Talousarvioennuste 2026, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 31.8.2026 tilanteessa.

Talous- ja strategiajohtaja ********** ja suunnittelupäällikkö ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2026 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen osalta elokuun lopun toteumatietoihin ja HUS-yhtymän osalta elokuun toteutumatietojen pohjalta laadittuun ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta: sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2025 § 248 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 260,4 miljoonaa euroa ja menoissa 3 289,6 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on -3 029,2 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 64,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen 54,4 miljoonaa euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1 000 €)

Toimiala ennustaa ylittävän tulonsa 14,9 miljoonalla eurolla ja alittavan menonsa 48,2 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakatteen ennustetaan olevan 63,1 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota parempi. Tuloksen ennustetaan olevan 127,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka huomioi myös rahoitustuotot sekä poistot.

Tuloksen paraneminen verrattuna edelliseen ennusteeseen johtuu etenkin terveys- ja päihdepalvelujen ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen kasvaneista menoalituksista. Terveys- ja päihdepalvelujen menoennuste on pienentynyt 13,9 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan muun muassa henkilökustannuksissa rekrytointien siirtyessä loppuvuoteen sekä päihdepalvelujen c-hepatiittilääkkeiden ostoissa. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen menojen ennustealitus on kasvanut edellisestä ennusteesta 11,9 miljoonaa euroa henkilöstökustannuksissa, seniorikeskusten remonttien viivästymisen vuoksi sekä seniorikeskusten uuden siivoussopimuksen myötä.

Pelastuslaitoksen, yhteisten palvelujen ja toimialan yhteisten toimintamenojen menoennuste on parantunut hieman edellisestä ennusteesta. Myös korkotuottojen ja poistojen ennuste on parantunut edellisetä ennusteesta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalous-arviokohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä

(5 10 01) Sosiaali- terveys ja pelastuspalvelut (1 000€)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 14,9 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen maksutuottojen, sekä toimialan yhteisten vuokratuottojen ja avustukset tiliryhmän budjetin ylittymisestä.

Menojen ennustetaan alittavan talousarvion 43,3 miljoonalla eurolla. Menopuolella suurimmat alitusta selittävät tekijät ovat henkilöstökustannusten, muiden palvelujen ostojen ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen alitukset. Menopuolella suurin ylitys on asiakaspalvelujen ostoissa vammaispalveluissa.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Vuonna 2026 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi ennustetaan 8,4 miljoonaa euroa. Muutosohjelman vaikutukset sisältyvät ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,7 miljoonalla eurolla. Menoissa ylityspainetta on 23 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 24,3 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 1,2 miljoonaa euroa, avustuksissa kotitalouksille 1,0 miljoonaa euroa ja vuokrakustannuksissa 1,0 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan syntyvän henkilöstömenoissa 3,2 miljoonaa euroa, aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 0,9 miljoonaa euroa ja muissa kuluissa 0,4 miljoonaa euroa. Tulojen ennustetaan alittavan budjetin lähinnä myyntituotoissa.

Vammaispalvelujen tulot ennustetaan lähelle talousarviota, alittaen sen 0,2 miljoonaa euroa. Menopuolella ylityspainetta on 28,8 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista. Vammaispalveluissa jatketaan tuottavuustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on keventää palvelurakennetta, vahvistaa omaa tuotantoa ympärivuorokautisessa asumisessa sekä edistää henkilökohtaisen tuen tuotantotapojen kustannusvaikuttavampaa siirtymää edullisempaan ostopalveluun. Palvelurakenteen kevennys toteutuu asiakas huomioiden muun muassa tukemalla asiakkaita siirtymään heidän toimintakykynsä ja tuen tarpeensa mukaiseen asumismuotoon sekä lisäämällä kotiin vietäviä palveluja, vaativan moniammatillisen tuen palveluja, muita kevyempiä kotiin vietäviä palvelua ja perhehoitoa.

Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä tulojen arvioidaan ylittyvän 2,2 miljoonaa euroa talousarviosta. Menoissa ennustetaan alitusta 7,7 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu henkilöstömenoista 1,4 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen ostoista 5,5 miljoonaa euroa. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia ja tämä näkyy nyt myös ennusteessa tasapainottuvana taloutena. Myös perhehoidon osuuden kasvattamistavoite vähentää laitoshoidon tarvetta.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalveluissa tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Menoissa on ylityspainetta 2,4 miljoonaa euroa, joka johtuu oppilashuollon menojen ylityksestä ja muiden palvelujen ostoissa ylitys on 1,9 miljoonaa euroa. Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalvelun kokonaiskustannukset perustuvat omaan palvelutuotantoon ja taloutta tasapainottava tekeminen näkyy ennusteen henkilöstömenoissa.

Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö -palvelussa tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,5 miljoonalla eurolla pääosin myyntituotoissa. Menojen arvioidaan alittavan budjetin 1,2 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 2,4 miljoonaa euroa. Avustuksissa kotitalouksille ylitystä on 1,0 miljoonaa euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisten kustannusten ennustetaan pysyvän budjetissa, mutta tasopalkan kustannusvaikutukset perhe- ja sosiaalipalvelujen osalta on sisällytetty yhteisten kustannusten ennusteeseen ja tekninen ylitys on siksi 0,7 miljoonaa euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit ennusteessa ovat vammaispalvelujen ympärivuorokautisen palvelun tarpeen kasvu ja asiakasmäärän kasvu, lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys palvelun haasteet saavuttaa talouden tasapaino henkilöstömenoissa sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kasvu.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,3 miljoonalla eurolla. Menojen arvioidaan alittavan budjetin 13,6 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 17,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Ylityspainetta on menoissa asiakaspalvelujen ostoissa 5,2 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 15,3 miljoonaa ja ostoissa 4,4 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin tuissa ja avustuksissa 1,6 miljoonaa euroa sekä myynti- ja maksutuotoissa yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka –palvelussa menojen ennustetaan alittavan budjetin 3,5 miljoonalla eurolla elokuun toteumatietojen perusteella. Säästöjä ennustetaan palkkamenoissa 8,2 miljoonaa euroa, ja toisaalta ylitystä asiakaspalvelujen ostoissa. Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin 1,0 miljoonaa euroa myyntituotoissa.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,5 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 0,3 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 6,7 miljoonaa euroa. Valtion rahoittamat hankkeet selittävät 2,1 miljoonalla eurolla ylityspainetta ja näihin ennustetaan vastaavia valtionavustusten tuloja. Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista. Aineiden ja tarvikkeiden ostoissa ennustetaan säästöä.

Psykiatria -palvelussa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonalla eurolla ja menoissa on ylityspainetta 0,5 miljoonaa euroa, joka koostuu henkilöstökustannuksista 0,5 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoista 1,0 miljoonalla eurolla. Ylityspaine muodostuu psykiatrian etupäivystyksessä muodostuvista päivystyskorvauksista. Tähän saadaan vastaava tulo HUSilta. Asiakaspalvelujen ostoissa ennustetaan säästöä 1,0 miljoonaa euroa.

Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,9 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 10,2 miljoonalla eurolla.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten tulojen ja menojen arvioidaan olevan budjetissa.

Terveys- ja päihdepalvelujen ennusteen merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit liittyvät asumisen tuen ostopalvelujen kustannusten hallintaan. Psykiatrian palvelussa riskinä on myös henkilöstökulujen kehityksen jatkuminen ennakoitua korkeampana.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 5,0 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 23,7 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ennuste on 28,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Tulojen suurin arvioitu ylitys koostuu asiakasmaksutuotoista. Menoissa säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 12,6 miljoonaa euroa ja asiakas- ja muiden palvelujen ostoissa 12,5 miljoonaa euroa. Ylityspainetta muodostuu avustuksista sekä aine- ja tarvikeostoista.

Arviointitoiminta -palvelussa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,6 miljoonalla eurolla. Ylitys muodostuu maksutuotoista, vastaavasti vuokratuottojen ennustetaan alittavan budjetin. Menojen ennustetaan alittavan budjetin 1,1 miljoonalla eurolla. Säästöä muodostuu henkilöstömenoista, asiakaspalveluiden ostoista ja vuokrista. Ylityspainetta muodostuu avustuksista ja aine- ja tarvikeostoista.

Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonalla eurolla ja menojen alittuvan 2,9 miljoonalla eurolla. Tulojen ylitys syntyy pääosin asiakasmaksutuotoista. Menojen osalta säästöä muodostuu pääosin henkilöstökuluista 5,7 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 3,1 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta ja kotihoidon tukipalveluista.

Seniorikeskukset -palvelussa tulojen arvioidaan ylittyvän 16 000 eurolla. Laitoshoidon purun myötä vuokratuotto ylittää tulosbudjetin 1,5 miljoonalla eurolla. Myynti- ja maksutuotot alittavat budjetin yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Menojen arvioidaan alittuvan 14,5 miljoonalla eurolla, joka muodostuu pääosin viivästyneistä seniorikeskushankkeista ja siivouskuluista. Säästöä muodostuu henkilöstökustannuksista 2,7 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden ostoissa 9,2 miljoonaa euroa.

Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonaa euroa ja menojen alittavan budjetin 1,8 miljoonaa euroa. Tuloylitys muodostuu vainajasäilytysmaksuista. Menoissa alitus on asiakas- ja muiden palvelujen ostoissa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 3,6 miljoonalla eurolla. Alitus johtuu muiden palvelujen ostoista ja rintamaveteraaneille valtionkonttorin korvaamien palvelujen tuottamisen kustannuksista, jotka oikaistaan taseelta sairaala-, kuntoutus- ja hoiva-palvelujen yhteisiin menoihin.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden ennusteessa merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit liittyvät vakituisen henkilöstön saatavuuteen ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen ja sen myötä lisä- ja ylitöiden sekä vuokratyövoiman kustannusten kasvamiseen. Lisäksi epävarmuutta tuo seniorikeskusten rakennushankkeiden toteuttamisaikataulujen muutokset.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 0,9 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ennuste on 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Menojen alitus johtuu pääosin rekrytointien ja hankintojen siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Sisäministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille pelastajakoulutuksen järjestämiseen vuonna 2025 Helsingin pelastuskoulussa 2 miljoonaa euroa ja pelastajakoulutuksen kalusto- ja materiaalihankintoihin 0,5 miljoonaa euroa. Pelastuskoulun kustannusten ennustetaan toteutuvan myönnetyn avustuksen mukaisesti.

Toimialan yhteiset palvelut

Toimialan yhteisten palvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,9 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 4,4 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ennuste on 5,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.

Toimialan yhteiset toimintamenot

Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,9 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 23,6 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ennuste on 26,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin menoihin on budjetoitu muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt ict-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt sekä kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset. Säästöä ennustetaan pääosin muiden palvelujen ostoissa.

(5 10 02) HUS-Yhtymä (1 000 €)

HUS-yhtymä ennustaa alittavansa Helsingin talousarvion 4,9 miljoonalla eurolla. HUS-yhtymän ennusteessa on huomioitu ja arvioitu jäsenkuntien välinen tasaus.

Investoinnit (1 000 €)

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion noin 7,6 miljoonaa euroa, joka johtuu Laakson yhteissairaalan tietotekniikkahankkeiden siirtymisestä käyttötalouteen ja vuodelle 2027 siirtyneistä hankkeista sekä pelastustoimen ajoneuvohankinnoista.

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

Vuodelle 2026 toimialalla talousarviovaiheessa valitut painopisteet, tavoitteet ja mittarit kuvaavat toimialan keskeisiä kehittämisen ja johtamisen painotuksia sekä asioita, joiden toteutuminen on erityisen tärkeää asiakaslähtöisen, vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon varmistamiseksi.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelman toimenpiteet on laadittu kaupunkiyhteisten ja toimialan sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden tarkempi toteutuma kuvataan esityslistan liitteissä kunkin tavoitteen osalta. Toimialan sitovat tavoitteet vuodelle 2026 ovat:

1. Palvelujen saatavuus varmistetaan ja kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkiytyy

2. Toiminta on taloudellisesti kestävää

3. Ymmärrys asiakaskokemuksesta paranee

4. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa

5. Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy

6. Naapurustojen yhteisöllisyys ja viihtyisyys lisääntyvät

Edellä mainituista sitovista tavoitteista kolme ensimmäistä ovat toimialakohtaisia tavoitteita ja kolme jälkimmäistä ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita.

Kaupunkiyhteisinä muina toiminnan tavoitteina edistämme lisäksi seuraavia:

- Erot nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä vähenevät

- Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueeseensa kasvaa kaupunkiuudistusalueilla

- Tuottavuutemme paranee

- Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2025 syyskaudella, jonka vuoksi toimintasuunnitelman painopisteet ja edelleen tavoitteet on johdettu pääosin kaupunkistrategiasta sekä vuosien 2023–2025 palvelustrategiasta. Toimintasuunnitelman tavoitteenasetannassa ja toimintasuunnitelman sisällön suunnittelussa huomioitiin kuitenkin myös uuden, vuonna 2025 valmisteilla olleen, palvelustrategian teemoja koskevat aihiot. Vuosien 2026–2029 palvelustrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.1.2026 § 10. Valmisteltavina olleiden palvelustrategian teemojen huomioiminen toimintasuunnitelmassa on mahdollistanut myös uuden palvelustrategian toimeenpanon käynnistämisen jo kuluvana vuonna.

Talousarviotavoitteiden lisäksi kaupunkistrategiaa “Helsinki josta voimme olla ylpeitä” on toteutettu strategian toimeenpanopäätöksen mukaisissa ohjelmakokonaisuuksissa. Kaupunkiyhteisiä, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle erityisen keskeisiä ohjelmakokonaisuuksia ovat segregaation ehkäisyn, ympäristön ja ilmaston sekä kasvun, osaamisen ja elinvoiman ohjelmakokonaisuudet. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on osallistunut näiden ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon. Ohjelmien sisältöä on konkretisoitu myös erillisten tavoitekokonaisuuksien avulla. Ohjelmakokonaisuuksien koordinointi ja päätöksenteko toteutuu kaupunkiyhteisesti.

Sitovien ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1–2.

Palvelukustannukset

Palvelukustannukset kuvaavat valittujen palvelujen suoritehinnan kehitystä. Palvelukustannukset ovat tämän esityksen liitteenä 3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Epävarmuutta ennusteeseen tuovat palvelujen kysynnän ja käytön vaihtelut sekä mahdolliset valtionrahoituksen muutokset.

Valtionvarainministeriön virkapuheenvuorossa esiin nostetut mahdolliset rahoitusmallin muutokset vaikuttaisivat Helsingin kaupungin rahoitukseen sitä merkittävästi vähentäen. Myös ei-lakisääteisten palvelujen lisääminen, rahoitusta pienentävien tehtävämuutosten toteuttamatta jättäminen ja asiakasmaksukorotusten toteuttamatta jättäminen vaikeuttavat talouden hallintaa.