Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-43-56-2, Mekaanikonkatu 8, Hedin Automotive Retail Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Hedin Automotive Retail Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. 

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan. 

Ilmoituksen tekijä 

 Hedin Automotive Retail Oy 

 Y-tunnus: 0872076-6 

Puhdistettavan alueen tiedot 

 Alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa Herttoniemessä osoitteessa Mekaanikonkatu 8 kiinteistöllä 091-043-0056-0002. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Herttoniemen Valuri.   

Asian vireilletulo 

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 4.5.2026.  

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: 

Hedin Automotive Retail Oy, Mekaanikonkatu 8, Helsinki, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, 30.4.2026, päivitetty 13.5.2026, Sitowise Oy. Arviointia on täydennetty 19.5.2026 putkilinjojen kautta kulkeutumisen riskinarvioinnilla.  

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset 

Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön kannanotto 17.3.2026 öljyisen maa-aineksen kaivuista. Kannanoton mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa todettiin, ettei siinä asetettuihin tavoitteisiin päästä ja ettei kaikkia öljyhiilivetypitoisia maa-aineksia saada poistettua kohteesta rakenteita vaarantamatta. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö edellytti laatimaan kohteelta YSL 136 §:n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.  

Ilmoituksen sisältö 

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: 

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö 

Ympäristössä on teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi kaavoitettuja kiinteistöjä. Länsipuolella on voimansiirtoalueeksi kaavoitettu alue.  

Pilaantumisen syy ja ajankohta 

Rakennuksen muutostöiden yhteydessä maaliskuussa 2026 kemikaalien ja jäteöljyjen varastojen alapuolisessa maaperässä havaittiin öljyä. 

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 

Pintamaa on maaperätutkimusten mukaan täyttöä 0…2 metrin syvyyteen niillä näytepisteillä, joilla ei ole pinnassa kalliota. Kallio on todettu 1,5…2,0 metrin syvyydellä. Täytön alla todettiin hiekkamoreenia tai kallio. Karttatarkastelun perusteella kallion pinta viettää itään-kaakkoon. Maaperän orgaanisen hiilen kokonaismäärä määränäytteissä (TOC) oli <0,6 %. 

Lähin luokiteltu pohjavesialue (Vuosaari) sijaitsee 4,5 km etäisyydellä. Piha-alueen maaperätutkimuksissa ei todettu orsi- tai pohjavesikerrosta. Rakennuksen alla oli vähäisessä määrin vettä.  

Lähistöllä ei ole vesistöjä. Alue on asfaltoitu.  

Haitta-aineita koskevat tiedot 

Rakennuksen korjaustöiden yhteydessä otettiin neljä näytettä vaarallisten nesteiden varaston sekä ns. öljyhuoneen alapuolisesta maa-aineksesta 0…1,6 m syvyydeltä. Lisätutkimuksissa pyrittiin rajaamaan todettua pilaantuneisuutta. Rakennuksen sisäpuolelta otettiin näytteitä viidestä pisteestä ja piha-alueelta otettiin näytteitä 0,5…4 m syvyydeltä viidestä eri pisteestä.   

Kahdelle näytteelle tehtiin fraktioanalyysi, erikseen kemikaalivaraston ja öljyhuoneen alustoista otetuista näytteistä. Fraktiojaot erosivat. Ero voi johtua öljypäästöjen laadun eroavaisuudesta (öljytuote/jäteöljy) tai päästöt voivat olla peräisin eri vuosilta. 

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet  

Riskinarvioinnin lähtökohtana on kohteen nykyinen käyttö, johon ei ole tiedossa muutoksia. Kohteen naapurustossa ei ole tärkeitä luontokohteita tai luokiteltuja pohjavesialueita tai vesistöjä, vaan teollisuus- ja varastorakennuksille kaavoitettua aluetta.  

