Tarveselvitys, perusparannus, Pikku Huopalahden ala-aste ja päiväkoti Purje, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Pikku Huopalahden nuorisotalon ja kirjaston perusparannuksen tarveselvitys
Päätös
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä Pikku Huopalahden nuorisotalon ja kirjaston perusparannuksen tarveselvityksen.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Hanna Achren ja aluekirjastopalvelujen johtaja Lotta Muurinen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Pikku Huopalahden nuorisotalo ja kirjasto toimivat osoitteessa Tilkankatu 19, samassa rakennuksessa Pikku Huopalahden ala-asteen ja Päiväkoti Purjeen kanssa. Valmisteilla oleva hanke käsittää koko rakennuksen perusparannuksen.
Nuorisotalo
Nuorisotiloissa järjestetään nuorille suunnattua kerhomaista, kurssimuotoista sekä avointa toimintaa, jossa tilat toimivat toiminnan resurssina. Nuorisotiloissa korostuu nuorten omaehtoinen toiminta, joka on yhdessä tekemistä tai yhdessä olemista, kuten musiikin kuuntelua, telkkarin katsomista, pelailua, kädentaitojen, teatterin, musiikin ja tanssin harrastamista, yhteistä ruuanlaittoa sekä erilaisia tapahtumia.
Tilaratkaisu tukeutuu nuorisotilan suunnitteluohjeisiin. Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon niissä tapahtuvien toimintojen erityisvaatimukset, valvottavuus, turvallisuus, esteettömyys ja asukaskäytön sujuvuus.
Tilat suunnitellaan nuorisopalvelun lisäksi palvelemaan myös muita toimijoita nuorisotyön omien toiminta-aikojen ulkopuolella. Henkilökunnan tiloja lukuun ottamatta kaikki Pikku Huopalahden nuorisotalon tilat ovat myös asukaskäytössä. Lisäksi nuorisopalvelut hyödyntävät koulun liikuntasalia omassa toiminnassaan kouluaikojen ulkopuolella.
Pikku Huopalahden nuorisotalon tilaratkaisu sisältää olohuoneen, keittiön, monitoimisalin, ateljeetilan, studion, kolme erikokoista monikäyttöistä ryhmätilaa sekä näiden tukitilat ja henkilökunnan tilat.
Yhteinen ruuanlaitto ja kokkikerhot ovat tärkeä osa nuorisotalon toimintaa. Ruuanlaittotoiminnassa opetellaan yhdessä ruuanlaittoa, kierrättämistä ja syödään yhdessä. Keittiö on tärkeässä roolissa myös tapahtumissa. Ateljeetilassa tehdään ja opetetaan monipuolisesti erilaisia kuvataiteen ja kädentaidon töitä. Tilassa myös kokoustetaan ja pidetään työpajoja. Ateljeetila on kulttuuriselle nuorisotyölle keskeinen tila. Tila on myös koulun kuvataiteen opetuksen käytössä. Monitoimisalin toivotaan painottuvan nykyistä liikunnallisempaan suuntaan. Salin tulee olla liikkumiseen kutsuva tila. Päivisin nuorisotilan aukioloaikojen ulkopuolella monitoimitilaa käyttää päiväkoti. Äänitysstudion tarve ja suosio on kasvanut nuorisotiloissa. Pikku Huopalahden nuorisotalon studiotilan äänieristystä tulee parantaa ja akustiikka ja laitteisto tulee olla tilan käytön mukainen.
Pikku Huopalahden nuorille nuorisotalo on tärkeä yhteinen kokoontumispaikka. Nuoret kokevat paikan omakseen. Nuorisotalon mahdollistamalla ja tarjoamalla yhteisöllisyydellä on alueella iso merkitys.
