Asemakaavan muutos, nro 13007, tontit 45078/1-2, Vartiokylä, Vanhanlinnankuja 1 ja 2

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Puotinharjuun, Vanhanlinnantien ja Kehä I:n kulmaan suunnitellaan uutta toimitilaa ja asuinkerrostaloja. Kaavaratkaisu mahdollistaa täydennysrakentamisen korttelin reunoille tiivistäen kaupunkirakennetta osaksi Itäkeskusta ja sen monipuolisia toimintoja.

Alueella sijaitsevat 1960-luvulla rakennetut asuinkerrostalot säilyvät ja uudisrakentaminen sijoittuu asuinkorttelia kehystäväksi liikennealueita vasten. Risteysalueen tuntumassa sijaitseva yksikerroksinen toimistorakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi liike-/toimitilarakennus ja asuinkerrostalo. Kehä I:n varteen rakennetaan uusi, koko kaavamuutosaluetta palveleva pysäköintitalo. Kaavamääräyksillä uudisrakentaminen sovitetaan hienovaraisesti olevaan rakennuskantaan, mutta samalla luoden uutta kerrostumaa osana uudistuvaa keskustaa ja sen kävely-ympäristöä. Tonttien metsäiset, puistoalueita vasten olevat osat on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 15 095 k­-m². Uutta toimitilakerrosalaa tulee 5 335 k-m², josta toimistoja on 4 785 k-m² ja liiketiloja 550 k-m². Kaavamuutoksen myötä alueella on asuntokerrosalaa yhteensä 24 545 k-m². Tehokkuus muutosalueella kasvaa nykyisestä e = 0,57 tehokkuuteen e = 1,61. Asukasmäärän lisäys on noin 400 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 50 uutta työpaikkaa.

Kaavan tavoitteena on kehittää Itäkeskusta kaupunkistrategian ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja mahdollistaa lisää asumista kestävästi tehokkaan raideliikenteen varrelle.

Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8041). Vanhanlinnankuja rakennetaan uudestaan ja varustetaan molemmin puolisin jalkakäytävin. Samassa yhteydessä on tarkistettu kaavoitettavaan kortteliin rajoittuvien katujen liikennejärjestelyt (Kehä I:n pyörätie, Vanhanlinnantie ja Kuusistonlinnantie).

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Vanhanlinnankujan ympäristö muuttuu luontevaksi osaksi Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemien välistä suunniteltua keskustaympäristöä. Uusien liiketilojen rakentamisen myötä alueelle sijoittuu uusia kaupallisia palveluita. Asuinpihojen olosuhteet muuttuvat rakentamisen myötä nykytilaa viihtyisämmiksi, turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Itäkeskuksen aluetta kehitetään kunnianhimoisesta ja täydennysrakentamista toteutetaan lähellä metroasemaa olemassa olevalle kerrostaloalueelle. Puistoalueiden reunamat on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Keskustamaisen tiivis täydennysrakentaminen yhdistää Itäkeskuksen ja Puotilan metroaseman alueet toisiinsa.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet 12.04.2022.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Tontilla 45078/1 sijaitsee nykyisin yksikerroksinen, alun perin puhelinkeskukseksi rakennettu rakennus (1962). Tontilla 45078/2 sijaitsee nykyisin kolme asuinkerrostaloa, jotka on rakennettu vuonna 1964.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava 4959 (18.07.1961).

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuntokerrostalojen korttelialuetta ja korttelialuetta, jolle saa rakentaa puhelinkeskuksen sekä katualuetta. Asuinkerrostalojen korttelialueella rakentamista ohjataan rakennusalalla ja kerrosluvulla (kokonaisrakennusoikeus 9 450 k-m²). Puhelinkeskuksen tontilla tonttitehokkuusluvuksi on määritetty e = 0,4. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset sijainnit pysäköintipaikoille. Lisäksi kaavassa on osoitettu alue pihamaanalaiselle autosäilytykselle tontin pohjoisimman asuinkerrostalon yhteyteen.

Helsingin kaupunki omistaa kaavamuutosalueen olevan asuinkerrostalojen korttelialueen ja katualueen. Korttelialue, jolle saa rakentaa puhelinkeskuksen, on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Katujen ja liikennealueiden muutoksista aiheutuu kaupungille vähäisiä kustannuksia. Mikäli tontin rakentaminen edellyttää yleisellä alueella sijaitsevan kaukolämmön johtosiirtoa Vanhanlinnantien ajoradalle, kohdistuvat johtosiirtokustannukset (alustava arvio noin 150 000 €) hankkeelle.

Tulovaikutukset

Kaava sisältää uutta rakennusoikeutta 19 654 k-m², josta 15 095 k-m² on asumista ja loput toimi- ja liiketilaa. Kaava nostaa alueen arvoa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta mahdollisia maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vanhusneuvosto
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat yhdyskuntatekniikkaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asuinkerrostalojen korttelialueen uudisrakennusten sijoittumista, ulkonäköä ja mitoitusta on tarkennettu sopimaan paremmin alueen olemassa olevaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 15 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, asuntojakaumaan, lintujen turvallisuuteen, alueen palveluihin, puustoon, liikenteeseen, tonttirajoihin ja kaavamuutoksen vuorovaikutuksiin. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakennusten sijoittumista, runkosyvyyksiä ja kerroslukuja on tarkennettu ja rakentamisen sopimista ympäröivään rakennuskantaan on parannettu kaavamääräyksin. Lintujen turvallisuutta koskien on lisätty kaavamääräys. Tontin sisäisiä ajoyhteyksiä on myös muutettu. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.11.2025–2.12.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Link leads to external service).

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 2 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusten massoitteluun, kerroskorkeuteen, sijoitteluun, varjostukseen ja rakentamisen yhteensopivuuteen, liikennejärjestelyihin ja huoltoon sekä katutason liiketiloihin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että viitesuunnitelmaan on lisätty havainnemateriaalia rakentamisen varjostusvaikutuksista ja lähetetty liikennejärjestelyitä koskeva palaute liikennesuunnitteluun. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Helsingin vanhusneuvosto
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa esitetyt huomautuksen kohdistuivat meluntorjuntaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin, esteettömyyteen, asumisen olosuhteisiin ja saavutettavuuteen sekä ilmastovaikutuksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Huomautukset on otettu huomioon siten, että Vanhanlinnantien puolella kaukolämpöjohto on huomioitu suunnitelmissa ja kaavaan on lisätty siihen liittyvät kaavamääräykset. Asemakaavassa on tarkennettu liikkumisesteisten autopaikkojen rakentamisvelvoitetta ja mahdollistettu niiden sijoittaminen sisäänkäyntien yhteyteen. Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (Planect) tuloksia on avattu lisää kaavaselostukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

This decision was published on 21.04.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §