Valtuustoaloite, liikuntacoach-toiminnan säilyttäminen Helsingin kouluissa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää lasten ja nuorten vähäistä liikkumista merkittävänä inhimillisenä ja yhteiskunnallisena haasteena, joka heikentää hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä sekä vaikuttaa pitkällä aikavälillä terveyteen ja työkykyyn.

Vain noin kolmannes 7–20-vuotiaista liikkuu suosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen vähenee jyrkästi lapsuudesta nuoruusikään, jolloin suosituksen mukaisesti liikkuvia on enää hyvin vähän. Sekä lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky että ohjattuun harrastustoimintaan osallistuminen jakautuvat Helsingissä epätasaisesti esimerkiksi perhetaustan, asuinalueen, sukupuolen ja syntyperän mukaan.

Yläkoululaisten KouluPT- ja toisen asteen liikuntacoach-toiminta on vuosien ajan tukenut haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten liikkumista. KouluPT:t ja liikuntacoachit ovat ohjanneet lapsia ja nuoria kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluihin, mikä näkyy opiskelijoiden kasvaneina käyntikertoina liikuntapalveluissa. Samalla Helsingissä vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuus on vähentynyt. On perusteltua arvioida, että toiminta on osaltaan tukenut tätä kehitystä.

Onnistumisen keskeisenä edellytyksenä on ollut toiminnan vahva kiinnittyminen koulujen ja oppilaitosten arkeen sekä toisen asteen opiskeluhuoltoon. KouluPT:t ja liikuntacoachit työskentelivät kouluissa ja oppilaitoksissa ja suunnittelivat tukea yhdessä opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa oppijoiden tarpeiden pohjalta.

KouluPT- ja liikuntacoach-toiminta on ollut määräaikaista hanketyötä, joka päättyi lukuvuoden 2025–2026 lopussa. Sen jatkamiseen ei ole osoitettu määrärahoja kasvatuksen ja koulutuksen eikä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan talousarvioissa. Toiminnan jatkaminen nykyisessä muodossaan edellyttäisi erikseen osoitettavaa lisärahoitusta.

Jatkossa perusopetuksessa liikkumisen edistämistä vahvistavat pysyvät rakenteet: perusopetuslain muutos velvoittaa esi- ja perusopetusta edistämään liikunnallista elämäntapaa jokaisessa koulussa. Myös Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2026–2029 toimeenpano kohdentuu tällä hetkellä perusopetusikäisiin lapsiin ja nuoriin. Hyvinvointisuunnitelmassa luodaan sujuva yhteistyö perusopetuksen, kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen välille vähän liikkuvien lasten ja nuorten tavoittamiseksi osana Move!-mittauksia.

Toisella asteella ei ole vastaavaa liikkumisen edistämisen rakennetta, vaikka opiskelijat liikkuvat keskimäärin perusopetusikäisiä vähemmän. Siksi mahdollinen erillisrahoituksella toteutettava toiminnan jatko olisi perusteltua kohdentaa toiselle asteelle. Mahdollisen jatkotoiminnan valmistelussa toimialojen tulisi sopia työnjaosta, vastuista, yhteistyörakenteista ja rahoituksesta. Samalla on tarkoituksenmukaista sovittaa toiminta yhteen jo käynnissä olevien, harrastamisen saavutettavuutta edistävien toimien kanssa, joita ovat esimerkiksi harrastamisen lisämääräraha ja segregaatioavustus sekä liikuntaseurojen avustusuudistus.

KouluPT- ja liikuntacoach-toiminnan tausta ja tavoittavuus

KouluPT-toiminta käynnistyi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tammikuussa 2017. Se tunnistettiin keinoksi erityisesti liikkumisen voimakkaaseen eriytymiseen yläkouluikäisillä. Toimintaa rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella vuoteen 2023 asti, jolloin se siirtyi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Siirron keskeisenä perusteluna oli toiminnan kytkeminen kasvatuksen ja koulutuksen perustehtävään ja rakenteisiin. Keväällä 2024 KouluPT-toiminta siirtyi kaupungin perusopetuksen tarveperustaisen rahoituksen piiriin, josta sitä rahoitettiin kesäkuuhun 2026 asti. Toiminnassa työskenteli enimmillään kuusi työntekijää.

Toisen asteen liikuntacoach-toiminta käynnistyi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämispalveluissa helmikuussa 2022 ja siirtyi opiskeluhuoltoon samalla laajentuen vuonna 2023. Vuosina 2022–2023 se rahoitettiin kokonaan Opetushallituksen ja aluehallintoviraston hankerahoituksella. Vuosina 2024–2026 rahoitus koostui ulkopuolisesta hankerahoituksesta ja kaupungin omarahoituksesta, johon sisältyivät tarveperustainen rahoitus ja lukiokoulutuksen omarahoitus. Rahoitus päättyi keväällä 2026, ja liikuntacoachien työsuhteet päättyivät kesäkuussa 2026. Toiminnassa työskenteli laajimmillaan 13 liikuntacoachia.

