Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-8-2-1 ja 91-8-3-1, Katajanokan ala-aste ja päiväkoti Luotsi, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Työpajankatu 8, PL 58213

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: **********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka), kiinteistöillä 91-8-2-1, 91-8-3-1, 91-8-9903-2 ja 91-8-9901-0. Kiinteistöt omistaa ja niitä hallitsee Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 27.3.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Katajanokan ala-aste ja päiväkoti Luotsi, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 6.3.2026.

Ilmoitusta on täydennetty 22.4.2026 seuraavilla asiakirjoilla:

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Ilmoitusalueeseen rajautuu seuraava päätös:

Osin ilmoitusalueelle sijoittuvat seuraavat rauenneet päätökset:

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen rajaus on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Ilmoitusalueen rajaus.

Ilmoituksessa on esitetty, että Katajanokan alueelle tehdyn historiaselvityksen mukaan nykyisen koulun kohdalla on ollut tykistömaneesi ja työpajarakennus vuodelta 1844 sekä entinen 1910-luvulla rakennettu konepaja (Rakennushistoria selvitys 2023, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Konepajan kohdalla on toiminut myös kuparointiverstas (Katajanokan täyttö- ja toimintahistoria, Ramboll 2016). Rakennukset on peruskorjattu ja muutettu Katajanokan ala-asteen kouluksi 1980-luvulla.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan päiväkoti Luotsi sijaitsee 1900-luvun alussa varastoksi/verstaaksi rakennetussa ja myös torpedotehtaana toimineessa rakennuksessa. Päiväkodin rakentamisen aikaan 1980-luvulla vanhat rakennukset olivat rapistuneita ja entistettäviä sisätiloja ei tällöin ollut jäljellä. Peruskorjaus valmistui vuonna 1986, jolloin koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa.

Katajanokan ala-asteen alueella on voimassa asemakaava 8682, jossa tontti 8002 on kuvattu merkinnällä YOS, Opetus- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaava on vahvistunut 2.8.1983.

Päiväkoti Luotsin alueella on voimassa asemakaava 9852, jossa tontti 8003 on kuvattu merkinnällä Y, Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa päiväkodin ja liikuntatiloja. Asemakaava on vahvistunut 12.6.1991.

Ilmoituksessa on esitetty alueen kuuluvan Katajanokan vanhaan osaan, joka museoviraston inventoinnin mukaan kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kumpikin puhdistettavan alueen rakennuksista on kaavassa suojeltuja. Katajanokan ala-asteen pohjoispuolella sijaitsee Merikasarmin alueeseen kuuluva asuin- ja toimistorakennus ja itäpuolella virastorakennuksia. Eteläpuolella sijaitsee puhdistettavaan alueeseen kuuluva päiväkoti Luotsi, jonka länsi ja itäpuolella on puistoaluetta. Päiväkoti Luotsin rakennuksen eteläpuolella, samalla kiinteistöllä, sijaitsee urheilutalo.

Ilmoituksen mukaan rakennusten käyttö pysyy peruskorjauksen jälkeen nykyisellään. Peruskorjauksen yhteydessä osa alapohjarakenteista uusitaan ja osa jätetään nykyiselleen. Koulun ja päiväkodin pihat puhdistetaan osittain. Ala-asteen luokkahuoneiden kohdalla rakennuksen keskiosassa alapohjaan on lisätty 90-luvulla tuuletus. Tuuletus on toteutettu pistemäisten imupisteiden kautta. Tuuletuksen toteutuksesta ei ole säilynyt suunnitelmia. Asemakaavat on esitetty Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman liitteenä.

Lähimmät asuinkerrostalot sijaitsevat ala-asteen pohjoispuolella osoitteessa Laivastokatu 20 noin 20 m etäisyydellä ja länsipuolella osoitteessa Vyökatu 5 noin 50 m etäisyydellä ala-asteesta. Linnanpuiston alueelle osoitteeseen Vyökatu 3 on rakentumassa asuntoja vanhaan varastorakennukseen. Tuleva asuinrakennus sijaitsee n. 3 m etäisyydellä ala-asteen tontin rajasta.

Lähimmät ilmoitusalueeseen kuulumattomat päiväkodit sijaitsevat n. 200 m etäisyydellä suunnittelukohteesta. Päiväkoti Luotsin peruskorjaus aloitetaan ala-asteen jälkeen, jolloin päiväkoti on vielä toiminnassa ala-asteen peruskorjauksen alkaessa. Lähimmät arvokkaat luontokohteet sijaitsevat eteläpuolella n. 700 m etäisyydellä Valkosaaressa ja koillispuolella n. 900 m etäisyydellä Korkeasaarenluodon ja Hylkysaaren alueella.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella todettujen haitta-aineiden esitetään olevan todennäköisesti peräisin kiinteistöillä 1800- ja 1900-luvuilla harjoitetusta kone- ja työpaja- sekä muusta teollisesta -toiminnasta.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperän on ilmoituksessa esitetty koostuvan Helsingin kaupungin maaperäkartan perusteella 1–3 m paksusta täyttömaakerroksesta kallion päällä. Täyttökerros ulottuu maanpintaan tai sen läheisyyteen.

Maanpinnantaso on ala-asteen piha-alueelle tasolla +7,8 ja päiväkodin piha-alueella tasolla +9…+10,8.

Näytteenoton yhteydessä kallionpinta on havaittu ala-asteen vieressä Laivastonkujan puolella 0,8–1,65 m syvyydellä ja piha-alueella 1–9,45 m syvyydellä. Päiväkoti Luotsin pihaan tehdyissä tutkimuksissa kallionpinta havaittiin 0,4–1 m syvyydellä maanpinnasta.

Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Santahaminan pohjavesialue (tunnus 109103), sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä tutkimusalueesta kaakkoon.

Suunnittelualue sijaitsee lähellä meren rantaa, joka sijaitsee lähimmillään pohjoispuolella n. 80 m etäisyydellä. Katajanokan ala-asteen piha-alueen tarkkailuputkissa vedenpinta on havaittu tasolla +5,9…+6,3. Ala-asteen piha-alueella veden on arvioitu olevan kallion painanteissa.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Päiväkoti Luotsin piha-alueelle on tehty puhdistamisen suunnittelua varten lisätutkimuksia, joiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Katajanokan ala-asteen kiinteistölle tehdyissä maaperätutkimuksissa on ilmoituksen mukaan todettu vähintään VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina metalleja Sb, As, Hg, Cu, Pb ja Zn sekä PAH-yhdisteitä ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä. Ala-astekiinteistöllä todetut vähintään kynnysarvot ylittävät maaperän haitta-ainepitoisuudet on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1. Katajanokan ala-asteen alueella todetut vähintään kynnysarvot ylittävät metallien pitoisuudet.

Taulukko 2. Katajanokan ala-asteen alueella todetut vähintään kynnysarvot ylittävät orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet.

Todetuista metallien pitoisuuksista on esitetty, että pitoisuudet vaihtelevat ja vaihtelun viittaavan siihen, että metalleja esiintyy alueen maaperässä ”hippuina”, eivätkä ne ole jakautuneet näytteisiin tasaisesti.

Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä merkittävimpinä pitoisuuksina on todettu trikloorieteeniä ja dikloorieteeniä. Trikloorieteeniä on todettu ala-asteen piha-alueella yhdessä pisteessä (RF201) ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina (8,0-8,7 mg/kg) ja ala-asteen aulatilaan tehdyssä tutkimuspisteessä(P2/0,2-0,5) dikloorieteenien pitoisuus ylitti alemman ohjearvon (0,056 mg/kg).

Päiväkoti Luotsin alueelle tehdyissä maaperätutkimuksissa on ilmoituksen mukaan todettu vähintään VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina metalleja Sb, As, Hg, Cu, Pb ja Zn sekä PAH-yhdisteitä ja trikloorieteeniä. Päiväkodin alueella todetut vähintään kynnysarvot ylittävät maaperän haitta-ainepitoisuudet on esitetty taulukoissa 3 ja 4.

Taulukko 3. LPK Luotsin alueella todetut vähintään kynnysarvot ylittävät metallien pitoisuudet.

Taulukko 4. LPK Luotsin alueella todetut vähintään kynnysarvot ylittävät orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet.

Ilmoituksessa esitetään kummankin alueen osalta, että raskasmetalleilla (antimoni, elohopea, kupari, sinkki, lyijy ja/tai sinkki) pilaantunutta maata on havaittu pääosin 0–1,5 m syvyydessä maanpinnasta. Yksittäisiä havaintoja on tehty myös syvemmistä kerroksista.

Toimitetussa täydennyksessä todetaan, ettei tutkimuksissa ole tehty havaintoja asbestipitoisesta jätteestä.

Katajanokan ala-asteen piha-alueelle on maaperätutkimuksien lisäksi asennettu keväällä 2025 neljä pohjaveden ja huokosilman tarkkailuputkea. Ilmoituksessa todetaan, että pohja- ja orsiveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole Suomessa raja-arvoja ja pohja- ja orsivesinäytteiden tuloksia on verrattu soveltuvin osin ympäristönlaatunormeihin (Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006) ja talousveden laatuvaatimuksiin (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015). Em. arvot eivät suoraan sovellu tämän kohteen pohjavesien tilan arviointiin, mutta niitä on käytetty havainnollistamaan alueella todettuja pitoisuustasoja.

Taulukko 5. Katajanokan ala-asteen piha-alueen havaintoputkissa todetut ympäristönlaatunormin ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet.

Suunnitelmassa esitetään, ettei TVOC-vertailuarvon ylittyminen suoraan tarkoita terveys- tai ympäristöhaittaa. Todetut TVOC-arvot voivat olla peräisin luonnollisesta eloperäisestä aineksesta, maaperään jääneestä puujätteestä tai haitta-aineista. Toisaalta myös yksittäisiä haitta-aineita on todettu TVOC-vertailuarvon ylittävinä pitoisuuksina. Määritysrajan ylittävät huokoskaasuputkien haitta-aineet, joille on määritetty TCA-arvo on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. Katajanokan ala-asteen piha-alueen havaintoputkissa todetut suurimmat määritysrajan ylittävät huokoskaasun pitoisuudet sellaisilla haitta-aineilla, joille on määritetty TCA-arvo.

Maaperä-, pohjavesi- ja huokoskaasunäytteiden lisäksi Katajanokan ala-asteen rakennuksesta on määritetty sisäilman haitta-ainepitoisuuksia. Sisäilmasta on otettu näytteitä 2.1., 22.–23.4. ja 2.9.2025. Näytteitä on otettu alapohjan alipaineistuskanavista imupisteiden kohdalta (näytteitä yhteensä 13 kpl), alapohjan alta (13 kpl) ja huoneilmasta (13 kpl). Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Huoneilmassa on ilmoituksen mukaan todettu pienet pitoisuudet dikloorimetaania kahdessa luokassa, mutta niiden kerrotaan alittaneen selkeästi dikloorimetaanin TCA-arvon (taulukko 7). Kaikki muut havaitut yhdisteet näytteissä alittivat laboratorion määritysrajan.

Ala-asterakennuksen sisältä huoneilmasta, alapohjan rei’istä ja imupisteistä otetuista ilmanäytteistä on esitetty tulokset taulukossa 7 sellaisten haitta-aineiden osalta, jotka ovat ylittäneet tutkimusmenetelmän määritysrajan ja joille on määritetty TCA-arvo.

Taulukko 7. Katajanokan ala-asteen sisäilman pitoisuudet sellaisille haitta-aineille, joiden pitoisuus on ylittänyt määritysrajan ja joille on määritelty TCA-arvo.

Pilaantuneisuuden arviointi

Ilmoituksessa esitetyn mukaan riskinarvio on toteutettu suurimmaksi osaksi laadullisena riskinarviona. Alueista on esitetty käsitteelliset mallit erikseen ala-asteen ja päiväkodin kiinteistöille. Sisäilmakulkeutumista sekä huokosilman haitattomia pitoisuuksia on myös arvioitu laskennallisella menetelmällä, joka pohjautuu laskentakaavoihin, jotka on esitetty Ympäristöhallinnon oppaassa 6/2014 (Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta). Laskennassa käytetyt kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet ja vertailuarvot on esitetty ilmoituksen liitteenä.

Kohdealueella sijaitsee koulurakennus ja päiväkoti: Katajanokan ala-aste ja LPK Luotsi. Koulun ja päiväkodin peruskorjauksia valmistellaan ja rakennusten käyttötarkoitukset pysyvät samana peruskorjauksien jälkeen. Koulun ja päiväkodin pihat puhdistetaan osittain.

Ilmoitusalueen maaperässä tutkimuksissa todetuista haitta-aineista on esitetty, että metalleista esiintyi vähintään alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia, elohopeaa, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Nämä metallit ovat kulkeutumattomia ja on oletettavaa, että metallit ovat peräisin aikaisemmasta maankäytöstä tykistömaneesina, työpajarakennuksena, konepajana ja kuparointiverstaana.

Arseenin osalta todetaan sen pitoisuuden ylittäneen useissa maanäytteissä kynnysarvon, mutta arseenipitoisuuden alittaneen tai olleen hyvin lähellä pääkaupunkiseudun suurimpia suositeltuja taustapitoisuusarvoja (STTP-arvoja) 9,5 mg/kg ja esitetään arseenin kohdalla maaperässä olevan kyseessä täyttömaan luonnolliset taustapitoisuudet.

Esitetyn arvion mukaan alueen vähintään kynnysarvopitoisuudet ylittävistä polyaromaattisista hiilivedyistä antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni sekä bentso(k)fluoranteeni ovat hyvin niukkaliukoisia, hyvin heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia yhdisteitä. Fenantreeni ja fluoranteeni ovat niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia.

Alueen maaperässä todetaan olevan paikoitellen myös vähintään kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia dikloorieteenejä ja trikloorieteeniä. Dikloorieteenit ovat liukenevia, helposti tai erittäin haihtuvia ja erittäin helposti kulkeutuvia. Trikloorieteeni taas on hyvin liukeneva, erittäin haihtuvaa ja helposti kulkeutuvaa.

Ilmoituksessa on arvioitu pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta erikseen Katajanokan ala-asteen ja LPK Luotsin alueille. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetystä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioineista alueittain.

Katajanokan ala-aste

Toimitetun suunnitelman mukaan koulukiinteistön piha-alueen maaperän huokosilmanäytteenotossa siedettävän hengitysilman enimmäispitoisuudet (TCA) ylittyvät TVOC-pitoisuudella, vinyylikloridilla, dikloorieteeneillä ja trikloorieteenillä. Huokosilmanäytteestä esitetään, että se ei kuitenkaan ole suoraan hengitysilmaa, vaan laimentuu ulkoilmassa tai sisätiloissa, joten TCA-arvojen ylitys antaa vain viitteitä yhdisteistä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ulkona tai sisätiloissa. Vinyylikloridi, dikloorieteeni ja trikloorieteeni ovat erittäin haihtuvia yhdisteitä ja haihtuvat erittäin helposti vesiliuoksesta. Vinyylikloridi on ihmisille myös hengitettynä haitallinen varsin alhaisina pitoisuuksina.

Suunnitelmassa on esitetty Katajanokan ala-asteen alueen riskinarviossa käsiteltäviksi kriittisiksi haitta-aineiksi metalleista antimoni, elohopea, kupari, lyijy ja sinkki, PAH-yhdisteistä antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni ja fluorantreeni sekä klooratuista yhdisteistä vinyylikloridi, dikloorieteenit sekä trikloorieteeni.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyssä käsitteellisessä mallissa on tunnistettu Katajanokan ala-asteen haitta-aineiden mahdollisia kulkeutumis- ja altistusreittejä. Kulkeutumisreiteiksi on haihtuvilla yhdisteillä arvioitu pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuminen ja sitä kautta sisäilmaan kulkeutuminen, maaperästä huokosilman kautta sisäilmaan kulkeutuminen sekä kaikilla haitta-aineilla suoraan maasta esimerkiksi syömisen, ihokosketuksen ja pölyämisen kautta haitta aineille altistuminen. Altistujina alueella ovat koulun käyttäjät ja alueella oleskelevat ihmiset sekä maaperäeliöt. Alueella sijaitseva koulu peruskorjataan ja riskinarvioinnin tavoitteena on tarkastella millaisia riskejä alueella olevat haitta-aineet aiheuttavat sisäilmassa sekä piha-alueella.

Riskinarviossa ei tarkastella altistusta talousveden tai ravintokasvien kautta, koska ilmoituksen mukaan alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä ja alueella ei viljellä ravintokasveja.

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty maaperässä olevien metallien olevan liukoisuustestin perusteella niukkaliukoisessa muodossa, ja niiden ei arvioida aiheuttavan kulkeutumisriskiä huokosilmaan, pohjavesiin tai ympäröiviin vesiin. Katajanokan ala-asteen alueelta otetun maaperänäytteen liukoisuustestin tulokset on esitetty taulukossa 8. Aineet eivät esitetyn mukaan myöskään aiheuta riskiä pölyämisen kautta, koska suurin osa alueesta on ja tulee suunnitelmien mukaan olemaan päällystettyä. Vaikka antimonin ja elohopean liukoisuudet ylittävät pysyvän jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit, näiden metallien todetaan olevan niukkaliukoisessa muodossa (liukoisen metallin osuus 0,1–0,15 %).

Taulukko 8. Katajanokan ala-asteen alueelta otetun maanäytteen liukoisuustestin tulokset.

Ilmoituksen mukaan ala-asteen alueen maaperässä vähintään kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia on PAH-yhdisteillä todettu antraseenilla, bentso(a)antraseenilla, bentso(a)pyreenillä, bentso(k)fluoranteenilla, fenantreenilla ja fluoranteenilla. Näiden PAH-yhdisteiden esitetään olevan hyvin heikosti tai heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia yhdisteitä. Em. ominaisuuksien perusteella alueella esiintyvien PAH-yhdisteiden kulkeutuminen huokosilman kautta ulko- tai sisäilmaan on arvioitu epätodennäköiseksi. Myös kulkeutuminen maaperässä ja edelleen pohjaveteen tai ympäröiviin vesiin on arvioitu epätodennäköiseksi.

Ala-astealueen maaperässä vähintään kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina esitetään todetun dikloorieteenejä ja trikloorieteeniä ja pohjavedessä ainakin hetkittäin ympäristönlaatunormin ylittävinä pitoisuuksina vinyylikloridia, dikloorieteenejä ja trikloorieteeniä. Todetut laboratoriomenetelmän määritysrajan ylittävät kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet on esitetty taulukossa 9. Pohjavesinäytteistä määritetyt kloorattujen haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet on esitetty taulukossa 10.

Taulukko 9. Katajanokan ala-asteen alueen maaperässä todetut kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet. Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on esitetty harmaalla pohjalla, alemman ohjearvon ylittävät oranssilla pohjalla ja ylemmän ohjearvon ylittävät punaisella pohjalla.

Taulukko 10. Katajanokan ala-asteen alueen pohjavedessä todetut kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet. Lihavoidut tulokset ylittävät pohjaveden ympäristönlaatunormin.

Riskinarviossa esitetään, että maaperästä dikloorieteenit ja trikloorieteenit voivat myös kulkeutua veden mukana joko pohjaveteen tai ympäröiviin pintavesiin. Klooratut eteenit myös hajoavat tetrakloorieteenistä, trikloorieteeniksi, trikloorieteenistä dikloorieteeneiksi ja dikloorieteeneistä vinyylikloridiksi. Kloorieteenien kohdalla mitä vähemmän klooria on eteenissä, sitä kulkeutuvampaa se on. Haitta-aineiden turvallisena pidetyt pitoisuudet hengitysilmassa pienenevät, kun haitta-aine hajoaa. Kloorattuja eteeneitä esiintyy maaperässä eniten trikloorieteeninä ja pohjavedessä dikloorieteeninä tai vinyylikloridina. Yhdisteet aiheuttavat kulkeutumisriskin huokosilmaan ja sitä kautta ja sisäilmaan. Ulkoilman kautta altistuminen on arvioitu epätodennäköiseksi, koska yhdisteiden hajoaminen ja pitoisuuksien laimeneminen ulkoilmassa oletetaan tehokkaaksi.

Ilmoituksen mukaan pohjavedessä ympäristönlaatunormin ylittävissä pitoisuuksissa havaitut antimoni, sinkki, bentso(a)pyreeni ja raskaat öljyhiilivedyt eivät haihdu huokosilmaan eivätkä aiheuta riskiä ulko- ja sisäilmaan kulkeutumiselle. Haitta-aineiden arvioidaan kulkeutuvan pohjaveden mukana purkautumispisteelle mereen ja sekoittuvan suureen vesimassaan.

Koulurakennuksen huoneilmasta, lattian alta ja alapohjan imukanavista on otettu näytteitä tammikuussa 2025 ja huhtikuussa 2025. Ilmoituksessa esitetyt Katajanokan ala-asteen sisäilman pitoisuudet sellaisille haitta-aineille, joiden pitoisuus on ylittänyt määritysrajan, ja joille on määritelty TCA-arvo, on tuotu esille aiemmin taulukossa 7. Riskinarvion mukaan sisäilmassa tai imukanavissa ei ole todettu TCA-arvojen ylityksiä, mutta näytteissä on todettu yksittäisiä määritysrajan ylityksiä. Alapohjan ilmassa on todettu yksittäisiä TCA-ylityksiä ja joitakin määritysrajan ylityksiä.

Kunnostussuunnitelmassa todetaan, että sisääntuloaulan lattian alapuolisessa maaperässä on pisteen P2 perusteella todettu syvyydellä 0,2–0,5 m dikloorieteenejä 0,056 mg/kg, trikloorieteeniä 0,54 mg/kg ja tetrakloorieteeniä 0,043 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 mukaisesti maaperälle on laskettu haitaton pitoisuus siten, että rakennuksella ei ole tuulettuvaa alapohjaa. Tämän rinnalle on laadittu vertaileva laskenta, jossa tuulettuvan alapohjan vaikutus on huomioitu. Laskentojen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 11. Tällä hetkellä rakennuksen alapohja tuuletetaan imukanavien avulla.

Taulukko 11. Ilmoituksessa esitetyt Katajanokan ala-asteen lattian alapuolisen maaperän laskennalliset haitattomat pitoisuudet klooratuille alifaattisille hiilivedyille, kun haitaton sisäilmapitoisuus on määritetty TCA-arvon mukaan.

Aulatilaan sijoittuneen pisteen P2 dikloorieteenien ja trikloorieteenin pitoisuudet maassa ylittivät laskennalliset haitattomat pitoisuudet ilman tuulettuvaa alapohjaa sekä tuulettuvalla alapohjalla, mutta sisäilmasta ei ole todettu dikloorieteenejä tai trikloorieteeniä. Laskelmassa on oletettu, että 100 % maaperästä on haitta-aineilla pilaantunutta, koska tutkimuksia talon alta ei ole tehty tarpeeksi, jotta voitaisiin arvioida pilaantuneen alueen alaa. Laskentojen mukaan on mahdollista, että maaperässä olevat kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet aiheuttavat terveysriskin, vaikka sisäilmatutkimusten mukaan tällaisesta ei ole viitteitä.

Piha-alueella pisteessä RF201 on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tri- ja tetrakloorieteeniä. Piste sijaitsee noin 4 m etäisyydellä rakennuksesta, mutta suunnitelman mukaan ei voida täysin luotettavasti poissulkea mahdollisuutta haitta-aineiden kulkeutumisesta rakennuksen sisäilmaan.

Piha-alueella oleva RF201 piste voi aiheuttaa terveysriskiä sisäilmaan. Haihtuvien kloorattujen liuottimien terveysriskiä voidaan vähentää myös korvaamalla pilaantunutta maaperää puhtaalla ja näin kasvattamalla etäisyyttä pilaantuneeseen maaperään. Mitä enemmän puhdasta maata on rakennuksen ja pilaantuneen maan välissä, sitä suurempi on laskennallinen haitaton pitoisuus maaperässä. Lattian alapuolisen maaperän puhdistamisen vaikutus laskennallisiin haitattomiin pitoisuuksiin on esitetty taulukossa12. Suunnitelman mukaan terveysriskiä voidaan hallita myös tuulettuvalla alapohjalla sekä lattioiden tiivistämisellä.

Taulukko 12. Riskinarviossa esitetyt Katajanokan ala-asteen lattian alapuoliset laskennalliset haitattomat pitoisuudet esitettynä erilaisille puhdistussyvyyksille.

Suunnitelman mukaan pohjavedessä todetut suurimmat pitoisuudet alittavat taulukossa 11 ilmaistut haitattomat pitoisuudet huokosvedessä, kun rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Jos rakennuksessa ei ole tuulettuvaa alapohjaa, vinyylikloridin ja dikloorieteenien suurimmat todetut pitoisuudet ylittävät aineiden haitattomat pitoisuudet huokosvedessä ja aiheuttavat mahdollisen terveysriskin.

Taulukko 13. Katajanokan ala-asteen piha-alueella havaittujen haitta-aineiden terveysperusteiset viitearvot sekä suurimmat todetut pitoisuudet. Tetrakloorieteenin suurin piha-alueella todettu pitoisuus on punaisella, koska se on korjattu täydennyksenä toimitetun suunnitelman taulukkoon vastaamaan oikeaa analyysitulosta.

Ilmoituksen mukaan haihtumattomien yhdisteiden (PAH-yhdisteet ja metallit) osalta suurin osa vähintään alemman ohjearvon ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista sijoittuvat 0–1 m syvyyteen. Pisteessä RF201 alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ulottui 2,5 m syvyyteen saakka sekä yksittäinen ylemmän ohjearvon ylitys havaittiin syvyydessä 6,5–7,1 m. Antimonin, lyijyn ja bentso(a)pyreenin suurimpien pitoisuuksien arvioidaan voivan aiheuttaa terveysriskiä piha-alueella, jos ne jäävät pintamaahan.

Suunnitelmassa esitetään, että alueilla, joilla kosketus maaperään on kokonaan estetty läpäisemättömällä pinnalla, esimerkiksi asfaltoidut alueet ja valettavien turva-alustojen alueella, voidaan maaperän puhdistus tehdä rakentamisen vaatimassa syvyydessä. Alueilla, jotka päällystetään puoliläpäisevällä pinnoitteella, esimerkiksi graniittikivetyksellä, graniittikivetyksen ja pilaantuneen maan (lyijyllä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet ja muilla haitta-aineilla alemmat ohjearvot) välissä tulee olla eristeenä 0,5 m puhdasta maata. Alueilla, joita ei päällystetä, tulee olla vähintään 0,5 m puhdasta maata lyijyn kohdalla kynnysarvot ja muiden metallien ja PAH-yhdisteiden kohdalla alemmat ohjearvot ylittävän pilaantuneen maan ja maanpinnan välissä eristämässä pilaantunut maaperä pölyämiseltä ja maan syönniltä.

Piha-alueella todettiin ilmoituksen mukaan haihtuvia yhdisteitä (trikloorieteeniä) terveysperusteiset viitearvot ylittäviä pitoisuuksia, kuten taulukosta 13 voi todeta. Tulevan pihasuunnitelman mukaan maa-alue eristetään pintamaasta valettavalla turva-alustalla, joten suoraa altistusta ei tapahdu maan kanssa. Haihtuvana yhdisteenä trikloorieteeni voi haihtua maasta ilmaan, mutta ulkoilmassa yhdisteiden voidaan olettaa hajoavan ja laimenevan tehokkaasti.

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa todetaan suurimman osan piha-alueesta tulevan päällystetyksi läpäisemättömällä tai puoliksi läpäisevällä pinnoitteella, kuten asfaltilla ja graniittikivetyksellä, joten maaperä ei sovellu maaperäeliöstön elinympäristöksi. Maaperässä olevat haitta-aineet eivät aiheuta riskiä maaperäeliöstölle. Koulualueen pihasuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä.

Kulkeutumisesta on esitetty, että maaperästä havaitut haitta-aineet, pois lukien klooratut eteenit, ovat kulkeutumattomia, joten ne eivät aiheuta riskiä ympäröivälle vesistölle. Klooratut eteenit ovat erittäin, helposti tai kohtalaisen kulkeutuvia, joten niiden kulkeutuminen Pohjoissataman merialueelle on mahdollista. Havaitut pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä ja kulkeutumismatka kohtalaisen pitkä, joten kloorieteenien kulkeutumisesta ei arvion perusteella aiheudu suurta riskiä merivedessä.

Epävarmuustarkasteluna Katajanokan ala-asteen alueelle esitetään, että sisäilmatutkimuksia on tehty Katajanokan ala-asteella vuonna 2025 tammikuussa, huhtikuussa ja syyskuussa. Näytteitä ei ole otettu kaikilla näytteenottokerroilla samoista paikoista, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia toisiinsa. Tulokset kuitenkin tukevat toisiaan. Näytteiden otoissa ei analysoitu kaikkia samoja haitta-aineita, joten kerran havaittua haitta-ainetta ei välttämättä tutkittu muilla näytteenottokerroilla. Niiden haitta-aineiden, jotka tutkittiin useamman kerran, määritysrajat olivat samalla tasolla, joten pienemmät haitta-ainepitoisuudet ovat vertailukelpoisia keskenään.

Sekä sisäilma- että huokosilmatutkimuksissa näytteet on otettu aktiivipumppauksella, joka ei esitetyn mukaan ota huomioon luontaisia vaihteluita esimerkiksi vuorokauden ajan suhteen.

Kloorattujen eteenien esiintyvyydestä maaperässä ei voida tehdä tarkkoja rajauksia, koska vain harvoista näytteistä on analysoitu klooratut eteenit. Katajanokan ala-asteella lokakuussa 2024 vain yhdestä näytepisteestä kymmenestä analysoitiin klooratut eteenit. Vuoden 2025 näytepisteistä klooratut eteenit analysoitiin viidestä näytepisteestä.

Katajanokan ala-asteen alueella yksi maaperän tutkimuspiste vastaa noin 200 m2 aluetta. Näytepisteitä oli 14 eivätkä ne ole jakautuneet tasaisesti ympäri suunnittelualuetta, vaan näytepisteet ovat keskittyneet ala-asteen ulkoseinien lähelle. Talon alta näytteitä on otettu vain kahdesta pisteestä eivätkä näiden kahden pisteen tulokset kuvaa koko rakennuksen tilannetta.

Katajanokan ala-asteen alueella on neljä pohjavesiputkea, mutta vesinäytteitä on saatu vain kahdesta. Pohjavesistä on otettu näytteitä kahdella kerralla: toukokuussa ja kesäkuussa. Nämä näytteet eivät tarjoa tietoa pohjaveden vuodenaikaisvaihtelusta, koska ne on otettu puolentoista kuukauden sisällä toisistaan. Haitta-ainepitoisuudet eivät vaihdelleet suuresti toisistaan. Näytteet on kuitenkin otettu lämpimällä kaudella, jolloin pitoisuuksien on oletettu edustavan maksimipitoisuuksia.

Huokosilmanäytteitä on otettu neljästä pohjavesiputkesta, joista kahdessa oli myös vettä. Tässä tapauksessa näyte saattoi edustaa maaperästä haihtuvan pitoisuuden lisäksi tai sijaan vedestä haihtuvaa pitoisuutta. Huokosilmoista otettiin myös näytteet samaan aikaan eivätkä nämä kaksi näytteenottokertaa tarjoa tietoa huokosilman vuodenaikaisvaihtelusta. Trikloorieteenin pitoisuudet olivat suurempia putkissa RF201 ja RF203 kesäkuussa kuin toukokuussa.

Katajanokan ala-asteella sisäilmamittauksissa on keskitytty ottamaan näytteitä putkistosta tai lattian alta. Sisäilmasta mittauksia ei ole tehty kaikista tiloista. TCA-arvot ovat tarkoitettu asuintilojen hengitysilman terveysvaikutusten arviointiin, mutta koska kyseessä on erityisen herkkä altistujajoukko (lapset), TCA-arvoja on käytetty myös koulun sisäilman terveysriskien arvioimiseen. TCA-arvot myös yliarvioivat riskiä, jos niillä arvioidaan putkiston tai lattian alla olevia haitta-ainepitoisuuksia.

Alueelta on tehty laskelmia maaperästä sisäilmaan kulkeutuvien haihtuvien yhdisteiden osalta. Rakennusten tarkkoja rakenteita ei tiedetä, joten laskelmissa käytetyt arvot ovat riskinarvioinnin suositusarvoja, joten laskelmat eivät ole tarkkoja. Tutkittavat aineet ovat myös herkästi haihtuvia ja hajoavia yhdisteitä, joten laskelmat voivat ali- tai yliarvioida riskiä. Laskelmien mukaan on mahdollista, että aineita kulkeutuu sisäilmaan, mutta sisäilmassa näitä aineita ei ole todettu määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia, vaikka analyysien määritysrajat ovat tarpeeksi alhaisia.

Laskelmissa oletetaan myös, että 100 % maaperästä Katajanokan ala asteen koulurakennuksen alla on pilaantunut klooratuilla eteeneillä. Talon alta on määritetty vain yhdestä näytteestä klooratut eteenit, joten laskennassa ei voitu perustella prosenttiosuuden alentamista. Tämä voi yliarvioida kloorattujen eteenien aiheuttamaa terveysriskiä. Laskelmaa voidaan tarkentaa, mikäli lisänäytteenotoin voidaan osoittaa, että koulurakennuksen maaperä ei ole kokonaan pilaantunutta.

Esitetyn mukaan laskentojen perusteella rakennuksen alla olevat kloorattujen eteenien pitoisuudet pisteessä P2 voivat aiheuttaa terveysriskin, etenkin jos rakennuksessa ei ole tuulettuvaa alapohjaa, vaikka koulun sisäilmassa ei ole todettu terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia kloorattuja liuottimia. Pisteen P2 lisäksi kloorattuja liuottimia esiintyy piha-alueella pisteessä RF201. Piste RF201 sijaitsee noin 4 metrin päässä koulurakennuksesta ja on mahdollista, että klooratut eteenit kulkeutuvat koulun sisäilmaan. Kloorattujen eteenien aiheuttamaa terveysriskiä voidaan hallita koulussa tuulettuvalla alapohjalla, jonka tuuletusta ei sammuteta, kun rakennus ei ole käytössä, lattioiden tiivistämisellä sekä pilaantunutta maaperää poistamalla koulun alta niin paljon kuin se on teknisesti mahdollista.

LPK Luotsi

Puhdistamisesta toimitetun yleissuunnitelman mukaan alueen maaperässä on paikoitellen kohonneita pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä. Alueelle rakennetun päiväkodin sisältä on todettu yhden huoneen lattian alta TCA-arvot ylittävä pitoisuus trikloorieteeniä. Lähteitä kohonneille pitoisuuksille ei tiedetä tarkasti, mutta oletettavaa on, että alueen aikaisempi toiminta on pilannut maaperää ainakin osin.

Suunnitelmassa esitetyssä käsitteellisessä mallissa on tunnistettu kohteen haitta-aineiden mahdollisia kulkeutumis- ja altistusreittejä. Kulkeutumisreittejä ovat haihtuvilla yhdisteillä maaperästä huokosilman kautta sisäilmaan kulkeutuminen sekä kaikilla haitta-aineilla suoraan maasta esimerkiksi syömisen, ihokosketuksen ja pölyämisen kautta haitta-aineille altistuminen. Altistujina alueella ovat päiväkodin käyttäjät ja alueella oleskelevat ihmiset sekä maaperäeliöt. Alueella sijaitseva päiväkoti peruskorjataan ja riskinarvioinnin tavoitteena on tarkastella millaisia riskejä alueella olevat haitta-aineet aiheuttavat päiväkotirakennuksessa sisäilmassa sekä muille päiväkodin toiminnoille esimerkiksi piha-alueella.

Riskinarviossa ei tarkastella altistusta talousveden tai ravintokasvien kautta, koska ilmoituksen mukaan alueella ei ole pohjavettä ja alueella ei viljellä ravintokasveja. Alueelle ei ole asennettu huokosilmaputkia, joten sieltä ei ole myöskään huokosilmanäytteitä.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetään, että LPK Luotsin päiväkodissa kriittisiä haitta-aineita, joita riskinarviossa käsitellään, ovat metalleista kupari, lyijy ja sinkki, PAH yhdisteistä bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni ja fluorantreeni sekä klooratuista yhdisteistä trikloorieteeni.

Suunnitelman mukaan päiväkoti Luotsin alueen maaperässä olevista metalleista ei tehty liukoisuustutkimuksia. Tarkasteltavat metallit ovat luokiteltu kulkeutumattomiksi, joten voidaan olettaa, että ne esiintyvät kohteessa niukkaliukoisessa muodossa, eivätkä ne aiheuta kulkeutumisriskiä pohjavesiin tai ympäröiviin vesiin.

Maaperässä vähintään kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä todetaan havaitun bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteeniä, fenantreeniä ja fluorantreenia. Nämä PAH-yhdisteet ovat hyvin heikosti tai heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia yhdisteitä. Alueella esiintyvät PAH-yhdisteet eivät haihdu ilmaan ja näin kulkeudu huokosilman kautta ulko- tai sisäilmaan. Yhdisteet eivät myöskään kulkeudu maaperässä ja päädy pohjaveteen tai ympäröiviin vesiin.

Esitetyn mukaan maaperässä esiintyy kynnysarvot ylittävä pitoisuus trikloorieteeniä. Maaperästä trikloorieteeni voi kulkeutua veden mukana ympäröiviin pintavesiin. Trikloorieteeni hajoaa trikloorieteenistä dikloorieteeneiksi ja dikloorieteeneistä vinyylikloridiksi. Kloorieteenien kohdalla mitä vähemmän klooria on eteenissä, sitä kulkeutuvampaa se on. Haitta-aineiden turvallisena pidetyt pitoisuudet hengitysilmassa pienenevät, kun haitta-aine hajoaa. Yhdiste aiheuttaa kulkeutumisriskin huokosilmaan ja sitä kautta ulko- ja sisäilmaan.

Ilmoituksessa on arvioitu pintamaan kautta mahdollisesti tapahtuvan suoran altistuksen terveysriskejä vertaamalla todettuja pitoisuuksia tavanomaisen maankäytön alueiden terveysperusteisiin viitearvoihin. Vertailu on esitetty taulukossa 14.

Taulukko 14. Päiväkoti Luotsin piha-alueella havaittujen haitta-aineiden terveysperusteiset viitearvot sekä suurimmat todetut pitoisuudet.

Esitetyn mukaan kaikki vähintään kynnysarvon ylittävät haitta-ainepitoisuudet sijoittuivat pintamaahan 0–1 metrin syvyyteen maanpinnasta. Lyijyn suurimmat pitoisuudet voivat aiheuttaa terveysriskiä piha-alueella, jos ne jäävät pintamaahan. Trikloorieteeni ei aiheuta havaituilla pitoisuuksilla terveysriskiä piha-alueella.

Suunnitelmassa arvioidaan, että alueilla, joissa kosketus maaperään on kokonaan estetty läpäisemättömällä pinnalla, esimerkiksi asfaltoidut alueet ja valettavien turva-alustojen alueella, voidaan maaperän kunnostus tehdä rakentamisen vaatimassa syvyydessä. Alueet, jotka päällystetään puoliläpäisevällä pinnoitteella, esimerkiksi graniitti kivetyksellä, graniittikivetyksen ja pilaantuneen maan (lyijyllä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet ja muilla alemmat ohjearvot) välissä tulee olla eristeenä 0,5 m puhdasta maata. Alueella, joita ei päällystetä, tulee olla vähintään 0,5 m puhdasta maata lyijyn kohdalla kynnysarvot ja muiden metallien ja PAH-yhdisteiden kohdalla alemmat ohjearvot ylittävän pilaantuneen maan ja maanpinnan välissä eristämässä pilaantunut maaperä pölyämiseltä ja maan syönniltä.

Ekologisten riskien osalta päiväkoti Luotsin alueella esitetään, että suurin osa piha-alueesta päällystetään koulun pihan tavoin läpäisemättömällä tai puoliksi läpäisevällä pinnoitteella, kuten asfaltilla ja graniittikivetyksellä, joten maaperä ei sovellu maaperäeliöstön elinympäristöksi. Maaperässä olevien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan riskiä maaperäeliöstölle. Päiväkotialueen pihasuunnitelma on esitetty suunnitelman liitteenä.

Taulukko 15. Päiväkoti Luotsin alueen näytepisteiden RF103 ja KK5 lyijyn osalta kynnysarvot ylittävät ja muiden haitta-aineiden alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet sekä ekologiset viitearvot.

Suunnitelmassa todetaan, että maaperästä havaitut haitta-aineet, pois lukien trikloorieteeni, ovat kulkeutumattomia, joten ne eivät aiheuta riskiä ympäröivälle vesistölle. Trikloorieteeni on helposti kulkeutuvaa, joten se voi kulkeutua Pohjoissataman merialueelle. Havaitut pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä ja kulkeutumismatka kohtalaisen pitkä, joten kulkeutuva trikloorieteeni ei aiheuta suurta riskiä merivedessä.

Päiväkodin alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvion epävarmuustarkasteluna esitetään, että LPK Luotsin sisäilmatutkimukset tehtiin vain syyskuussa 2025, joten näytteet kuvaavat vain yhden ajanhetken pitoisuuksia. Näytteitä otettiin neljästä eri huoneesta: kolmessa huoneilmasta ja neljässä lattian alta. Ainoa paikka, jossa havaittiin pitoisuuksia, näyte otettiin vain lattian alta eikä huoneilmaa tutkittu. Sekä sisäilma- että huokosilmatutkimuksissa näytteet on otettu aktiivipumppauksella, joka ei ota huomioon luontaisia vaihteluita esimerkiksi vuorokauden ajan suhteen.

Edelleen suunnitelmassa on arvioitu, että kloorattujen eteenien esiintyvyydestä maaperässä ei voida tehdä tarkkoja rajauksia, koska vain harvoista näytteistä on analysoitu klooratut eteenit. LPK Luotsin alueella kloorattuja eteenejä on analysoitu vain kolmesta näytepisteestä, jotka tehtiin vuonna 2025. Vuoden 2011 tutkimuksissa näytepisteitä oli kuusi, mutta yhdestäkään ei analysoitu kloorattuja eteenejä.

Päiväkoti Luotsin piha-alueelta ei ole otettu huokosilmanäytteitä, joten haitta-aineiden esiintyvyys huokosilmassa ei ole tiedossa.

Päiväkoti Luotsissa todetaan sisäilmamittauksia tehdyn vain yhden kerran ja tuloksien antavan hetkellisen pitoisuuden. Mittauksia tehtiin lattian alta sekä huoneilmasta pareittain, paitsi opettajan työtilan kohdalla, josta löytyi lattian alta trikloorieteeniä. Huoneilmasta ei ole mittaustulosta, mutta pitoisuus oli niin pieni, että voidaan luotettavasti arvioida, että huoneilman pitoisuus ei ylitä TCA-arvoa.

Alueelta tehtiin laskelmia maaperästä sisäilmaan kulkeutuvien haihtuvien yhdisteiden osalta. Rakennusten tarkkoja rakenteita ei tiedetä, joten laskelmissa käytetyt arvot ovat riskinarvioinnin suositusarvoja, joten laskelmat eivät ole tarkkoja. Tutkittavat aineet ovat myös herkästi haihtuvia ja hajoavia yhdisteitä, joten laskelmat voivat ali- tai yliarvioida riskiä. Laskelmien mukaan on mahdollista, että aineita kulkeutuu sisäilmaan, mutta sisäilmassa näitä aineita ei ole todettu määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia, vaikka analyysien määritysrajat ovat tarpeeksi alhaisia.

Johtopäätöksissä todetaan, että kloorattujen eteenien osalta lattialaatan alla todettu trikloorieteeni voi aiheuttaa kulkeutumisriskin sisäilmaan. Jos rakennuksessa on tuulettuva alapohja, ei trikloorieteenin todetuista pitoisuuksista arvion perusteella aiheudu terveysriskiä sisäilman kautta.

Katajanokan ala-aste ja LPK Luotsi

Molempien alueiden osalta esitetään riskitarkastelun johtopäätöksinä, että PAH-yhdisteistä ja/tai osasta metalleja voi aiheutua terveysriski, jos ne jäävät pintamaahan siten, että suora kosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen on mahdollinen. Terveysriski voidaan välttää, jos pilaantunut pintamaa eristetään läpäisemättömällä pinnalla tai maanpinnan ja haitta-aineen välissä on vähintään 0,5 m puhdasta maata. Lyijyn osalta tulee huomioida se, että haitaton taso on kynnysarvon alittavat pitoisuudet alemman ohjearvon sijaan, koska uusi tutkimustieto on osoittanut alempien ohjearvojen olevan riittämättömiä suojelemaan etenkin lapsia lyijyn haitoilta. Muiden haihtumattomien yhdisteiden osalta kunnostustavoite on 0,5-1 m syvyydellä alempi ohjearvotaso. Lyijyn ja muiden haihtumattomien yhdisteiden osalta kunnostetaan pilaantunut pintamaa 0,5 m syvyyteen asti.

Maaperässä olevien haitta-aineiden ei esitetyn perusteella arvioida aiheuttavan riskiä maaperäeliöstölle, koska alue ei sovellu maaperäeliöstön elinympäristöksi pihalle tulevan läpäisemättömän tai puoliläpäisevän pinnoitteen takia tai eliöstä on sopeutunut olosuhteisiin. Maaperästä havaitut haitta-aineet, pois lukien klooratut eteenit, ovat kulkeutumattomia, joten ne eivät aiheuta riskiä ympäröivälle vesistölle. Klooratut eteenit ovat erittäin, helposti tai kohtalaisen kulkeutuvia, mutta niiden kulkeutuminen ja vaikutukset meriveteen arvioidaan vähäiseksi.

Maaperässä todetaan esiintyvän useassa paikassa jätettä ja jätteiden voivan aiheuttaa loukkaantumisriskin, jos ne jäävät pintamaahan päällystämättömälle alueelle. Jätteet ovat rakennusjätettä, tiiltä, lasia ja puuta. Ilmoituksen täydennyksen mukaan tutkimuksissa ei ole tehty havaintoja asbestipitoisesta jätteestä.

Puhdistustarve ja -tavoitteet

Ilmoituksen mukaan peruskorjauksen yhteydessä osa ala-asteen lattioista uusitaan ja uusittavilla alueilla alapohjaan lisätään tuuletus ns. radonputkiston avulla. Rakennuksen ympärillä kulkevat salaojat uusitaan, jolloin rakennuksen ympärille vaihdetaan maat ala-asteen sisäpihan alueella noin +6 tasoon saakka (pohjaveden pinta +6, kaivu noin 1,7 m maanpinnantasosta) noin 1,5 m etäisyydelle rakennuksen seinälinjasta.

Suunnitelmassa esitetään, ettei päiväkotirakennuksessa nykyisellään ole tuulettuvaa alapohjaa eikä alapohjia uusita kokonaan peruskorjauksen yhteydessä. Päiväkodin alapohjaan rakennetaan tuuletus salaojien uusimisen yhteydessä rakennettavalla radonputkistolla. Rakennuksen ympäriltä maat vaihdetaan salaoja- ja sadevesilinjojen kaivun yhteydessä. Pihasuunnitelmat ja salaoja- sekä sadevesisuunnitelmat on esitetty ilmoituksen liitteinä.

Ilmoituksessa on arvioitu salaojaputkien sijaitsevat pohjavedenpinnan yläpuolella, jolloin niihin ei arvioida kertyvän merkittäviä määriä vesiä. Salaojavesiä syntyy todennäköisesti eniten sade- ja sulamiskausina, jolloin syntyy myös paljon hulevesiä. Vedet tullaan johtamaan koulurakennuksen ali umpiputkessa. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen kulkeutumista purkuputkessa kulkevasta vedestä rakennuksen alapohjan kautta huonetiloihin ei arvioida merkittäväksi, koska salaojavesiä syntyy vain satunnaisesti ja silloinkin hulevedet todennäköisesti laimentavat niitä ja umpiputki ehkäisee tehokkaasti kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen haihtumista huokosilmaan.

Merkitykselliseksi altistusreitiksi on ilmoituksessa tunnistettu sekä päiväkoti- että koulurakennuksen sisäilma, johon haitta-aineita voi teoriassa kulkeutua huokosilman kautta maaperästä. Haihtuvista yhdisteistä aiheutuvia terveysriskejä voidaan hallita joko poistamalla haitta-aineet maaperästä käyttäen riittäviä kunnostustavoitteita tai poistamalla kulkeutumisreitti maaperästä sisäilmaan rakenteellisilla ratkaisuilla (esim. alapohjan tuuletuksella ja tiivistetyillä alapohjarakenteilla). Alueilla, joissa lattioita puretaan ja kloorattuja eteenejä on todettu rakennuksen alla, poistetaan maata rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Tämän lisäksi lattiat tiivistetään ja alapohjan tuuletus säädetään riittävälle tasolle. Alapohjan ilmanvaihtoa ei tule vähentää esimerkiksi loma-aikoina. Järjestelmään tullaan määrittämään hälytykset paine-erojen seurantaan ja näin saadaan tieto alapohjan tuuletuksen mahdollisista muutoksista ja voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet. Mikäli lattian alta todetaan aiemmista tutkimuksista huomattavasti korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita, tulee riskit tarkastella uudestaan.

Riskinarvion perusteella päiväkodin ja koulun piha-alueella pintamaan ylin 0,5 m kerros tulee olla metallien ja PAH-yhdisteiden osalta pilaantumatonta (pitoisuudet alle kynnysarvojen) tai alueella tulee olla pinnoite, joka estää kosketuksen pilaantuneen maan kanssa. Alueelta poistetaan osin rakentamisen vuoksi maata, joka korvataan pilaantumattomilla maa-aineksilla tai rakennekerroksilla.

Päällystetyillä/päällystettävillä ja säilytettävien rakenteiden alueilla rakennekerrokset arvioidaan suunnitelmassa riittäväksi eristeeksi estämään suora kosketus pintamaahan. Päällystämättömillä alueilla varmistetaan, että vähintään 0,5 m maanpinnasta on pilaantumatonta (pitoisuudet alle kynnysarvojen).

Rakennettavien johtokaivantojen osalta esitetään, että putkien/johtojen ja alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen väliin rakennetaan vähintään 0,3 m paksu suojakerros pilaantumattomasta maa-aineksesta. Vesijohdot, jotka rakennetaan pohjavedenpinnan alle tai läheisyyteen, rakennetaan diffuusiosuojatusta materiaalista.

Yhteenvetona puhdistustavoitteista on esitetty seuraavaa:

Edellä esitettyjen kunnostustavoitteiden lisäksi suunnitelmassa todetaan riskienhallinnan tarvetta ja menetelmiä tarkasteltavan tapauskohtaisesti, mikäli alueella todetaan kunnostuksen aikana selvästi aiempia tuloksia korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai aiemmin todentamattomia haitta-aineita.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus            

Suunnittelualueen maaperä esitetään kunnostettavaksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa peruskorjauksen yhteydessä. Alueelta todetaan poistettavan haitta-aineita yli kunnostustavoitteiden sisältävät maat. Poistetut maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön.

Pilaantuneisuuden takia tehtävän kunnostuksen massamäärän arvioidaan olevan vähäinen, joten massojen kuljetuksista ja sijoittamisesta ei todeta aiheutuvan merkittävää ylimääräistä ympäristökuormitusta. Maan kaivu ja ulkopuolinen loppusijoitus, on ilmoituksen mukaan paras käyttökelpoinen tekniikka alueen kunnostamiseen.

Ilmoituksen mukaan pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja tarvittaessa maalajin perusteella. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai kasataan kunnostusalueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen. Kohteen alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Kohteen alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti ottaa kasalle maa-aineksia niiden laadun varmentamisen vaatimaksi ajaksi.

Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan, ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätejakeet. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana. Maiden luokittelu esitetään tehtäväksi ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Pilaantuneisuusrajauksia esitetään tarkennettavan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Suunnitelmassa todetaan, että mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Alueella ei välivarastoida pilaantuneita maita. Suunnittelualueella kaivannon viereen voidaan ottaa kasalle tarvittaessa lyhytaikaisesti pieniä määriä pilaantuneita kaivumassoja esimerkiksi laboratorioanalyysien keston, kuljetusten tai vastaanottopaikan järjestämisen vaatiman ajan. Varastokasat peitetään tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä tai niille altistumisesta.

Tarvittaessa pilaantuneista maista erotetaan suurimmat kivet ja jätejakeet kaivinkoneen kauhalla tai seulakauhalla.

Kaivetut pilaantuneen maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia tai jätteitä. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Vastaanottopaikka/-paikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle.

Suunnitelmassa todetaan, että jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoihin merkitään mm. kohteen tunnistetiedot, jätteen haltija, lupatunnus, työstä vastaavat henkilöt, aineksen laatu (haitta-ainepitoisuudet, mahdolliset jätteet), jäteluokka, päivämäärä, auton rekisterinumero ja vastaanottopaikka.

Puhdistamistöiden esitetään päättyvän, kun kaivutyöt ovat päättyneet ja kunnostuksen tavoitetasot on saavutettu ja/tai tarvittavat huomio- ja eristerakenteet on asennettu tai kaivu saavuttaa ilmoitusalueen rajan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ilmoituksen mukaan kunnostusalueen täytöissä hyödynnetään alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia ja niiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot.

Haisevia maa-aineksia tai elohopea ja/tai haihtuvia yhdisteitä kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa sisältäviä maa-aineksia ei esitetä hyödynnettävän täytöissä. Alueella hyödynnettävät kynnysarvomaat ovat suunnitelman mukaan aina tiiviin rakenteen (esim. asfaltti) alapuolella tai ne peitetään vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla (alle kynnysarvotason) maa-aineskerroksella, jolloin estetään suora kosketus haitta-aineisiin.

Maa-ainesten mahdollinen hyödyntäminen dokumentoidaan ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Ilmoituksen liitteenä toimitetussa Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa todetaan, että mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta/rakentamista haittaavassa määrin, kaivantoja kuivatetaan. Kaivantoja pidetään tarvittaessa kuivana pumppaamalla.

Kaivantoihin kertyvästä vedestä esitetään otettavan vesinäytteet ennen veden johtamista eteenpäin. Näytteet otetaan esimerkiksi laskeutusaltaasta, johon kaivantovedet pumpataan ennen lopullista johtamispaikkaa.

Ilmoituksen mukaan hulevesiviemäriin johdettavista vesistä analysoidaan laboratoriossa:

Jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä todetaan analysoitavan ne haitta-aineet, joita HSY:ltä haettava viemäröintilupa edellyttää.

Jos alueen maaperässä todetaan myöhemmin yli kunnostustavoitteen olevia pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet kaivantovesistä.

Kaivantojen, joissa on maaperässä todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vesien käsittely ja viemäriin johtaminen tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Jätevesiviemäriin vesiä johdettaessa noudatetaan HSY:n viemäröitävän veden laatukriteereitä.

Kaivannoista, joissa ei ole todettu maa-aineksissa alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, ja vesissä ei tutkimuksissa todeta ympäristönlaatunormien ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, kaivantovedet esitetään johdettavan hulevesiviemäriin pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti.

Kaivannoista pumpattava vesi käsitellään aina kiintoaineen erotuksella. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Suunnitelman mukaan työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi todetaan otettavan tarvittaessa seurantanäytteitä. Näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella aiemmissa tutkimuksissa todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Lisäksi analysoidaan sellaiset muut haitta-aineet, joita on aistinvaraisesti arvioiden syytä epäillä.

Asbesti esitetään tutkittavaksi, mikäli maaperässä havaitaan viitteitä asbestipitoisesta jätteestä.

Massoista todetaan tutkittavan PCDD/F-yhdisteet, mikäli tuhkaa havaitaan työn aikana.

Jäännöspitoisuusnäytteistä esitetään analysoitavan aiemmissa tutkimuksissa todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet sekä mahdolliset kaivutöiden aikana todetut alustavista tutkimuksista poikkeavat muut haitta-aineet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Eriste- ja huomiorakenteista on todettu, että niiden tarkoitus on estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin kunnostetulle alueelle tai havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan sijaintia.

Huomiorakenne asennetaan kaivannon seinämiin ja/tai pohjalle, mikäli kunnostuskaivannon seinämissä ja/tai pohjalla todetaan haitta-aineita yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa. Huomiorakenteita ei kuitenkaan tehdä rakennusten tai muiden kiinteiden rakenteiden alapuolelle. Huomioverkkona voidaan käyttää maanrakentamisessa yleisesti käytössä olevista rakennusmateriaaleista poikkeavaa kirkkaan väristä muoviverkkoa.

Säilytettävien puiden juuristojen osalta, esitetään, että jos 0,2 metriä syvemmälle maaperään jää merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan haitta-ainepitoisen maan ja puhtaan pintamaan väliin suodatinkangas ja huomioverkko.

Pilaantuneeksi jääneen alueen pohjaan tai reunaan asennetaan eristerakenne, mikäli kaivantoon jää orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua merkittävissä määrin puhdistetulle alueelle. Eristysrakenne suunnitellaan aina tapauskohtaisesti paikallisten olosuhteiden ja haitta-aineen ominaisuuksien perusteella.

Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet, sekä esitetään niiden sijainnit kartalla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustöiden esivalmistelutöiksi on esitetty alueella olevien maanalaisten vesi-, viemäri- ja muiden johtojen ja kaapeleiden sijaintien selvittäminen ja merkitseminen maastoon. Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän kunnostustyömaa-alueille estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Ennen kunnostustöiden aloittamista hankkeeseen laaditaan erillinen työsuojelusuunnitelma.

Pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia työnaikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa altistuminen haitta-aineille. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan.

Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisia suojavarusteita, jotka ovat työturvallisuus- ja työsuojeluohjeiden mukaiset. Suojautumisen tasoa voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa.

Pilaantuneen maan työmaa-alueilla syöminen ja juominen on kielletty. Nämä ovat sallittuja sosiaalirakennuksissa. Myös tupakointi pilaantuneen maan kunnostustyömailla on kielletty.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Pilaantuneen maa-alueen puhdistamisen aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Alla olevassa taulukossa on esitetty työn aikana mahdollisesti ilmeneviä poikkeavia tilanteita sekä toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Massanvaihdossa kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty työn aikana mahdollisesti ilmeneviä poikkeavia tilanteita sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan tiedotettavan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaista viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. Mikäli kunnostus toteutetaan eri vaiheissa, vaiheiden aikataulut ilmoitetaan erikseen.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Mikäli suunnittelukohteesta poistetaan pilaantuneet maat käyttäen kunnostustavoitteina tässä suunnitelmassa esitettyjä tavoitepitoisuuksia, ei jälkiseurannalle arvioida olevan tarvetta. Mikäli maaperään halutaan jättää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan niiden osalta jälkitarkkailutarve tapauskohtaisesti kunnostuksen päätyttyä. Jälkiseurannan toteutus esitetään tarvittaessa kunnostuksen loppuraportissa.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan ala-asteen peruskorjaus alkaa vuoden 2027 tammikuussa ja päiväkoti Luotsin osalta kesällä 2027.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun ympäristönsuojelulain136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Katajanokan ala-asteen ja päiväkoti Luotsin kiinteistöillä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset. Alueen säilytettävien puiden ympäriltä haitta-ainepitoinen maa-aines on poistettava niin laajasti kuin puita vahingoittamatta on mahdollista. Ilmoituksen mukaisilla rakenteilla on varmistettava, etteivät pihoja käyttävät lapset pääse kosketuksiin haitta-ainepitoisten maa-ainesten kanssa. Suunnitelma lasten suojaamiseksi on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle vähintään kaksi viikkoa ennen alueen puhdistustyön lopettamista. (VNa 214/2007 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNa 214/2007 2, 3, 4 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

5. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

7. Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään VNa:n 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. ((EU) 2019/1021)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

8. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

9. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa siten, että rakennusten alapohjien alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat kattavasti selvitetyksi. Piha-alueilta maaperänäytteitä tulee ottaa siten, että kunnostustavoitteiden voidaan osoittaa tulevan alueella täytetyksi sekä mahdollisten rakennusten alle kulkeutuvien haitta-aineiden esiintyminen on kattavasti selvitetty. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 § VNa 214/2007 2 §)

10. Kohteen selkeästi rakennusjätepitoisesta maa-aineksesta on otettava näytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla tavalla asbestin esiintyminen. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 172 §)

11. Alueella todetusta tuhkakerroksesta on tutkittava PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus. Jos tuhkakerroksessa todetaan PCDD/F-yhdisteitä on lisätutkimuksia tehtävä alueella, jossa näitä yhdisteitä on todettu. Näytteitä on otettava kattavasti, jotta PCDD/F - yhdisteiden esiintymisalue voidaan rajata. (YSL 6 §)

12. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

13. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

14. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin siten, että rakennusten sisätiloissa kaivantojen pohjista otetaan vähintään huonetilakohtaiset näytteet. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet sekä asbestin esiintyminen, jos sitä on kaivualueen maaperässä aiemmin todettu. (YSL 6 § VNa 214/2007 5 §)

15. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (ja riskien arviointi)

16. Huomio ja eristerakenteet tulee asentaa ja dokumentoida ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

17. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

18. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

19. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

20. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

21. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

22. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

23. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

24. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

25. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

26. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

27. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSa 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

28. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

29. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

30. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

31. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

32. POP-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

33. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Lyijyä yli kynnysarvon sisältävien maiden yläpuolella tulee olla vähintään 1,0 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

34. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

35. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pohjaveden, sisäilman ja huokoskaasujen tarkkailu

36. Sisäilman haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksia tulee tarkkailla rakennusten alapohjien puhdistuksen aikana. (YSL 6, 7, 14, 17, 141 §)

37. Ilmoitusalueen pohjaveden tarkkailuputkista on otettava vesinäytteitä ennen puhdistustöiden aloitusta. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään alueella todettujen VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittäneiden haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6, 172 §)

38. Näytteenoton tulosten sekä puhdistuksen aikaisten maaperän tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden, huokoskaasun ja sisäilman jatkotarkkailutarpeesta sekä suunnitelma tarkkailujen toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. näytteenottopisteiden paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 6, 7, 14, 136 §)

39. Kloorattujen hiilivetyjen mahdollinen kulkeutuminen salaojiin sekä salaoja- ja hulevesien purkureitin tarkkailutarve täytyy arvioida ja tarvittaessa toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle suunnitelma tarkkailusta viimeistään kunnostuksen loppuraportin yhteyteen. (YSL 6, 7, 14, 140 §, VNa 1022/2006 4 §)

Tiedottaminen ja raportointi

40. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

41. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

42. Puhdistamisen eriaikaisten töiden osalta on tiedotettava sekä neuvoteltava työvaiheista Katajanokan ala-asteen ja päiväkoti Luotsin kanssa, jos jommassakummassa on käynnissä perustoimintaa toisen yksikön puhdistustöiden aikana. (YSL 7 §, JL 13 §)

43. Puhdistamistöiden olennaisesti sisäilmaan vaikuttavista työvaiheista on tiedotettava Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikköä. (YSL 172 §)

44. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-7)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty osin riskinarvioperusteisesti ja osin haitta-ainepitoisia maa-aineksia poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Alueelle jäävien isojen puiden ympäristössä on rakentein tai istutuksin varmistettava, etteivät lapset pääse tahattomasti altistumaan haitta-aineille. Tätä varmistamaan on annettu määräys näiden rakenteiden ja kasvillisuuden suunnittelemisesta ja hoidosta.
Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Alueella on todettu kohonneita POP-yhdisteiden pitoisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns.
POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 8-13)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.  

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan. Puhdistettavalla alueella on todettu kulkeutuvia ja haihtuvia yhdisteitä ja näiden esiintyminen ja pitoisuudet on tärkeä selvittää. Rakennusten alapohjien alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksien kattavalla selvittämisellä tarkoitetaan sitä, että haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää huonekohtaisesti myös sellaisten huoneiden alapuolisesta maaperästä, joiden lattioita ei pureta.

Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920-1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Kohteessa on ollut konepaja-, ym. teollista -toimintaa ja sen läheisyydessä on ollut telakkatoimintaa. Laivojen rakenteissa ja teollisuus- ja konepajalaitoksissa on aikaisemmin hyödynnetty asbestia palonsuojamateriaalina, jota on voinut ajan tavan mukaisen jätteenkäsittelyn seurauksena päätyä maaperään huoltotöiden yhteydessä. Purkamisen ja maantäyttötöiden seurauksena, tai ajan kuluessa pehmenneet ja pulveroituneet asbestipitoiset materiaalit voi olla vaikea erottaa sekalaisen täyttömaan seasta silmämääräisesti. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle, eikä myöskään, jos todettu rakennusjäte koostuu sellaisista jätejakeista, joissa asbestia ei tiedetä käytetyn.

Dioksiineja tai furaaneja sisältävät, kaivetut maa-ainekset tulee käsitellä EU:n POP-asetuksen (EU) 2019/1021) mukaisesti. PCDD/F-yhdisteiden riittävällä tutkimisella alueen maaperästä voidaan varmistaa ko. haitta-aineiden riittävä poistaminen ympäristöstä.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa.  

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 14 ja 15)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Rakennusten sisätiloissa purettavien lattioiden alapuolisten kaivantojen jäännöspitoisuuksien tutkiminen huonekohtaisesti on oleellista sen arvioimiseksi, aiheutuuko kyseisen tilan alapuolelle jäävistä haitta-ainepitoisuuksista riskejä tilaa käyttäville henkilöille.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräykselle 16)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 17-24)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 25-27)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelu määräyksille 28-30)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 31-33)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.
Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 34-35)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Pohjaveden, sisäilman ja huokoskaasun tarkkailu (perustelut määräyksille 36-39)

Sisäilman haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksien tarkkailusta on annettu määräys, jotta voidaan varmistaa, ettei haihtuvia haitta-aineita sisältävän maaperän puhdistustöistä aiheudu terveyshaittaa tai -vaaraa työntekijöille.

Pohjaveden havaintoputkista on otettu näytteitä vain kahdesti ja näytteenottojen väli on ollut noin 1,5 kuukautta. Näytteenotolla ennen kunnostusta saadaan lisätietoa pohjavedessä esiintyvien haitta-aineiden pitoisuuksista ja pitoisuuksien vaihtelusta.

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla ennen ja jälkeen puhdistamisen, varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle. Alueen maaperästä, pohjavedestä sekä huokos- ja sisäilmasta olemassa oleva tutkimustieto on ennen kunnostusta osin vajaata ja sisältää epävarmuuksia, joten näytteenoton ja seurannan arviointi on oleellista sen varmistamiseksi, ettei alueella esiintyvistä haitta-aineista aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Viranomaisen kanta asiaan on varmistettava, jos jatkotarkkailulle ei puhdistuksen jälkeen arvioida olevan tarvetta.

Kohteen maaperässä on ja sinne todennäköisesti jää puhdistustöiden jälkeen haitta-aineita, jotka ovat vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia, ja joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin, ellei voida osoittaa päästön sisältävän niin vähäistä määrää vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. On tärkeää arvioida voivatko maaperään jääneet haitta-aineet kulkeutua salaojavesien mukana hulevesiviemäriin ja sitä kautta vesiympäristöön ja voiko mahdollinen päästö aiheuttaa vaaraa tai haittaa vesiympäristölle.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 40-44)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Työvaiheiden tiedottaminen ja neuvottelut ilmoitusalueen varhaiskasvatus- ja perusopetusyksiköiden kanssa ovat tarpeen, jotta esimerkiksi eri yksiköiden ulkoilut ja mahdolliset pölyävät työvaiheet voidaan suunnitella eriaikaisiksi.

Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydensuojelun valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Valvontaa tehdään muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa. Ympäristöterveysyksikön tiedottamisella pyritään varmistamaan, että koulu- tai päiväkotirakennuksen sisäilman mahdolliset maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta aiheutuvat terveyshaitat voidaan ennaltaehkäistä. Ympäristöterveysyksikön sähköposti on kymp.terveydensuojelu@hel.fi.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32,134, 135, 136, 139, 140, 141, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 4 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi 25 %:lla korotettu 2812,50 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.