Rakennuksen alapuolella korkeiden öljyhiilivetypitoisuuksien alueella ei ole salaojia tai muita putkilinjoja. Rakennuksen ulkopuolella seinustalla matalien öljypitoisuuksien lähellä on sadevesilinja, joka johtaa itään kohti erottimia (hiekka, liete, bensa, öljy). Koska linja päättyy erottimeen, se on suurella todennäköisyydellä umpiputkea. Maaperän öljyhiilivedyt eivät siten pääse putkeen, eivätkä kulkeudu putken sisäpuolella vedessä. Putken ympärillä voi olla jotain karkeampaa asennushiekkaa, jossa maaperään imeytyvä vesi voisi virrata helpommin kuin luonnonmaassa ja samalla kuljettaa öljyjä. On kuitenkin epätodennäköistä, että asennushiekkaan pääsee imeytymään merkittäviä määriä vettä, koska alueella on asfaltti ja rakennus, jotka estävät vesien imeytymisen. Tämän vuoksi arvioidaan, että putkilinjat eivät lisää kulkeutumisen riskiä. Piha-alueen kattavalta asfaltilta vedet johtuvat sadevesikaivoihin ja kaivoista ed. mainituissa umpiputkissa itään ed. mainittuihin erottimiin.   

Kohteella mahdollisiksi altistumisreiteiksi on tunnistettu vedellä kyllästymättömästä maaperästä kaasufaasina ulko- ja sisäilmaan kulkeutuminen ja altistuminen hengittämällä. Pölyämisen estää pihan asfaltointi.  

Merkittävää kaasufaasina kulkeutumista ulkoilmassa ei arvioida tapahtuvan, koska haihtuvien öljyhiilivetyjakeiden osuus on vähäinen ja öljyhiilivedyt esiintyvät rakennuksen alapuolisessa maaperässä sekä pienellä alalla asfaltoidulla piha-alueella. Kohteella todettuihin öljyhiilivetyfraktioihin sisältyy haihtuviksi luokiteltavia fraktioita, joten ne voivat teoriassa kulkeutua pohjarakenteen läpi sisätiloihin. Koska haihtuvia fraktioita esiintyy vain vähäisenä osuutena, niiden kulkeutuminen sisäilmaan jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi.  

Rakennus ja päällyste estävät sade- ja sulamisvesistä johtuvan öljyhiilivetypitoisen maan erodoitumisen ja öljyhiilivetyjen kulkeutumisen pintavalunnan mukana sekä vähentävät maahan imeytyvän veden määrää huomattavasti. Öljyhiilivetyjen kulkeutumisen veden mukana ei arvioida olevan merkittävää.  

Rakennuksen alapuolinen vesi vaikuttaa olevan paikallista, koska noin 30 m matkalle piha-alueelle tehdyissä tutkimuspisteissä ei havaittu vettä. Öljyhiilivedyt eivät todennäköisesti kulkeudu merkittävästi etäämmälle kohteen ulkopuolelle veden mukana, koska vettä esiintyy maaperässä vain paikallisesti.  

Maaperän korkeiden haitta-ainepitoisuuksien ja kaivannon öljyisen veden perusteella, kohteella esiintynee öljyä jossain määrin myös omana faasinaan. Tämä on todennäköistä myös rakennuksen alapuolisen maaperän maalajien perusteella; sora ja kivet eivät herkästi sido öljyhiilivetyjä niiden suuren partikkelikoon vuoksi, jolloin öljy voi helpommin jäädä maaperän huokostilaan omaksi faasikseen. Kulkeutuminen faasina ei ole ollut kovin laaja-alaista, sillä öljyhiilivetyjä todettiin rakennuksen ulkopuolella vain oletettua päästölähdettä lähimmässä tutkimuspisteessä. Tässä tutkimuspisteessä öljyhiilivetypitoisuudet olivat huomattavasti matalampia kuin päästölähteeksi oletetun huoneen alapuolisessa maaperässä, eli pitoisuudet pienenevät jo lyhyellä matkalla. 

Huoneissa, joiden alapuolella öljyhiilivetyjä todettiin, ei ole tarvetta oleskella pitkäkestoisesti. Huoneissa tullaan jatkossakin varastoimaan öljytuotteita. Öljyhiilivedyille altistuminen hengitysteitse arvioidaankin merkityksettömäksi altistumisreitiksi. 

