Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Konala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt ********** tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
 

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

**********

**********

00390 Helsinki

Yhteyshenkilö: **********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingissä osoitteessa **********, kiinteistöllä **********. Kiinteistön omistaa **********.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin kirjaamoon 27.4.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, **********, Helsinki, Työnumero 25025925, 27.4.2026, Sweco Finland Oy

Kaavaote

Tiedot naapureista

Valtakirja

Ilmoitusta on täydennetty 26.5.2026 ilmoitusalueen koon, läheisen vesistön ja kaivantovesien tutkimisen osalta.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistölle tehtiin tarkastus 15.4.2026, jonka jälkeen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö antoi 15.4.2026 sähköpostikannanoton, jolla sai poistaa kiinteistöltä kasalla olleet öljyhiilivetypitoiset maa-ainekset asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohdekiinteistö rajautuu idässä Sänkitien tiealueeseen. Pohjoisessa, etelässä ja lännessä kohde rajautuu naapurikiinteistöjen tonttialueisiin.

Ajantasaisessa asemakaavassa (11645) alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO).

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

GTK:n maaperäkartta-aineiston mukaan kohteen maaperä on savea. Koekuoppatutkimusten yhteydessä tehtyjen kenttähavaintojen perusteella havaittiin luonnonmaan alkavan paikoin jo maanpinnalta ja savea jatkui ainakin noin 2,3 metrin syvyyteen. Paikoin havaittiin myös
hiekkatäyttömaata.

GTK:n happamat sulfaattimaat-aineiston perusteella kohdealueella ei esiinny happamia sulfaattimaita. Koekuoppatutkimuksissa ei havaittu viitteitä happamista sulfaattimaista.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on vedenhankintakäyttöä varten tärkeä pohjavesialue Kaivoksela 1, joka sijaitsee noin 3,5 kilometriä kohteesta koilliseen.

Kohteen luoteispuolella noin 100 merin etäisyydellä on Mätäjoki. 

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kohdekiinteistöllä olevan rakennuksen itäpäädyssä on sijainnut maanalainen lämmitysöljysäiliö, josta on todennäköisesti vuotanut lämmitysöljyä maaperään säiliön poistamisen yhteydessä syksyllä 2025.

Kohdealueelle toteutettiin koekuoppatutkimukset kaivinkoneavusteisesti 7.4.2026 ja tarkentavia tutkimuksia tehtiin 22.4.2026. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää kohdealueen maaperän pilaantuneisuutta, laajuutta, laatua ja määrää.

Alueella otettiin kahdeksasta tutkimuspisteestä maanäytteitä ja yksi kaivantovesinäyte. Kenttämittausten ja -havaintojen pohjalta osa maanäytteistä valittiin laboratoriossa analysoitaviksi. Näytteet analysoitiin ALS Finland Oy:n laboratoriossa.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet  

Viitearvo on laskettu sisäilmakulkeutumisen perusteella, joka on kohteella todennäköisin altistumisreitti. Todettu pilaantuneisuus sijaitsee lähellä asuinrakennuksen seinämää ja rakennuksen alapuolista maaperää ei ole päästy tutkimaan. On mahdollista, että rakennuksen alapuolella on vastaavasti pilaantunutta maaperää.

Haihtuminen rakennuksen sisäilmaan arvioidaan olevan mahdollinen riski, jos kevyitä öljyhiilivetyjakeita jää puhdistuksen jälkeen maaperään tai niitä on kulkeutunut rakennuksen alle.

Kohteessa todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Riskinarvioinnin perusteella kohteen maaperä on osin pilaantunut ja sillä on puhdistustarve.
Merkittävämmäksi riskitekijäksi tunnistettiin haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen asuinrakennukseen sisäilmaan.

Haitta-aineiden tavoitepitoisuudeksi kohdealueella esitetään sovellettavaksi VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Lisäksi esitetään poistettavaksi öljyhiilivedyiltä haiseva maa-aines mahdollisten hajuhaittojen ehkäisemiseksi siten, kun se on kaivuteknisesti mahdollista.

Pohjaveden pilaantuneisuus ja puhdistustarve

Ilmoituksessa ei käsitelty pohjaveden pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta.

Puhdistusmenetelmä, sen valintaperusteet ja työn toteutus

Kohteen luonteen ja haitta-aineiden pitoisuustasot huomioon ottaen, soveltuvin ja kustannustehokkain puhdistusmenetelmä on massanvaihto.

Ympäristötekninen valvoja laatii puhdistuksen aloitusilmoituksen, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ilmoitusalueella tehdään tarvittavat liikennejärjestelyt ja työalueiden merkitseminen. Puhdistus- ja kaivualueet aidataan ennen kaivutöiden aloittamista niin, ettei töistä aiheudu vaaraa alueella liikkuville ihmisille. Aidat varustetaan pilaantuneen maaperän kaivusta kertovin varoituskyltein.

Maaperän kaivut toteutetaan suunnitelman mukaan puhdistuksen vaatimassa laajuudessa ja arviolta noin 2,0 m syvyydelle maan pinnasta.

Ilmoitusalueelta muodostuu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia arvioilta noin 150 tonnia.

Alueiden laajuudet, kaivusyvyydet sekä massamäärät ovat arvioita, jotka tarkentuvat puhdistustyön yhteydessä. Muutoksiin alueiden rajauksissa ja massamäärissä tulee puhdistustyössä varautua. Suurimmat jätejakeet pyritään erittelemään erilleen maamassoista.

Puhdistamiseen liittyvien kaivutöiden jälkeen alueet, joissa kaivetaan ympäröivän maanpinnan tason alapuolelle, täytetään muualta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla, tai täytöissä hyödynnetään kaivuissa mahdollisesti muodostuvia geoteknisiltä
ominaisuuksiltaan soveltuvia kaivumassoja, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvon.

Kohteesta poistettavat, kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävät massat, pyritään lastaamaan sekä kuljettamaan suoraan vastaanottopaikkaan, ilman välivarastointia. Mikäli kyseessä olevia massoja on tarve välivarastoida (esimerkiksi kuljetuksen järjestämisen vaativan ajan), varastointi pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena.

Massojen välivarastointi toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto- ja valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Varastokasat tehdään tarvittaessa pressun päälle ja kasat peitetään (pressulla tms.), jos on riski haitta-aineiden tai jäteainesten leviämiselle ympäristöön.

Tutkimuksissa havaittiin ainoastaan yksittäisiä jätejakeita. Suurimmat jätejakeet pyritään erittelemään erilleen maamassoista.

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kohteesta poistettaville maa- ja jätekuormille laaditaan yksilöidyt sähköiset siirtoasiakirjat, jotka toimitetaan SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Jäte annetaan kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Puhdistustyö päätetään, kun kaivutyö on tehty puhdistuksen vaatimassa laajuudessa, sen vaatimilla alueilla ja vaatimille kaivusyvyyksille, ja mahdollisesti tarvittavat eriste- ja huomiorakenteet on asennettu. Puhdistus voi päättyä myös kaivuteknisistä syistä, sillä on mahdollista, ettei kaikkia pilaantuneita massoja saada kaivettua rakennuksen vakautta vaarantamatta.

Veden tutkiminen ja käsittely  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta  

Pilaantuneen maaperän kaivutyöt suunnitellaan kohdekiinteistöllä aiemmin tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten perusteella. Puhdistuksen aikana ympäristötekninen valvoja valvoo pilaantuneen maaperän kaivutöitä ja ohjaa puhdistusta aiemmin tehtyjen tutkimusten
tulosten perusteella sekä kaivun aikaisilla seurantanäytteillä. Haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan kenttämittauksin (PID ja PetroFlag).

Ympäristötekninen valvoja seuraa ja ohjaa työn etenemistä sekä kirjaa toteutetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Otetuista kontrollinäytteistä ja tehdyistä analyyseistä pidetään kirjaa. Myös mahdolliset poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Pilaantuneen maa- ja jäteainesten kuljetukset varustetaan siirtoasiakirjoilla. Kuormista pidetään kuormakirjanpitoa.

Jos alueella ei saavuteta asetettuja tavoitepitoisuuksia esim. kaivuteknisistä syistä, laaditaan raportoinnin yhteydessä riskinarvio, jossa annetaan myös jatkotoimenpidesuositukset.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Eriste- ja huomiorakenteiden tarkoitus on estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin puhdistetulle alueelle tai havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan
sijaintia. Huomiorakenne asennetaan kaivannon seinämiin ja/tai pohjalle, mikäli puhdistuskaivannon seinämissä ja/tai pohjalla todetaan haitta-aineita yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa. Mahdollisten huomiorakenteiden sijainti esitetään loppuraportissa.

Mikäli työn aikana maaperässä todetaan tarve eristerakenteelle, se suunnitellaan ja toteutetaan työn aikana. Ympäristöviranomaiselle varataan mahdollisuus tarkastaa eristerakennesuunnitelma ennen sen toteuttamista.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin  

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on käsitelty puhdistuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi    

Kaivutöistä sekä kaivumassojen hyötykäytöstä ja ympäristöteknisestä valvonnasta laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään mm. yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä, toteutuneista kaivutöistä ja kaivannoista, mahdollisesta kaivantovesien poistamisesta ja käsittelystä, työn aikaisista näytteenottomenetelmistä, näytteenotoista ja analyysituloksista sekä kaivumassojen käsittelystä ja hyötykäytöstä. Raporttiin liitetään piirustus toimenpidealueista sekä muut työhön liittyvät, työn suoritusta kuvaavat asiakirjat, kuten siirtoasiakirjat ja analyysitodistukset. Raportti toimitetaan 3kk kuluessa puhdistustyön päättyessä ympäristöviranomaisille ja muille asianosaisille.

Puhdistuksen aloitus- ja loputusilmoituksen laatii Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle kohteen ympäristötekninen valvoja.

Puhdistustyön ajankohta

 Puhdistus aloitetaan heti viranomaisen antaman päätöksen valmistuttua kevään/kesän 2026 aikana.
 

Ilmoituksen käsittely      

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu    

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa **********, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1.    Ilmoitusalueen pintamaan ensimmäisen 0,5 metrin alapuolelta on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (VNA (214/2007) 2,3,4 §)

2.    Ilmoitusalueen maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta.

3.    Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

4.    Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös ko. rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5.    Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

6.    Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

7.    Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

8.    Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. (EU) 2019/1021)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

9.    Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

10.    Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava tarkentavia maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

11.    Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

12.    Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)

13.    Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

14.    Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Mikäli alueelle on jäämässä alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee eristys- ja huomiorakenteista toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

15.    Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

16.    Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

17.    Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

18.    Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

19.    Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

20.    Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

21.    Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

22.    Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

23.    Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

24.    Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)  

25.    Erillinen suunnitelma kaivantovesien näytteenottotiheydestä on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 6, 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

26.    Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

27.    Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

28.    Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

29.    Alueella hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. (YSL 136 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

30.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

31.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

32.    Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

33.    Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §) 
 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-8)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Riskinarvion perusteella kohteessa on riskinperusteinen tarve puhdistaa pilaantunutta maaperää. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Kiinteistö ei ole uudisrakennuskohde, mutta käyttö on yhtä herkkää kuin uudiskohteessa, joten ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että pintamaan haitta-ainepitoisuuksista mahdollisesti aiheutuvat riskit tulee minimoida.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Alueella on todettu kohonneita POP-yhdisteiden pitoisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.[

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9-13)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.  

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (Perustelut määräyksille 14-15)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 16-21)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 22-25)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kaivantovesien näytteenottotiheyssuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä varmistetaan, että ilmoituksen tekijä on tietoinen kaivantoveden haitta-ainepitoisuuksista.  

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 26-28)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräykselle 29)

Ilmoituksessa on esitetty, ettei ilmoitusalueella hyödynnetä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräykselle 30)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 31-33)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen 

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 
 

Päätös on voimassa VIISI VUOTTA

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.