Valtuustoaloite, hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitojen yhdenvertainen saavutettavuus turvattava palvelusetelillä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Iida Tanin ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitojen yhdenvertaisen saavutettavuuden turvattavaamista palvelusetelillä seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki selvittää terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa yksityisellä suoritettaviin hedelmällisyyshoitoihin ja muihin lapsettomuushoitoihin. Aloitteessa todetaan, että Helsingissä lapsettomuushoitoihin pääsy julkisen terveydenhuollon piirissä on mahdollista, mutta vaikeaa. Jonot ovat pitkiä, jonka lisäksi hoitoon pääsyä rajoitetaan erinäisin reunaehdoin aina parisuhdetilanteesta ihmisen ikään. Näin ollen ei-perinteiset parisuhdemallit ja perhemuodot jäävät helposti julkisen terveydenhuollon tarjoamien hoitojen ulkopuolelle, jonka lisäksi hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Helsingin ja HUSin välisen työnjaon mukaisesti Helsinki ei lähtökohtaisesti myönnä palveluseteleitä sellaisiin palveluihin, joiden järjestämisestä vastaa HUS. Hedelmällisyys- ja lapsettomuushoidot kuuluvat erikoissairaanhoidon järjestämisvastuulle ja niihin pääsevät yhdenvertaisesti itselliset naiset, naisparit sekä nais-miesparit. Palvelusetelin käyttöönottoa hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitoihin tarkoitettuihin hoitoihin ei voida pitää kaupungin nykyisen järjestämisvastuun ja työnjaon näkökulmasta tarkoituksenmukaisena.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Hedelmällisyys- ja lapsettomuushoidot kuuluvat gynekologian erikoistumisalaan ja niitä toteuttavat lisääntymislääketieteeseen erikoistuneet gynekologit.

Hoitoon pääsy hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitoihin

Käsitteellisesti on hyvä erottaa toisistaan hedelmällisyyteen liittyvä neuvonta, tutkimukset ja ehkäisevä tai hedelmällisyyttä tukeva hoito sekä varsinaiset lapsettomuustutkimukset ja lapsettomuushoidot. Lapsettomuushoitoihin kuuluvat esimerkiksi lapsettomuuden syiden selvittely, ovulaation tukeminen, inseminaatiohoidot sekä koeputkihedelmöityshoidot. Hedelmöityshoidot puolestaan muodostavat lapsettomuushoitojen yhden osan ja tarkoittavat hoitoja, joissa sukusoluja käsitellään elimistön ulkopuolella laboratoriossa. Julkisessa terveydenhuollossa hoitojen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö, yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet sekä lääketieteelliset kriteerit.

Julkisiin erikoissairaanhoidon hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitoihin hakeudutaan ensisijaisesti oman terveysaseman, työterveyshuollon tai yksityislääkärin kautta lähetteellä. Vuonna 2025 Helsingin terveysasemilta tehtiin 1 531 lähetettä hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitoihin HUSin Naistenklinikan lisääntymislääketieteen yksikköön. Lähete erikoissairaanhoitoon voidaan nykyisten lähetekriteerien mukaan tehdä, kun pari on yrittänyt aktiivisesti raskautta vähintään 12 kuukautta ja parilla on enintään yksi yhteinen lapsi. Itsellisellä naisella tai naisparilla voi olla enintään yksi lapsi. Lisäksi lähetettä tehdessä arvioidaan lääketieteelliset perusteet ja mahdolliset lapsettomuushoidon vasta-aiheet. Lapsettomuuden syy ja kesto kartoitetaan huolellisesti ja hoito suunnitellaan niiden pohjalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemien raporttien mukaan vuonna 2026 tammi–syyskuun välisenä aikana Helsingin terveysasemille lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsi 14 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista 33 prosenttia asiakkaista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että toimialan palvelustrategian tavoitteena on vuosille 2026–2029 kasvattaa hoidon jatkuvuutta, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja sujuvoittaa terveysasemien ammattilaisten työtä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin terveysasemilla otetaan käyttöön omahoitajan ja omalääkärin muodostamiin työpareihin perustuva hoidon jatkuvuuden malli, jossa potilasta hoitavat toistuvasti samat hänen tilanteensa tuntevat ammattilaiset.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Aloitteen tavoitteena on parantaa hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitojen saavutettavuutta sekä vähentää taloudellisista tekijöistä johtuvia esteitä hoitoihin hakeutumisessa. Tavoite on hyvinvoinnin ja terveyden kannalta myönteinen. Tahattomasta lapsettomuudesta kärsii noin joka viides suomalainen. Hedelmällisyyteen ja tahattomaan lapsettomuuteen liittyy merkittäviä yksilöllisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja palvelujen saatavuudella voi olla huomattava merkitys koettuun hyvinvointiin.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta aloitteessa esitetty palveluseteli voisi joissakin tilanteissa parantaa niiden henkilöiden mahdollisuuksia hakeutua yksityisiin hoitoihin, joille julkisen palvelujärjestelmän hoitopolku tai odotusajat muodostavat käytännön haasteita. Toisaalta vaikutukset yhdenvertaisuuteen jäisivät rajallisiksi, jos palvelusetelin arvo kattaisi vain osan yksityisten hoitojen kustannuksista ja omavastuu jäisi edelleen suureksi. Tällöin palvelu voisi edelleen olla osalle asiakkaille taloudellisesti vaikeasti saavutettava.

Hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitojen yhdenvertaista saavutettavuutta vahvistetaan kehittämällä tiedonsaantia, palveluohjausta, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä sekä selkeyttämällä hoitopolkuja toimialan palvelustrategian mukaisesti.

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Iida Tanin ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien hedelmällisyys- ja lapsettomuushoitojen yhdenvertainen saavutettavuus turvattava palvelusetelillä. Lausuntoa on pyydetty 4.12.2026 mennessä.