Saija Rautakorpi

Johtava ympäristötarkastaja
09 310 32037
Download decision (pdf)