Kokonaisuutena öljyhiilivetyjen kulkeutumista arvioidaan voivan tapahtua vähäisesti, mutta sen ei arvioida ulottuvan kohteen ulkopuolelle. 

Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella kohteella ei ole maaperän puhdistustarvetta. Mikäli maankäyttö muuttuu tulevaisuudessa nykyistä herkemmäksi (esim. asuinkäyttö), tulee riskit arvioida uudelleen muutokset huomioiden. 

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus  

Rakennuksen alta poistettiin 19.3.2026 alkaen imuautolla yhteensä 5780 kg öljyisiä maamassoja, öljyä ja vettä. Öljyiset maat toimitettiin Themesta Oy:lle Kotkaan. Öljyistä maa-ainesta ei saatu enempää poistettua kantavien rakenteiden ja louheiden vuoksi.  

Rakennuksessa oleva kaivanto voidaan täyttää haitta-aineettomilla, täyttömateriaaleiksi soveltuvilla maa- tai kiviaineksilla. Muita toimenpiteitä ei esitetä tehtäväksi.  

Ilmoituksen käsittely 

Tarkastus kohteella 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköstä Tuukka Tonteri kävi 16.3.2026 kohteella tarkastuksella. Tarkastuksella olivat mukana kiinteistön vuokralaisen edustaja (Hedin Automotive Retail Oy, Jani Winter ja rakennuksen kunnostusurakoitsijan edustaja (Kokkoselänrakentajat Oy, Joonas Alastalo). Tarkastuksella öljyjen varastosäiliön suojakaukalossa ja lattiarakenteissa todettiin rikkonaisuutta. Varastohuoneessa oli tunnistettava öljyn haju ja kaivannon maa-ainekset sekä sitä ympäröivä betoni olivat selvästi öljyisiä. Tarkastuksen perusteella ympäristöseuranta- ja - valvontayksikkö antoi 17.3.2026 kannanoton öljyisen maa-aineksen kaivuista. Tarkastuksesta on 25.5.2026 hyväksytty yksityiskohtainen pöytäkirja valokuvineen. 

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot 

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. 

Viranomaisen ratkaisu 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Hedin Automotive Retail Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Mekaanikonkatu 8, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä  

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy 

Toiminta yllättävissä ja poikkeavissa tilanteissa 

Raportointi ja tiedottaminen 

Yleiset perustelut 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. 

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.  

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.  

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet 

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.  

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. 

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. 

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. 

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. 

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. 

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu 

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 

Tiedon siirtäminen 

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

Määräysten perustelut 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–3) 

Kohteessa on ollut tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakennuksen kunnostustoimien vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille tai alueille ei ole esitetty puhdistustavoitteita.  

Rakennuksen alle jäi voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet, kuten öljyhiilivedyt voivat vaikuttaa materiaalien kestävyyteen. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta mahdollisten korjaustöiden yhteydessä varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. 

Rakennuksen alta on jo poistettu öljyllä pilaantunutta maa-ainesta, mikä vähentää mahdollisia hajuhaittoja. Jos toimenpide ei ole ollut riittävä ja hajuhaittoja ilmenee, niin hajuhaittaa aiheuttavat ainekset on poistettava nykyistä laajemmin tai estettävä hajujen pääsy rakenteiden läpi rakenteellisin keinoin.  

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 4–5) 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen päätöksen voimassaolon aikana. 

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 6–7) 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. Määräys koskee päätöksen koko viiden vuoden voimassaoloaikaa.  

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Raportointi (perustelu määräykselle 8) 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Raportoinnin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta. Viranomaiselle on jo esitetty 19.5.2026 mennessä toteutetut kunnostustoimenpiteet.  

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §  

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § 

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §  

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §  

Hallintolaki (434/2003) 34 § 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen 

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1125,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. 

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.  

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta.   

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano 

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.