Puistosuunnitelma, Pikku Huopalahden puisto, Ruskeasuo, VIO 6889

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Pikku Huopalahden puisto sijaitsee Ruskeasuon (16.) kaupunginosassa osa-alueella Pikku Huopalahti. Suunnittelualueeseen kuuluu Pikku Huopalahden puiston pohjoisosassa sijaitseva pelikenttä ja sen ympäristöä.

Pikku Huopalahdenpuisto on suunniteltu vuonna 1996, ja se on rakennettu vaiheittain vuosina 1998–2004. Asemakaavassa alue on osoitettu puistoksi (VP). Suunnittelualue on esitetty piirustuksessa VIO 6589/1. Pikku Huopalahden puiston pinta-ala on 92 000 m², josta suunnittelualueen pinta-ala on 10 270 m². Puistosuunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 9400, joka on tullut voimaan 11.5.1989.

Suunnittelualue rajautuu lännestä merenlahteen ja rantaviivan suuntaiseen rantaraittiin. Idässä se rajautuu puistoalueen rajan suuntaiseen puistoraittiin sekä viljelypalstoihin ja kerrostaloalueeseen. Pelikentän pohjoispuolella on veneiden talvisäilytysalue. Eteläreunalla puisto jatkuu avoimena nurmikkona, jota jäsentävät rantaan suuntautuvat puistokäytävät.

Suunnittelualue sijaitsee vanhan kaatopaikka-alueen päällä. Muilta osin puistoalue on vanhaa merenlahtea, joka täytettiin 1990-luvulla. Puistosuunnittelun yhteydessä laadittiin selvitys maaperän pilaantuneisuudesta (PIMA). Sen mukaan suunnittelualueen maaperään sijoittuu pilaantuneita maita. Alueen pilaantunut maaperä puhdistetaan peruskorjauksen yhteydessä.

Vaikeiden pohjaolosuhteiden vuoksi pelikenttä on nykyisellään painunut länsireunasta noin metrin verran. Painumisen vuoksi pelikenttä on niin kalteva, että pallopelien pelaaminen on vaikeaa eikä kentän jäädyttäminen ole mahdollista. Pelikenttää rajaava aita ja alueen muut kalusteet ovat huonokuntoisia.

Peruskorjauksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseksi tavoitteena on kierrättää alueen puhtaita pintamaita suunnittelualueen sisällä.

Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavan nro 9400 mukaisen puiston peruskorjaus. Puistosuunnitelma mahdollistaa asemakaavan toteutumisen kaavan tavoitteiden mukaisesti.

Suunnitelma

Puistosuunnitelmassa nykyinen, iso kenttäalue jaetaan kahdeksi erikokoiseksi kentäksi. Tämä ehkäisee painumista ja parantaa peliolosuhteita. Laajempi kenttä on esitetty tekonurmikenttänä. Eteläisempi kenttä on kivituhkapintainen kenttä, mikä mahdollistaa kenttien erityyppisen käytön samanaikaisesti. Tekonurmikentän pelialue on kooltaan 35 x 45 metriä. Hiekkakenttä on ovaalin muotoinen ja kooltaan noin 27 x 38,5 m.

Tekonurmikentän länsilaidalla on oleskelualue, josta aukeaa näkymät Pikku Huopalahdelle. Alueelle sijoitetaan oleskelupenkkejä, joista voi seurata kentän pelejä tai katsella kohti merenlahtea. Oleskelualueen reunalle sijoitetaan yksittäistuoleja ja aurinkovarjoja. Pohjoisempana tekonurmikentän länsipuolella on penkki-pöytäryhmiä. Tekonurmikentän itälaidalla on pyörätelineitä. Tekonurmikenttä on aidattu.

Hiekkakenttää ei aidata, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen esimerkiksi tapahtumiin. Alueen pohjoispuolelle on esitetty tapahtumasähköpiste.

