Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Isokaari 26-28, YIT Housing Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt YIT Housing Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

YIT Housing Oy

Panuntie 11

00620 Helsinki

Y-tunnus: 1565583–5

Yhteyshenkilö: **********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 31 kaupunginosassa (Lauttasaari), osoitteessa Isokaari 26–28 kiinteistöillä 91–31–89–10, 91–31–89–9, 91-414-1-441, 91-414-1-444 ja 91–31–9901–0. Kiinteistön 91–31–89–9 omistaa Asunto Oy Isokaari 26, kiinteistön 91–31–89–10 omistaa Asunto Oy Helsingin Bertas, kiinteistöt 91–414-1-441, 91-414-1-444 ja 91–31–9901–0 omistaa Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu. 

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 08.04.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

YIT Housing Oy, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Isokaari 26–28, Helsinki, 8.4.2026, Sweco Finland Oy. 

Ilmoitusta on täydennetty 8.5.2026 tiedoilla alueen arseenipitoisuuksista sekä kiinteistön 91-31-89-10 omistajan valtakirjalla, sekä otteesta kaupparekisteristä.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Viereisellä kiinteistöllä on voimassa 22.4.2026 § 29  (HEL 2026-002457) päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Isokaari 24.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö 

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa, Myllykallion alueella, korttelissa 31089 tonteilla 9 ja 10 (91–31–89–9 ja 91–31–89–10), osoitteissa Isokaari 26 ja 28. Lisäksi tonteilta louhitaan yhdyskuntatekniikalle yhteydet Isokaaren tiealueelle (91-31-9901-0) ja länsipuolen viheraluetonteille (91-414-1-441 ja 91-414-1-444), jotka omistaa Helsingin kaupunki. Luiskaus ulottuu myös kiinteistön 91-31-89-7 puolelle. Kiinteistön omistaa Varte Oy ja kiinteistöllä on voimassa oleva päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.

Kohdealue ja sen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Tonteilla on kaksi vuonna 1963 rakennettua asuinrakennusta, jotka puretaan. Rakennuksia on aiemmin lämmitetty öljyllä ja kohteessa on vanhojen pohjapiirustusten perusteella sijainut maanalaiset öljysäiliöt.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 

Haitta-ainetutkimusten yhteydessä maaperän havaittiin koostuvan noin 1–2 m paksuisesta täyttömaakerroksesta (Hk, Hu), jonka alapuolinen luonnonmaa oli pääosin silttiä ja hiekkamoreenia. Täyttömaan paksuus havaittiin paikoitellen ohueksi ja muutamissa tutkimuspisteissä sitä oli vain 0,5–1 m. Tontilla havaittiin myös kalliopaljastumia. Kohdealue sijaitsee rinteessä, joka viettää etelään päin. 

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 8,8 km etäisyydellä lännessä (0104902, Puolarmetsä 1, 1-lk). Tontin kaakkoiskulmaan on asennettu pohjaveden pinnan tarkkailuputki, jossa pohjaveden taso on ollut kesäkuussa 2025 + 7,57. Pohjaveden taso todennäköisesti vaihtelee merkittävästi tontilla ja on lähellä kallion pintaa.

Lauttasaaren maa-alueella ei ole merkittäviä pintavesialueita. Lauttasaari rajautuu Suomenlahden merialueeseen ja kohteen lähin ranta on Takaniemen muodostama lahti noin 0,3 km etäisyydellä etelässä.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Osoitteissa Isokaari 24, 26 ja 28 (nykyiset tontit 7, 9, ja 10) toteutettiin yhteiset maaperän haitta-ainetutkimukset kaira-avusteisesti piha-alueilla 9.6.2025. Kohdealueella oli yhteensä yhdeksän tutkimuspistettä. 

Kohteessa todettiin yhdessä pisteessä 0,5–1 metrin syvyydellä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia bentso(a)pyreeniä ja fluoranteenia. Lisäksi kohteessa todettiin kynnysarvon ja taustapitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia arseenia, edellä mainittuja PAH-yhdisteitä sekä bentsoantraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja öljyhiilivetyjä. Ilmoituksen täydennyksessä on esitetty arseenin osalta täyttömaan taustapitoisuudeksi 17 mg/kg ja luonnonmaassa 9 mg/kg. Kahdessa pisteessä todettiin tiilenpaloja pintamaassa.

Poistettavien haitta-aineita ja yksittäisiä jätejakeita sisältävien maa-aineisten määräarviot ovat tutkimustietoon perustuen seuraavat:

Maaperän pilaantuneiduuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tontilla 10 sijaitsevaan osaan, johon jää nykyisiä maamassoja, on suunniteltu päällystetty kulkureitti, jonka alle tulee noin 0,5 metriä paksu puhdas täyttökerros. Tontilla 9 sijaitseva osa tulee olemaan viheraluetta. Kaivupinnan päälle tulee noin metrin paksuinen puhdas täyttökerros sisältäen kasvukerroksen.