KouluPT- ja liikuntacoach-toiminnalla on tavoitettu oppijoita, joiden liikkumista voivat vaikeuttaa erilaiset esteet ja haavoittuvuustekijät, kuten sukupuoli-, seksuaali-, kulttuuri- tai kielivähemmistöön kuuluminen, perheen matala sosioekonominen asema tai mielenterveyden haasteet. Toiminnan sijoittuminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on mahdollistanut toiminnan suunnittelun oppijoiden tarpeet ja koulujen ja oppilaitosten arjen reunaehdot tunnistaen yhdessä opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Toiminta on sisältänyt esimerkiksi välituntiliikuntaa, oppituntien tauottamista, yksilö- ja pienryhmäohjausta, yhteisöllisiä tapahtumia sekä harrastamisen tukea.

Toiminta oli kohdennettua ja tarveperustaista, mutta käyntikertamäärät osoittavat sen olleen tavoittavaa. Vuonna 2025 liikuntacoach-toiminnassa kirjattiin yli 50 000 osallistumiskertaa ja KouluPT-toiminnassa tammi–marraskuussa lähes 10 000 ryhmä- ja henkilökohtaista kohtaamista. On perusteltua olettaa, että toiminta on osaltaan vaikuttanut kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyvään myönteiseen kehitykseen lasten ja nuorten liikkumisessa. Liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien oppilaiden osuus on kasvanut ja vähän liikkuvien — 0–2 päivänä viikossa vähintään tunnin päivässä liikkuvien — osuus vähentynyt kaikilla luokka-asteilla sekä tytöillä, että pojilla mittausvuosina 2019, 2021, 2023 ja 2025. Toiminta on ollut kuluvan strategiakauden tavoitteiden mukaista.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen perusopetuslain ja Helsingin HYTE-työn keskiössä

Koulupäivä muodostaa tutkimusten mukaan ratkaisevan tärkeän osan vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikkumisesta. Perusopetuslain 1.8.2026 voimaan tullut muutos velvoittaa esi- ja perusopetusta edistämään liikunnallista elämäntapaa. Velvoite tuo liikkumisen edistämisen osaksi koulujen rakenteita ja vahvistaa yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia erityisesti niiden lasten kannalta, jotka eivät osallistu vapaa-ajan harrastuksiin. Liikkumista tuetaan opetuksessa ja muussa koulupäivän arjessa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa, kerhoissa ja koulumatkoilla. Helsingissä koulut laativat liikkumisen edistämisestä suunnitelman osana lukuvuosisuunnitelmaa ja nimeävät liikkumista koordinoivan tiimin.

Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) keskitytään eriarvoisuuden vähentämiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Valtuuston huhtikuussa 2026 hyväksymän hyvinvointisuunnitelman (2026–2029) tavoitteena on vähentää vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuutta. Hyvinvointisuunnitelman toteutus on kaupunkiyhteistä työtä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluissa toimivalla Liikkumisen edistäminen -yksiköllä on keskeinen koordinoiva rooli hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden koordinaatiossa ja toimeenpanossa.

Move!-mittauksiin osallistuu Helsingissä vuosittain noin 10 000 oppilasta kahdelta vuosiluokalta. Hyvinvointisuunnitelman mukaisena toimenpiteenä Helsinki vahvistaa perusopetuksen, kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen yhteistyötä ja vakiinnuttaa yhtenäisen Move!-polun. Samalla selkeytetään toimijoiden rooleja oppilaiden tunnistamisessa, varhaiseen tukeen ohjaamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Osana tätä työtä Liikkumisen edistäminen -yksikkö kehittää perusopetusikäisille soveltuvaa liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia yhteistyössä kouluterveydenhoitajien, psykologien ja kuraattorien kanssa. Se on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön perusopetuksen opiskeluhuollossa vuonna 2027.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on saanut Move!-mittausten ja liikunnallisen elämäntavan kehittämiseen 70 000 euroa ulkopuolista rahoitusta ajalle 1.8.2026–31.7.2027. Hankkeen osana kahdessa tarveperusteisesti valitussa peruskoulussa kehitetään yhdessä kouluhenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja alueen muiden toimijoiden kanssa paikallisiin tarpeisiin sopivia keinoja lisätä oppilaiden liikkumista ja tukea heidän hyvinvointiaan. Koulujen valinnassa hyödynnettiin Move!-mittauksia ja muuta alueellista tietoa.

Liikuntapalvelut ja matalan kynnyksen liikuntatoiminta

Helsingin kaupungin tutkimusten mukaan lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua ohjattuun harrastustoimintaan jakautuvat epätasaisesti. Osallistumiseen vaikuttavat perhetausta, asuinalue, sukupuoli ja syntyperä, ja erot näkyvät erityisesti liikuntaharrastuksissa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala järjestää liikunta- ja harrastuspalveluja itse sekä tukee seurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden toimintaa. Kaupungin liikuntapalveluihin kuuluvat muun muassa uinninopetus, Liikuntahulinat ja Perhehulinat sekä Vimma- ja Puhti-liikunta. Liikuntapalvelujen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kohdentamisessa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret ja perheet, jotka eivät vielä ole löytäneet liikunnan harrastamisen pariin, sekä vähemmistöihin kuuluvien ja sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Saavutettavuutta vahvistetaan yhteistyössä kaupungin toimialojen, monikulttuuristen järjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa sekä kehittämällä viestintää ja osallistumismahdollisuuksia.

Liikuntaseurojen avustukset ja segregaatioavustukset

Liikuntaseurat ovat tälläkin hetkellä lasten ja nuorten merkittävimpiä liikuttajia. Helsingissä toimii noin 800 seuraa, joissa on yli 100 000 harrastajaa. Kaupunki tukee liikuntaseuroja ja muita liikuntaa edistäviä yhdistyksiä vuosittain yli 10 miljoonalla eurolla. Vuonna 2026 avustuksia myönnettiin 286 liikuntaseuralle ja 49 muulle yhdistykselle. Vuonna 2027 voimaan tulevassa liikunnan avustusuudistuksessa avustuksia kohdennetaan aiempaa vahvemmin lasten ja nuorten, ikääntyneiden sekä soveltavan liikunnan kohderyhmien toimintaan. Työikäisten aikuisten liikuntatoiminnan avustamisesta luovutaan. Yleisavustusta hakevien seurojen on täytettävä vastuullisuutta ja saavutettavuutta koskevat vähimmäiskriteerit. Lisäksi aktiiviset toimenpiteet näiden tavoitteiden edistämiseksi vaikuttavat avustuksen määrään.

Lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala myöntää vuosina 2025–2027 segregaatioavustusta 9–18-vuotiaiden matalan kynnyksen liikuntaharrastustoimintaan ja sen kehittämiseen. Avustusta kohdennetaan kaupunkiuudistusalueille sekä tarveperusteisesti valituille peruspiireille, joissa lasten ja nuorten harrastaminen on kaupungin keskiarvoa vähäisempää. Avustuksen erityisenä painopisteenä ovat maahanmuuttajataustaiset tytöt.

Liikuntapaikat ja lähiliikuntaolosuhteet

Liikkumista tapahtuu myös ohjattujen harrastusten ulkopuolella. LIPAS-liikuntapaikkarekisterin mukaan Helsingissä on yli 1 400 toiminnassa olevaa ulkoliikuntapaikkaa. Verkostoon kuuluu muun muassa 377 pallokenttää, 123 luistelukenttää, 103 lähiliikuntapaikkaa, 32 liikuntapuistoa ja 11 tekojääkenttää. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala hallinnoi näistä olosuhteista yli 40 prosenttia, kaupunkiympäristön toimiala 30 prosenttia ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 11 prosenttia. Toimialojen yhteinen lähiliikuntapaikkatyöryhmä edistää esimerkiksi liikunnallisten leikkipaikkojen, kuntoportaiden, skeittipaikkojen ja frisbeegolfratojen toteuttamista. Viime vuosina kaupunki on panostanut erityisesti ulkokuntosaleihin ja tekonurmikenttiin.

Harrastamisen Suomen malli ja etsivä harrastustoiminta

Liikuntapalvelujen ja seuratoiminnan rinnalla kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala edistää harrastamista myös nuoriso- ja muissa palveluissaan. Kuluvalla valtuustokaudella kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on vuosittain 500 000 euron lisämääräraha harrastamisen edistämiseen. Rahoituksella lisätään harrastustoimintaa ja kehitetään etsivää harrastustoimintaa, jolla tavoitellaan lapsia ja nuoria, jotka eivät vielä ole löytäneet harrastusta. Rahoituksella on lisätty Harrastamisen Suomen mallin toimintaa ja toimialan peruspalveluja sekä palkattu projektisuunnittelija ja etsivän harrastustoiminnan koordinaattori. Vuoden 2027 alussa aloittaa kolme harrastuskoordinaattoria, joiden tehtävänä on auttaa lapsia ja nuoria löytämään harrastus. Toimialan harrastustarjontaan kuuluvat myös nuorten toiveista lähtevä toiminta Operaatio Pulssissa ja nuorisotaloilla sekä maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät Harrastamisen Suomen mallin harrastukset.

Harrastamisen Uusimaa -hanke ja Hyvän arjen rakentajat -ohjelma

Harrastamisen saavutettavuutta kehitetään myös toisella asteella ja alueellisessa yhteistyössä. Vuosina 2026–2028 toteutettavassa Harrastamisen Uusimaa -hankkeessa pilotoidaan mallia, jonka tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen harrastustoimintaan asuinpaikasta, taloudellisesta asemasta, toimintakyvystä tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tekee hankkeen kanssa yhteistyötä, jotta nuoret löytävät myös olemassa olevan vapaa-ajantoiminnan pariin. Vuoden 2026 alussa Malmilla ja Tapulikaupungissa käynnistyi Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön rahoittama Hyvän arjen rakentajat -ohjelma. Se vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja alueen yhteisöllisyyttä asukkaiden, järjestöjen ja kaupungin yhteistyönä. Työssä tavoitellaan myös asukkaita, joita palvelut ja harrastukset eivät yleensä tavoita.