Valtuustoaloite, kotiopetuksen valvonnan kehittäminen Helsingissä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Nita Austero ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuudet kehittää kotiopetuksen valvontaa. Selvityksessä tulisi tarkastella erityisesti:

• miten lapsen oma näkemys ja kokemus oppimisesta sekä arjesta tulevat esiin valvonnassa
• olisiko valvontatilaisuuksiin mahdollista sisällyttää lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös keskustelu opettajan ja lapsen välillä ilman huoltajan läsnäoloa
• olisiko opettajilla mahdollisuus vierailla kotiopetusta järjestävissä ryhmissä tai ns. kotiopetuskouluissa osana valvontaa
• miten kotiopetuksessa olevien lasten määrä ja kehitys Helsingissä on muuttunut viime vuosina
• millaisin keinoin kunta voisi vahvistaa valvonnan tietopohjaa ja varmistaa, että kotiopetuksessa olevien lasten hyvinvointi ja oppiminen tulevat riittävästi arvioiduiksi.

Yhteenveto

Kotiopetusoppilaiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten oppivelvollisuuden suorittamisen arviointia ja valvontaa on Helsingissä kehitetty viime vuosina systemaattisesti, ja toiminta on nykyisin vakiintunutta sekä hyvällä tasolla. Kotiopetusta säädellään lain tasolla vain vähän, mikä rajoittaa kunnan toimintamahdollisuuksia kotiopetuksen valvonnassa. Kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten osalta kunta valvoo, onko vuosiluokan sisällöt suoritettu hyväksytysti, mutta tämän lisäksi laki ei anna mahdollisuutta oppimisen muuhun arviointiin. Kotiopetusta valvovat opettajat tekevät tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen, mikäli oppivelvollisen hyvinvoinnista syntyy huoli.

Kotiopetuksen valvonta

Oppivelvollisuuslain mukaan Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuuden suorittamisesta perusopetuksessa säädetään perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa. Kyseinen säännös koskee ns. lasten perusopetukseen osallistumista. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisen voi siirtää huoltajan ilmoituksella kotiopetukseen. Tällöin oppivelvollisuuslain 9 §:n mukaan huoltaja on vastuussa oppivelvollisen opintojen edistymisestä. Saman lain 14 §:n 2 momentin mukaan asuinkunnan tulee ohjata ja valvoa kotiopetusoppilaiden oppivelvollisuuden suorittamista.

Helsingissä perusopetusikäisten lasten kotiopetuksen valvontaa on kehitetty viimeisen kolmen vuoden aikana määrätietoisesti. Keskitettyä valvontaa hoitaa kuusi asiantuntijaopettajaa. He järjestävät vuosittain jokaisen kotiopetusoppilaan kanssa tilaisuuden, jossa tarkastellaan erilaisten näyttöjen avulla, onko oppilas suorittanut vuosiluokkansa tavoitteet hyväksytysti ja voiko hän siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Suorituksia ei arvioida erikseen, eikä oppilas saa lukuvuositodistusta.

Jos oppilas haluaa, hän voi suorittaa perusopetuksen oppimääriä erityisessä tutkinnossa. Kotiopetuksen asiantuntijaopettajat toteuttavat erityisen tutkinnon kuulustelut ja arvioivat ne. Erityinen tutkinto vastaa päättöarviointia, ja jos oppilas on suorittanut koko perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, vastaa tästä saatu todistus päättötodistusta.

Kotiopetusoppilaiden määrä Helsingissä

Helsingissä kotiopetusoppilaiden määrä on pysynyt viime vuodet melko tasaisena. Valtakunnallista Vipunen-tilastoaineistoa tarkastelemalla vaikuttaisi siltä, että Helsingissä kotiopetuksessa olevien oppilaiden määrä on suuressa kasvussa. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä toimii useita ns. epävirallisia kouluja, joilla ei ole perusopetuksen järjestämislupaa ja joiden oppilaat ovat kaikki kotiopetuksessa. Nämä oppilaat eivät ole näkyneet Vipusen tilastoissa ennen vuotta 2024. Edelleenkään Vipusen tilastoissa ei näy aivan kaikkia kotiopetuksessa olevia oppilaita, sillä kaikki eivät ole täyttäneet kotiopetusilmoitusta, vaikka laki tätä vaatii. Oppivelvollisuuden valvonnan yksikkö jatkaa työskentelyä asian parantamiseksi.

Kaupungin oman tilastoinnin mukaan kotiopetusoppilaiden määrä ja suhteellinen osuus perusopetuksen oppilaista on kehittynyt seuraavasti:

Kotiopetusoppilaiden näkemysten ja kokemusten huomioiminen

Aloitteessa pyydettiin tekemään selvitys, miten kotiopetusoppilaan oma näkemys ja kokemus oppimisesta sekä arjesta tulevat esiin valvonnassa. Koska valvonta kohdistuu oppilaiden osaamisen sisältöihin, ei siinä käydä läpi oppilaiden näkemyksiä tai kokemuksia oppimisesta tai arjesta. Tällaisten asioiden lisääminen valvontaan vaatisi lisäresurssia ja sen tulisi perustua lainsäädäntöön. Oppilaan näkemyksien kerääminen ei myöskään voisi vaikuttaa hänen arviointiinsa, joten tällä tiedolla ei olisi sen osalta merkitystä.

Valvontatilaisuus ilman huoltajan läsnäoloa

Aloitteessa pyydettiin ottamaan selvää, olisiko valvontatilaisuuksiin mahdollista sisällyttää lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös keskustelu opettajan ja lapsen välillä ilman huoltajan läsnäoloa.

Kuten edellä on todettu, valvonta kohdistuu varsinaisesti oppilaiden osaamisen sisältöihin. Lisäksi huoltaja on vastuussa oppilaan opintojen edistymisestä. Siten valvontatilaisuudessa korostuu yhteistyön tärkeys, eikä voimassa olevan lainsäädännön perusteella ole mahdollista velvoittaa huoltajan poistumista tilasta valvovan opettajan käydessä keskustelua oppilaan kanssa. Opettajalla on kuitenkin aina velvollisuus tehdä lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus, jos oppilaasta syntyy huoli.

Valvontatilaisuudet ns. epävirallisissa kouluissa

Aloitteessa pyydettiin myös selvitykseen tieto, olisiko opettajilla mahdollisuus vierailla kotiopetusta järjestävissä ryhmissä tai epävirallisissa kouluissa osana valvontaa.

Epäviralliset koulut ovat yhdistyksiä tai yrityksiä, jotka järjestävät kotiopetusoppilaille opetusta koulumaisessa ympäristössä. Niillä ei ole koulutuksen järjestämislupaa eivätkä ne voi antaa virallisia todistuksia. Näitä toimijoita kutsutaan toisinaan "kotiopetuskouluiksi", mutta selkeyden vuoksi Helsingin kaupungin käytäntönä on käyttää termiä "epävirallinen koulu".

Aloitteessa esitetyn kaltaisia vierailuja toteutetaan jo nykyisin. Tutkivat opettajat tekevät yhteistyötä joidenkin epävirallisten koulujen kanssa, ja näiden oppilaiden valvontatilaisuuksia järjestetään tällöin epävirallisten koulujen tiloissa. Kaikki epäviralliset koulut eivät toistaiseksi ole lähteneet mukaan tällaiseen yhteistyöhön, mutta kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat jatkavat keskusteluja yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseksi.

Valvonnan tietopohjan vahvistaminen

Aloitteessa haluttiin myös selvittää, millaisin keinoin kunta voisi vahvistaa valvonnan tietopohjaa ja varmistaa, että kotiopetuksessa olevien lasten hyvinvointi ja oppiminen tulevat riittävästi arvioiduiksi.

Valvonnan tietopohjaa olisi mahdollista kehittää tilastoimalla myös tietoa kotiopetusoppilaiden koulutuspolun jatkumisesta peruskoulun jälkeen. Tämän toteuttaminen lisäisi oppivelvollisuuden valvonnan yksikön työmäärää ja vaatisi lisäresursseja, joita toimialalle ei ole osoitettu.

Jos tutkivan opettajan valvontakäynnin aikana nousee epäilys, että oppivelvollisen hyvinvointi on vaarassa, on hänellä velvollisuus tehdä asiasta lastensuojeluilmoitus. Muuten kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten hyvinvointia ei arvioida erikseen. Tällainen työ ei olisi lain mukaista eikä sitä siksi voida velvoittaa tehtäväksi.

Kotiopetuksessa olevien lasten oppimisen arviointi suoritetaan lain puitteissa jo tällä hetkellä. Riittävä arviointi toteutuu, kun oppivelvollisen katsotaan omaavan vähintään välttävät tiedot ja taidot oppiaineessa. Nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia kehittää valvontaa tätä laajemmaksi.

Kotiopetustiimin luominen yhtenäisti kotiopetusoppilaiden oppimisen valvontaa ja arviointia sekä teki erityisen tutkintojen suorittamisesta johdonmukaista. Kotiopetusoppilaiden oppimisen arvioinnin voidaankin nähdä olevan Helsingissä riittävällä tasolla.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jatkaa kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten valvonnan kehittämistä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa siten, että valvonnassa voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla antaa oppivelvolliselle mahdollisuus tuoda esiin oma näkemyksensä oppimisestaan ja opiskelustaan ikä ja kehitystaso huomioiden.

Lisäksi toimiala selvittää mahdollisuudet vahvistaa kotiopetuksessa olevia oppivelvollisia koskevaa tietopohjaa, mukaan lukien kotiopetuksessa olevien lasten ja nuorten määrän, valvonnan kattavuuden sekä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin siirtymisen seuranta.

Kaupunginhallitus viittaa lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että toimialan tulee vaikuttaa valtion suuntaan kotiopetusta koskevan lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lapsen oikeuksien, oppivelvollisuuden toteutumisen ja kotiopetuksessa olevan lapsen edun toteutuminen voidaan varmistaa nykyistä paremmin.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

This decision was published on 15.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §