Opetussuunnitelman muutos, kaksikielinen opetus, englanninkielinen opetus ja kielikylpyopetus, tuntijako vuosiluokilla 1 ja 2

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki 19.11.2024 päätöksen perusopetuksen yhtenäisestä tuntijaosta vuosiluokilla 1–2 ja perusopetuksen vuosiviikkotuntien lisäyksestä valtioneuvoston asetusten mukaiseksi. Nyt tehtävä päätös täydentää tuota 19.11.2024 tehtyä päätöstä. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (286/2024) ja perusopetusasetus (287/2024) määrittelevät kunkin oppiaineen ja vuosiluokan viikoittaisen opetustuntien vähimmäismäärän. Asetusten muutokset lisäsivät vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla. Muutos tuli voimaan 1.8.2025.

Helsingissä on kielikylpyopetusta 1–2 –luokilla kahdeksassa koulussa ja englanninkielistä opetusta kahdessa koulussa. Laajamittaista kaksikielistä opetusta vierailla kielillä (suomi-englanti, suomi-espanja, suomi-viro, suomi-kiina, suomi-venäjä) on yhteensä 10 koulussa ja laajamittaista kaksikielistä opetusta kansalliskielillä suomi-ruotsi ja suomi-pohjoissaame kutakin yhdessä koulussa.

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu, että äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän ja A1-kielen oppimäärän tunnit voidaan kaksikielisessä opetuksessa tarvittaessa yhdistää Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 8 § mukaisesti. Tämän perusteella äidinkielen ja kirjallisuuden ja A1-kielen yhteenlasketut tunnit jaetaan englanninkielisessä ja kaksikielisessä opetuksessa suomen kielen ja kirjallisuuden ja A1-kielen opetukselle. Kielikylvyssä ja kaksikielisessä suomi-pohjoissaame –opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit jaetaan suomen kielen sekä ruotsin tai pohjoissaamen kesken. Voimassa olevissa koulujen opetussuunnitelmissa kukin koulu on laatinut itse oman tuntijakonsa ja saman opetusmuodon sisällä eri kouluilla on ollut eri tuntijako näiden oppiaineiden kohdalla.

Muutoksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä, kun opinpolun eri vaiheissa kaikilla oppilailla on samanlaiset opetuksen tavoitteet. Yhtenäinen tuntijako vähentää koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön tarvetta ja helpottaa opinpolun aikana peruskoulua vaihtavan oppilaan opiskelun järjestämistä.

Tämä päätös koskee laajamittaisen kaksikielisen opetuksen, englanninkielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen omaa yhtenäistä tuntijakoa vuosiluokille 1 ja 2, jotta opetus olisi yhdenvertaista saman ohjelman sisällä eri kouluissa Helsingissä. Päätös koskee yhteensä 10 kaksikielistä opetusta antavaa koulua, kahta englanninkielistä opetusta antavaa koulua, kahdeksaa kielikylpyopetusta antavaa koulua, yhtä suomi-ruotsi -opetusta antavaa koulua ja yhtä suomi-pohjoissaame -opetusta antavaa koulua.

Osallistaminen osana valmistelua

Tuntijaon yhtenäistämistä on kielikylvyn, kaksikielisen opetuksen ja englanninkielisen opetuksen koulujen kohdalta valmisteltu yhdessä ko. koulujen rehtoreiden kanssa. Ennen lopullista esitystä rehtorit kysyivät kommentteja ja huomioita koulujensa opettajilta.

Suomenkielisiä luokkia suurempi kohdekielen tuntimäärä koettiin kaikissa näissä opetusohjelmissa tarpeelliseksi, jotta voidaan vahvistaa kielitaitoa sekä tukea kohdekielellä opetettavien aineiden oppiaineisiin liittyvän kielen kehittymistä.

Toisaalta haluttiin myös turvata opetukseen osallistuvien monikielisten oppilaiden suomen kielen riittävä oppiminen varhaisessa vaiheessa. Varsinkin laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa on useissa kouluissa monikielisiä oppilaita, jotka aloittavat koulun suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) opiskelijoina.

Suomi-ruotsi ja suomi-pohjoissaame -opetuksen kouluissa koettiin tärkeänä kansalliskielten oppimisen turvaaminen muita kouluja suuremman kohdekielen tuntimäärän kautta sekä nykyisin käytössä olevien tuntijakojen säilyttäminen.

Kielikylpyopetuksessa ja englanninkielisessä opetuksessa lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu lähes kokonaan vain kohdekielellä. Opettajat pitivät tärkeänä, että tämä on huomioitu näiden opetusmuotojen vuosiluokkien 1 ja 2 tuntijakoesityksessä A1-kielen suurena tuntimääränä.

Yleisessä tuntijaon uudistukseen liittyvässä opettajien ja huoltajien Forms-kyselyissä tammi- ja helmikuussa 2026 tuli joitakin yksittäisiä kommentteja myös näiden opetusmuotojen tuntijaoista, mutta kommentit koskivat ylempien luokkien osuutta tuntijaoista, eivät 1-2 -luokkien osuutta, joka on tämän päätöksen kohteena.

Lapsivaikutusten arviointi

Yhtenäistettävä tuntijako lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta opetuksessa saman opetusmuodon eri koulujen kesken. 1-2 –luokkien tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä kartoitettiin oppilaiden näkemyksiä muutoksesta. Kaikkien helsinkiläisten koulujen 1. ja 2. luokat osallistuivat aiheesta järjestettyyn infotilaisuuteen etänä ja vastasivat sitten luokissaan opettajien toteuttamaan kyselyyn. Kyselyn tuloksena oppilaat pitivät yhtenäisyyttä ja tasa-arvoisuutta eri koulujen kesken hyvänä.

Osassa kouluja kaksikielisen opetuksen, englanninkielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen 1–2 vuosiluokan tuntijaon yhtenäistämisessä ei tule oppilaille muutoksia nykyiseen verrattuna. Osassa kouluja 1-2 luokan oppilailla A1-kielen tunnit lisääntyvät yhdellä tunnilla ja kahdessa koulussa ne vähenevät kahdella tunnilla. Oppilaiden yhteenlaskettuun tuntimäärään tällä ei ole vaikutusta.

Talousvaikutukset

Tällä tuntijaon muutoksella ei ole suoria talousvaikutuksia. Vuosiluokkien 1-2 opetuksesta vastaa pääosin luokanopettaja, joka on kelpoinen opettamaan sekä suomen kielen ja kirjallisuuden että A1-kielen oppitunnit. Luokanopettajan vastatessa molempien aineiden opetuksesta hän voi jakaa kielten opetussuunnitelmien sisältöjä tarkoituksenmukaisesti eri oppitunneille sekä tukea muiden oppiaineiden kielen kehittymistä kielten oppituntien yhteydessä. Yhteenlaskettu tuntimäärä ei muutu muutoksen myötä, mutta tunnit jakautuvat sen myötä joissain kouluissa eri tavoin, kuin tällä hetkellä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön (21.1.2026 § 8) mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisen varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen opetussuunnitelman, aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman sekä kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien suunnitelmien hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2)

This decision was published on 25.05.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.