Vahingonkorvausvaatimus, takautumisvaatimus, henkilövahinko, 17.11.2024, Mariankatu, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 19.5.2026 esittänyt toimeksiannolla 890238 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian puolesta kaupungille määrältään 8 002,93 euron takautumisvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vakuutusyhtiöllä on takautumisoikeus kaupunkia kohtaan Fennian maksamassa liukastumisvahingossa 2561368 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä on kompastunut 12.11.2024 Mariankatu 19 kohdalla jalkakäytävällä. Hakija on toimittanut vaatimuksen yhteydessä kuvan vahinkopaikasta sekä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on jalkakäytävä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee vajaan metrin päässä kiinteistön seinästä valaistulla jalkakäytävällä. Vahinkopaikka on vahinkoajankohtana ollut työmaa-aitojen rajaamana. Vahinkopaikkaa on tarkkailtu vahinkoa edeltävän kerran 31.10.2024, jolloin vahinkopaikalla ei ole ollut korjaustarvetta. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole annettu palautteita. Vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu 19.5.2025 kylmämassalla kunnossapidon omavalvonnan perusteella. Vahinkopaikka on katselmoitu kunnossapidon toimesta vahingonkorvausvaatimuksen saavuttua 25.6.2026. Vahinkopaikalla ollut purkauma on paikkausmateriaalin perusteella hyvin matala, alle 2 cm, joten paikkausmateriaalin pysyvyydestä ei ole varmuutta. Selvitys perustuu GPS-tietoihin, RoadAI:n ja päiväkirjamerkintöihin.

Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Vahinkopäivänä 12.11.2024 klo 11 Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on ollut 4,4 °C ja lumen syvyys 0 cm. Sää on ollut pilvinen ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole annettu palautteita ennen vahinkoa eikä vahinkopaikalla ole havaittu korjaustarvetta ennen kunnossapidon omavalvonnan perusteella tehtyä paikkausta. Kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikalla ollutta vähäistä asfalttivauriota voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä. Katu on ollut kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sekä valaistuksen osalta että hakijan toimittamien valokuvien perusteella kadun lievä epätasaisuus on ollut vahinkoaikaan havaittavissa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. 

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 15 000 euroa.