Kirjasto
Pikku Huopalahden kirjaston vakioasiakkaita ovat koulun oppilaat sekä alueen päiväkotiryhmät ja asukkaat. Kirjaston kokoelma painottuu lasten ja nuorten kirjallisuuteen, elokuviin ja peleihin, mutta kirjastosta löytyy myös pieni kokoelma aikuisille suunnattua aineistoa. Kirjastoon voi tilata luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa kaikista pääkaupunkiseudun eli Helmet-alueen kirjastoista.
Kävijämäärä on kasvanut viime vuosien aikana, joka lisää painetta oman sisäänkäynnin ja asiakas-wc -tilojen tarpeelle. Tällä hetkellä kirjastossa ei ole wc-tiloja ja sisäänkäynti on koulun sisäaulasta, joten aukioloajat ovat riippuvaisia koulun aukioloajoista.
Pikku Huopalahden kirjaston toimintaan halutaan lisätä omatoimikäyttö, jotta kirjasto palvelisi nykyistä laajempaa käyttäjämäärää. Omatoimikäytön aikana voi lainata ja palauttaa kirjoja, käyttää tietokoneita, lukea lehtiä silloinkin, kun kirjasto on kiinni eikä henkilökuntaa ole paikalla. Omatoimikäyttö tarvitsee toimiakseen oman sisäänkäynnin. Uusissa tiloissa tulee olla myös asiakas-wc ja henkilökunnalle wc- ja sosiaalitila joko kirjastotilassa tai osoitettuna toisaalla rakennuksessa.
Nykyisten tilojen käyttö loppuu kesällä 2029 ja toiminta jatkuu väistötiloissa perusparannuksen valmistumiseen saakka, kunnes peruskorjatut tilat otetaan käyttöön keväällä 2031.
Perusparannuksen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin
Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tuleva kokonaisvuokra on noin 28,96 euroa/m²/kk eli nuorisotalon osalta 19 332 euroa kuukaudessa ja 231 984 euroa vuodessa ja kirjaston osalta 2 896 euroa kuukaudessa ja 34 754 euroa vuodessa vuokrattavan alan ollessa nuorisotalon osalta 668 htm² ja kirjaston osalta 100 htm². Nykyinen nuorisotalon vuokra on 15 691 euroa kuukaudessa. Vuokra nousee 3 641 euroa kuukaudessa eli noin 43 700 euroa vuodessa. Kirjastosta ei nykyään makseta vuokraa. Uusi vuokra tulee olemaan 2 896 euroa kuukaudessa eli 34 752 euroa vuodessa. Vuokra tarkentuu hankesuunnittelun myötä ja lopullinen vuokra määräytyy toteutuneiden kustannusten ja huoneistoalan mukaan hankkeen valmistuttua.
Sekä nuorisotalon että kirjaston henkilöstön määrä pysyy ennallaan. Helsingin omatoimikirjastojen toiminnasta kerätty tieto osoittaa, että omatoimikäyttöön liittyvät ylläpito- ja järjestelytehtävät nostavat toimipisteen henkilöstökustannuksia noin 6 %. Suunnitelman mukaan lisätarve pystytään kattamaan uudelleenkohdentamalla Töölön kirjaston ja Pikku Huopalahden kirjaston henkilöstön työaikaa.
Vuosittaisiin toiminnankustannuksiin kuuluvat henkilöstökulut, ostot ja muut toimintakulut. Nämä ovat nuorisotalon osalta n. 340 000 euroa ja kirjaston osalta n. 60 000 euroa. Nuorisotalon kustannukset nousevat n. 20 000 euroa. Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. muuttokustannukset, irtokalusteet, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa niihin varataan nuorisotalon osalta noin 200 000 euroa ja kirjaston osalta noin 20 000 euroa. Summa ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia.
Osallistaminen ja muu yhteisvalmistelu
Nuorisotalo
Nuorisotilojen suunnittelun lähtökohtana on, että sen tarjoamat toimintamahdollisuudet vahvistavat nuorten luottamusta itseensä ja tulevaisuuteen. Yhdessä nuorten kanssa teemme kestävämpää, turvallisempaa ja toimivampaa Helsinkiä.
Hankkeen suunnittelijoiden vuoropuhelu nuorten kanssa on tärkeää, jotta ymmärretään nuorten näkökulma. Vuoropuhelu lisää myös nuorten ymmärrystä, mitkä asiat ovat käytännössä mahdollista toteuttaa. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa tilojen suunnitteluun toimintojen, värimaailman ja irtokalustuksen osalta. Lasten ja nuorten osallistaminen toteutetaan yhteistyössä lapselle tutun henkilökunnan kanssa.
Pikku Huopalahden nuorisotalon henkilöstöä ja nuoria on osallistettu tarvekuvausvaiheen työpajoissa ideoimaan nuorisotilan toimintoja ja pohtimaan tiloihin liittyviä toiveita. Esiin nousseita toiveita tiloista ja toiminnoista on viety hankkeen tilaohjelmaan ja tarvekuvaukseen.
Yhdessäolon, ruokailun ja pelailun tilat koettiin keskeisiksi. Työpajoissa nousi esille sekä henkilökunnalta että nuorilta mm. monitoimisalin houkuttelevuuden lisääminen monenlaiseen liikkumiseen. Tärkeäksi koettiin myös olohuoneen avoimen toiminnan tilan laajentaminen, kuvataiteen ja kädentaidon töiden tilan eli ateljeetilan, toiminnallinen parantaminen ja yleisesti kaikkien tilojen monikäyttöisyyden ja muuntojoustavuuden lisääminen. Pikku Huopalahden nuorisotilassa yhteinen ruuanlaitto ja yhteinen ruokailu nousi sekä henkilöstön että nuorten osalta tärkeäksi osaksi toimintaa. Keittiötilat ovat nykyiselläänkin hyvät, mutta erityisesti yhteiselle ruokailulle toivotaan enemmän tilaa.
Kirjasto
Pikku Huopalahden kirjaston asiakkaille järjestettiin asiakaskysely Pikku Huopalahden koulun Wilmassa, kirjaston Helmet-sivuilla ja kirjastotilassa sekä koululaisille toteutettu työpaja alkuvuodesta 2023.
Kyselystä nousi esille mm. toive aukioloaikojen laajentamiseen. Toivottiin, että kirjastossa voisi asioida myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lasten aineiston lisäksi toivottiin lisää myös aikuisten kirjoja sekä tapahtumia aikuisille ja senioreille; esimerkiksi luku- ja käsityöpiirejä ja kirjailijavierailuja. Kirjaston toivottiin olevan jatkossakin tärkeä pienten lasten vanhempien kohtaamispaikka. Vastanneista moni kertoi noutavansa varauksia sekä palauttavan Pikku Huopalahden kirjastoon muualta lainattuja kirjoja. Alueen monikielisyys toivottiin huomioitavan kirjaston kirjatarjonnassa sekä palveluissa.
Koululaisten työpajasta nousi esille toiveita rauhallisesta tilasta, jossa olisi erilaisia mukavia, olemisen, rauhoittumisen ja läksyjen tekemisen paikkoja.
Tarveselvitys on laadittu kaupunkiympäristön toimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä.
Lapsivaikutusten arviointi
Nuorisotalo
Nuorisotiloilla voidaan varmistaa alueen lapsille ja nuorille mielekkäät ja yhdenvertaiset vapaa-ajantoiminnan mahdollisuudet. Tämä edesauttaa alueella asuvien lasten ja nuorten kiinnittymistä vertaisryhmiin, harrastusmahdollisuuksien tuomaa osallisuutta ja toiminnoissa kasvamista. Tilojen toteutuksella varmistetaan lapsille ja nuorille turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Tilat tarjoavat mahdollisuuksia sekä vetäytymiseen ja rauhoittumiseen että yhdessä tekemiseen. Nuorisotila mahdollistaa yhteyden nuorisotyötekijöihin ja muihin ammattilaisiin.