Puhdistussuunnitelman riskinarviossa on tarkasteltu kohteessa todettujen haitta-aineiden aiheuttamia potentiaalisia riskejä kohteen tulevassa käytössä. Riskinarviossa on tarkasteltu arseenin, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen riskit. Lisäksi riskinarviossa on otettu huomioon lyijy ja sinkki, joita on todettu kunnostusalueen viereisessä kiinteistössä.

Kohteen tulevassa käytössä kohdealueelle jäävä täyttömaa on peitetty rakennekerroksilla ja osin myös päällystetty. Siten täyttömaan mahdolliset haitta-aineet evät pääse leviämään ympäristöön maapartikkeleissa tuulen tai hulevesivalunnan mukana. aineet eivät pääse leviämään ympäristöön maapartikkeleissa tuulen tai hulevesivalunnan mukana. Koska nämä ovat alkuaineiden ja kohteessa todettujen PAH-yhdisteiden pääasialliset kulkeutumisreitit, ei niistä arvioida aiheutuvan merkittäviä kulkeutumisriskejä.

Tutkimusten perusteella kohteen maaperä ei suurelta osin ole pilaantunut öljyhiilivedyillä, mutta mahdollisuutta öljypilaantumaan ei voida täysin sulkea pois historiatietojen vuoksi.

Kevyet öljyhiilivedyt ja pienimolekyyliset PAH-yhdisteet voivat kulkeutua pohjaveteen ja levitä sen mukana ympäristöön, mutta suurin osa niistä on todennäköisesti jo kulkeutunut sinne vuosien aikana. Ne voivat myös haihtua ilmaan ja altistaa hengityksen kautta, mutta ulkoilmassa pitoisuudet laimenevat nopeasti eivätkä aiheuta merkittävää ympäristökuormitusta. Maanrakennustöissä pilaantunut maa-aines voi levitä pölynä, hulevesien mukana tai työkoneiden renkaissa, mutta tämä huomioidaan puhdistustöiden suunnittelussa, jotta leviämisriski pysyy hallinnassa.

Rakentamisen jälkeen nykyinen maa-aines peitetään rakennekerroksilla, asfaltilla tai kasvukerroksella tai poistetaan kokonaan, joten pölyämisestä aiheutuva altistuminen muuttuu käytännössä merkityksettömäksi. Myöskään hengittämällä, nielemällä tai ihokosketuksen kautta tapahtuva altistuminen ei ole todennäköistä. Istutusten hoito ei lisää riskiä, koska kasvualustat tehdään puhtaista maista, eikä syötäviä kasveja istuteta alueille, joille jää vanhaa täyttömaata.

Täyttömaassa todetut kiinteät jätteet ovat määrältään vähäisiä ja jäävät pääosin pintakerrosten alle tai poistuvat rakentamisen yhteydessä, joten niiden aiheuttama terveysriski arvioidaan vähäiseksi.

Haihtuvien öljyhiilivetyjen kulkeutuminen sisäilmaan on mahdollista vain, jos kevyitä jakeita jää rakennusten alle tai välittömään läheisyyteen. Suurin osa pilaantuneista maista poistetaan, joten riski on rajattu pienelle alueelle ja riippuu jäljelle jäävien pitoisuuksien tasosta.

Pohjavettä ei käytetä, eikä vesijohtoja asenneta pohjavedenpinnan alapuolelle, joten haitta-aineille ei altistuta juomaveden kautta.

Haitta-aineista aiheutuvat ekologiset riskit arvioidaan merkityksettömiksi.

Kohteessa ei ole selvää riskiperusteista ympäristönsuojelulain 527/2014 §133 mukaista puhdistustarvetta, mutta epävarmuuksien vuoksi esitetään seuraavia ehtoja:

Jätteistä ei arvioida aiheutuvan riskiperusteista puhdistustarvetta tulevassa käytössä. Jätelain 646/2011 §72 ja §73 perusteella kohteesta kuitenkin esitetään poistettavaksi jätteet, mikäli niitä esiintyy maan seassa enemmän kuin yksittäisiä jakeita (yli 2 til-%). Lisäksi maan pinnalta poistetaan kaikki näkyvät jätteet.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Puhdistus tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa massanvaihtona rakentamisen yhteydessä. Muita kohteeseen teknisesti ja aikataulullisesti soveltuvia puhdistusmenetelmiä ei ole. Geoteknisesti sopivia ja haitta-ainepitoisuuksiltaan ja jätteellisyydeltään kelvollisia maa-aineksia voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan täytöissä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivutöiden yhteydessä poistetut, geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason, ja jotka ovat jätteettömiä (alle 2 til-%), voidaan hyödyntää kohteen täytöissä ja viimeistelyssä puhdistustavoitteet huomioiden.

Kaivumassojen hyödyntämisellä vältetään turhaa massojen poiskuljetusta ja korvaavien täyttömateriaalin hankintaa. Hyötykäyttökelpoiset kaivumassat välivarastoidaan kohdealueelle odottamaan käyttöä.

Hyödynnettyjen, haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainnit dokumentoidaan raportointia varten.

Mikäli massat sisältävät kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, erotetaan ne tarpeen mukaan suodatinkankaalla puhtaista.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kohteessa muodostuu todennäköisesti kaivantovesiä, sillä kohteessa on todettu pohjavettä ja kohteessa tehdään merkittävää louhintaa. Vesien pintavalunta kaivantoon pyritään estämään. Mikäli kaivantovesiä on tarve pumpata pois kaivannosta ja kaivannoissa ei ole todettu pilaantunutta maata, noudatetaan Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta (HSY 2023). Työmaalle laaditaan myös erillinen työmaavesisuunnitelma. Pilaantuneen maan kaivannoista ei lähtökohtaisesti pumpata vesiä maastoon tai hulevesiviemäriin.

Mikäli ilmenee tarvetta poistaa kaivantovesiä pilaantuneen maan kaivannoista, kaivantovesistä otetaan vesinäyte, josta analysoidaan laboratoriossa kaivannossa kohonneina pitoisuuksina havaitut haitta-aineet sekä tarvittaessa myös muita parametreja (esim. kiintoaine, pH). Työmaavesiohjeen mukaisesti. Mikäli kaivantovedessä havaitaan haitta-aineita tai muita parametreja rajat ylittäviä määriä, suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat käsittelymenetelmät ja haetaan viemäröintilupaa jätevesiviemäriin HSY:ltä.

Vesien pumppaamisen aikana laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti, minkä lisäksi vesistä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä laboratorioanalyysejä varten. Vesien pumppaukset lopetetaan välittömästi, mikäli vesi ei täytä laatuvaatimuksia.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Valvoja ohjaa työtä ottamalla maaperästä ja kaivumassoista näytteitä, tekemällä niistä aistinvaraista arviointia ja haitta-ainepitoisuuksien määrityksiä kenttäanalysaattoreilla (alkuaineet, haihtuvat yhdisteet) sekä teettämällä näytteille tarvittaessa myös laboratorioanalyysejä.

Laboratoriossa analysoidaan vähintään VNa 214/2007 alkuaineet. Muita yhdisteitä analysoidaan aistihavaintojen ja kenttämittausten perusteella tarvittaessa.

Puhdistustyöt päätetään kun kohteesta on saatu poistettua kaikki puhdistuksen tavoitetasot ylittävät maa-ainekset. Alueella jatketaan useassa paikassa kaivua rakennusteknisistä syistä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivupinnoilta niiltä alueilta, joille kaivutöiden jälkeen jää maaperää, jonka läheisyydessä on aiemmissa tutkimuksissa todettu haitta‑aineita tai jonka epäillään aistinvaraisesti olevan pilaantunutta. Näytteet kuvaavat kaivutöiden jälkeen alueelle jäävien haitta‑aineiden pitoisuuksia. 

Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta esimerkiksi kaikilta puhdistusalueen rajoilta, mikäli edellä mainitut ehdot eivät täyty. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon.

Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan ympäristöasiantuntijan harkinnan mukaisesti niin, että alueelle jäävät haitta-aineiden pitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Maan heterogeenisyyden vuoksi ei voida asettaa tarkkaa näytealueen kokoa ennakkoon, vaan näytealueiden määrittämisessä nojataan ympäristöasiantuntijan tekemiin havaintoihin ja asiantuntemukseen.

Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa ainakin ne haitta-aineet, joita on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina kyseisellä alueella

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Mikäli kohteeseen tai kohteen rajoille jää haitta-aineita pitoisuudeltaan alemman ohjearvotason sisältäviä maa-aineksia, merkitään niiden sijainti huomiorakenteella ja erotetaan puhtaat rakennekerrokset haitta-ainepitoisesta maasta suodatinkankaalla. 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kaivu-, täyttö- ja massankäsittelytyöt tehdään niin, ettei haitta-aineita leviä ympäristöön tai sekoitu puhtaisiin maihin. Pölyä ehkäistään peittämällä ja kastelemalla, ja varastokasat pidetään suojattuina. Saastuneet maat kuljetetaan pois asianmukaisella kalustolla ilman pölyn tai maa-aineksen leviämistä.

Työmaalla noudatetaan turvallisuusohjeita, työntekijät perehdytetään riskeihin ja käytetään tarvittavia suojavarusteita. Ulkopuoliset pidetään poissa alueelta. Työmaaliikenne ohjataan selkeästi ja häiriöt minimoidaan. Työt tehdään päiväsaikaan, eikä toiminnasta aiheudu merkittävää melua tai pölyä ympäristöön.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on käsitelty ilmoituksen puhdistussuunnitelmassa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja seuraa ja ohjaa työn etenemistä sekä kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat. 

Puhdistustyöstä ja sen valvonnasta laaditaan loppuraportti. Ilmoituksen puhdistussuunnitelmassa on käsitelty tarkemmin loppuraportissa esiteltävät asiat.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistustyöt alkavat tontilta 10. Alustava aloitusaika on toukokuussa 2026. Tontille 9 siirrytään aikaisintaan kesäkuussa 2026.

Ilmoituksen käsittelyn

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli 4.5.2025 päivätyllä kirjeellä kiinteistöjen 91-414-441, 91-414-1-444 ja 91-31-9901-0 omistajaa ilmoitusasiakirjoista joka on Helsingin kaupunki. Kiinteistön omistaja toimitti vastineensa 12.5.2026

Muistutukset ja mielipiteet

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa 12.5.2026 päivätyssä lausunnossa YIT Housing Oy:n pilaantuneen maaperän puhdistusilmoituksesta koskien kaupungin omistuksessa olevilla kiinteistöillä seuraavaa: 

Esitettyä kunnostustavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä. Maaperän pilaantuneisuuden jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolella olevalle kaupungin omistamalle alueelle tulee välittömästi ilmoittaa maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle. 

Ilmoitusalueelta kaivettavan kynnysarvomaan hyötykäyttöä on esitetty koko rakennusalueelle. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa, että kaupungin omistamalla alueella ei saa hyötykäyttää tonteilta kaivettavaa kynnysarvomaata. 

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu huomauttaa, että ilmoituksen tekijä vastaa kaikista kyseisen päätöksen perusteella tulevista velvoitteista myös kaupungin omistamalla alueella. Lisäksi katu- ja viheralueella tehtäville kaivuille on haettava erillinen kaivulupa. 

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle. Raportista tulee käydä ilmi puhdistusaluekartan lisäksi myös kaivusyvyydet katu- ja viheralueella sekä tiedot kyseiselle alueelle asennetuista huomiorakenteista. 

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut YIT Housing Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–31–89–10, 91–31–89–9, 91–414-1-441, 91-414-1-444 ja 91–31–9901–0 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoite ja -menetelmä

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa Vna (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Öljysäiliöiden läheisyydessä näytteistä on lisäksi tutkittava öljyhiilivedyt. (YSL 6 § VNA (214/2007) 2 §) 

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.  Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

8. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Öljysäiliöiden kohdalla näytteistä on lisäksi analysoitava öljyhiilivedyt. (YSL 6 §)

9. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantunen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

10. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

11. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja -ympäristöhaittojen ehkäisy

12. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

13. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

14. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

15. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §) 

16. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

17. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

18 Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §). 

19. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ainoastaan kiinteistöillä 91-31-89-9 ja 91-31-89-10 ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

24. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

25. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain kiinteistöjen 91-31-89-9 ja 91-31-89-10 alueilla, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

26. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

27. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

28. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Tiedottaminen ja raportointi

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

30. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen puhdistustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-5)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen ja purkamisen vuoksi. Kohteessa on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina bentso(a)pyreeniä ja fluoranteenia sekä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, mutta epävarmuuksien takia on esitetty puhdistustavoitteita päällystämättömien alueiden pintamaalle sekä öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta. Vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot ylittävien maa-ainesten poistamisella varmistetaan, ettei korkeista haitta-ainepitoisuuksista aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle.

Alueelta on esitetty poistettavaksi maa-ainekset, joissa ylittyy arseenin luontainen taustapitoisuus. Geologian tutkimuskeskuksen Tapir karttapalvelun mukaan alueen arseenin suurin sallittu taustapitoisuus on luonnonmaalle 9 mg/kg.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. 

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6-7)

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennusten purkamista

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.   

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 8-9)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (Perustelut määräyksille 10-11)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 12-17)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 18-19)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon. Vesinäytteiden tutkiminen on tarpeen ennen vesien johtamista, koska aistinvarainen arvionti ei riitä tunnistamaan kaikkia mahdollisia vedessä esiintyviä haitta-aineita.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Ilmoituksessa on esitetty, että kohteessa kaivantovesiä voidaan johtaa noudattaen Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Työmaaseiohje ei ole riittävä, vaan veden johtamisesta tulee laatia erillinen, tarkempi suunnitelma. Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 20-22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 23-26)

Maanomistaja kieltää tonteilta kaivettavan kynnysarvomaan hyötykäytön kiinteistöillä 91-414-1-441, 91414-1-444 ja 91-31-9901-0.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 27-28)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 29-30)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta. 

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.