Tekonurmikentän ja hiekkakentän väliin sijoitetaan uusi kivituhkapintainen raitti. Tekonurmikentälle on kulku kentän kulmista. Hiekkakentälle on huoltoreitit pohjoisesta ja etelästä, minkä lisäksi kapeampi puistokäytävä yhdistää kentän koripallokenttään.

Koripallokenttä säilyy entisellään, mutta sen tasaus ja pinta uusitaan. Kentän pintaan maalataan koripallokentän korirajojen lisäksi muita rajoja pelaamista ja leikkiä varten. Kentän laidalle sijoitetaan penkkejä.

Kalusteissa ja rakenteissa toistetaan Pikku Huopalahdelle ominaista pastellisävyistä värimaailmaa.

Pikku Huopalahden puiston pelikentän suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta VIO 6589/1 ja liitteenä 2 olevasta suunnitelmapiirustuksesta VIO 6589/1.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 9400 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Suunnittelualueella ei ole nykyisellään tiedossa erityisiä luontoarvoja.

Suunnittelualueelle istutetaan uusia lehti- ja havupuita noin 40 kappaletta. Alueen ekologinen kytkeytyneisyys säilyy. Puistosuunnitelmassa säilytetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa ja maaperää. Alueelle istutetaan puiden lisäksi muuta monilajista kasvillisuutta, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja luo soveltuvaa elinympäristöä hyönteisille, linnuille ja muille eliöille.

Hiekkatekonurmikentän hulevedet johdetaan hulevesikaivoihin, joihin asennetaan suodattimet mahdollisen mikromuovin keräämiseksi. Hulevedet johdetaan kaivoista hulevesipainanteeseen ennen purkamista Pikku Huopalahden vesialueelle.

Lapsivaikutusten arviointi

Suunnittelun aluksi järjestettiin nuorille työpaja ja kysely internetissä. Työpajan ja kyselyn tavoitteena oli kartoittaa nuorten toiveita alueen kehittämiseksi. Nuorten toiveissa korostuivat muun muassa tarve tekonurmi- ja jalkapallokentälle, alueen monipuolisuudelle sekä oleskelupaikoille.

Vuorovaikutus

Käyttäjiltä kerättiin 24.11.–14.12.2025 karttakyselyillä palautetta pelikentän käytöstä ja toiveista alueen kehittämiselle. Kyselyssä kerättiin näkemyksiä erityisesti nuorilta. Sen lisäksi nuorilta kerättiin palautetta 1.12.2025 Pikku Huopalahden nuorisotalolla järjestetyssä työpajassa, johon osallistui 15 nuorta.

Tiedote puistosuunnitelman esilläolosta lähetettiin puistoon rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä asukasyhdistykselle. Esilläolosta julkaistiin lehti-ilmoitus Helsingin Uutisissa 25.2.2026. Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 25.2.–10.3.2026.

Palautteita saatiin yhteensä 2 kappaletta, ja kyselysvastauksia saatiin 50 kappaletta. Niissä toivottiin kenttien pintamateriaalien lisäksi katoksia sääsuojaksi ja monitoimikenttää eri pelailumahdollisuuksiin. Saadut palautteet on huomioitu suunnittelussa, muun muassa iso kenttä on tekonurmipintainen ja siinä on jalkapallon rajaukset. Lisäksi kentälle on suunniteltu teqball-pöytä. Koripallokentälle on lisätty eri pelien rajoja, puistoon on lisätty oleskelupaikkoja ja pelikenttiä on tasattu niin, että peliolosuhteet ja kentän kuivatus paranevat.

Palautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 3.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 1 050 000 euroa eli noin 102 euroa/m² (alv 0 %). Lisäksi maaperän puhdistuskustannuksia on arvioitu tulevan noin 300 000 euroa.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8040101 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen.

Suunnittelualue kuuluu kunnossapitoluokkiin R2 (toimintaviheralue) ja A2 (käyttöniitty).

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 12 000 euroa, 1,10 euroa/m² (alv 0 %).

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1–3 momentit, 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §

This decision was published on 08.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.