Kirjasto
Hanke tukee Helsingin kaupungin tavoitetta vahvistaa lasten ja nuorten lukutaitoa, lukuintoa ja yleissivistystä sekä vahvistaa valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään.
Kirjaston ajantasainen lastenkirjallisuuden kokoelma tukee lasten lukutaitoa, kielellistä kehitystä ja oppimisedellytyksiä. Monipuoliset ja monikieliset aineistot tukevat erilaisia oppijoita ja kielitaustoja. Kirjasto tukee koulupolun jatkuvuutta vahvistamalla myönteistä suhdetta lukemiseen ja oppimiseen varhaisesta lapsuudesta nuoruuteen. Turvallinen ja hyväksyvä ympäristö tukee oppimisen mielekkyyttä ja voi osaltaan ehkäistä oppimisen ulkopuolelle jäämistä. Tavoitteena on tukea yhdenvertaisuutta ja lasten oikeutta turvallisiin ja saavutettaviin ympäristöihin.
Aukioloaikojen laajentamisen myötä kirjasto on saavutettavampi arjen paikka yhä useammille alueen lapsille ja lapsiperheille sekä parantaa entisestään yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa pienryhmä- ja luokkavierailuina sekä ohjattuina lukuhetkinä.
Alueellinen tarkastelu ja väestönkehitys
Pikku Huopalahden nuorisotalo ja kirjasto sijaitsevat Läntisessä suurpiirissä, Reijolan peruspiirissä, Pikku Huopalahden osa-alueella. Reijolan peruspiirissä asui 17 284 asukasta vuoden 2025 lopussa ja väestön ennustetaan kasvavan maltillisesti noin 19 000 asukkaaseen vuoden 2039 loppuun mennessä. Reijolan peruspiiriin sisältyvät Meilahden, Vanhan Ruskeasuon, Pikku Huopalahden ja Laakson osa-alueet.
Reijolan peruspiirin osa-alueista suurin väestömäärä on Pikku Huopalahden osa-alueella. Osa-alueella asuu 6 855 asukasta vuoden 2025 lopussa. Pikku Huopalahden ennuste on nouseva 2035-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen kasvu taittuu. Vuoden 2035 lopussa osa-alueella ennustetaan asuvan noin 8500 asukasta ja vuoden 2039 lopussa noin 8300 asukasta.
Pikku Huopalahden osa-alueen ennuste on vuoteen 2035 asti nouseva muissa ikäryhmissä paitsi 7-17 -vuotiaissa. Vuoden 2035 jälkeen väestönkehitys on laskeva muissa ikäryhmissä paitsi yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä.
Maantieteelliseltä saavutettavuuden osalta Pikku Huopalahden nuorisotalo ja kirjasto palvelevat laajempaa aluetta kuin vain Pikku Huopalahden osa-aluetta. 9-17 -vuotiaita nuoria asuu kävelyn 15 minuutin saavutettavuusalueella n 1300, pyöräilyn saavutettavuusalueella noin 4 200 ja julkisen liikenteen saavutettavuusalueella noin 1700.
Muita lähialueiden nuorisotaloja ovat Munkkivuoren ja Munkkiniemen nuorisotalot sekä HUM Munkan studio ja Ungdomsgården Muncca ja Keskisen suurpiirin Pasilan nuorisotalo. Muita lähialueiden kirjastoja ovat Munkkiniemen ja Etelä-Haagan kirjastot sekä Riistavuoren palvelukeskuskirjasto.
Väistötilat
Väistötilat toivotaan ensisijaisesti sijaitsevan Pikku Huopalahden alueella. Nuorisotalolla ja kirjastolla on tarkoitus olla yhteiset väistötilat.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 05.05.2026 § 161
This decision was published on 12.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §