Toimenpidepyyntö, rakennusvalvonta-asia, Lapinlahden sairaalapuisto, maisematyöt, Lapinlahdenpolku 8
Toimenpidepyyntö, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti, että se ei keskeytä mukulakirvelin istutustöitä Lapinlahden puistossa Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Pro Lappviken förening förmental hälsa rf:n toimenpidepyynnössä vaaditulla tavalla. Istutustyö ei vaadi maisematyölupaa eikä poikkeamislupaa.
Jaosto edellytti, että mukulakirveli-istutusten seurannan perusteella ne alueet, joilla kylvö ei ole onnistunut, ennallistetaan maisemaan soveltuvaksi avoimeksi niittyalueeksi, ja kompensaatioon tarkoitetut mukulakirvelialueet suunnitellaan uudelleen lajin edellyttämät elinolosuhteet sekä arvokas puistomaisema paremmin huomioiden.
Tämä päätös annetaan tiedoksi Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:lle tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä.
Toimenpidepyyntö
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n rakennusvalvonnalle toimittamassa kirjallisessa toimenpidepyynnössä todetaan, että Lapinlahden sairaalapuistossa on aloitettu maisematöitä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Tiedossa ei ole, että töille olisi haettu maisematyölupaa tai Museoviraston lausuntoa.
Meneillään olevassa maisematyössä alkuperäinen, puistotilaan merkittävästi vaikuttava nurmikko korvataan mukulakirveliviljelmillä noin 6000 neliömetrin alueella. Kyseinen kasvi on 1,5-2 metriä korkea kasvi, joka muuttaa puistotilaa merkittävästi eikä vaikutus ole täten vähäinen. Istutusten kulutuskestävyys tulee olemaan olennaisesti heikompi kuin aiemman nurmikon. Istutusten suojaamiseksi ilmeisesti suunnitellaan pysyviä aitauksia, jotka asemakaava nimenomaan kieltää. Voimassa olevan Lapinlahden sairaala-alueen asemakaavan mukaan puistoalueen merkintä VP/s alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuvälit, rakenteet ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa tai palauttaa. VP/s alueelta kaikista maisematyölupia vaativista muutos- tai korjaustöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.
Toimenpidepyynnössä vaaditaan, että työt tulee keskeyttää, kunnes tarvittava maisematyölupa ja Museoviraston lausunto on saatu. Aitausten rakentamiseen tulee olla poikkeamislupa.
Rakennusvalvonnan vastaus
Rakennusvalvonta on antanut toimenpidepyyntöön kirjallisen vastauksen sähköpostitse. Vastauksessa on todettu seuraavaa:
Mukulakirvelialueiden perustaminen on kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli) elinympäristöjen ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelman mukainen toimenpide, jolla ennakoidaan mahdollisesta satamatunnelihankkeesta aiheutuvaa mukulakirvelialueiden pienentymistä puiston eteläosassa.
Rakennusvalvonnan jatkuvan valvonnan tarkastaja on tehnyt maastokäynnin puistossa 12.11.2025. Työt olivat tällöin meneillään (Stara). Lisäksi rakennusvalvonnalla on ollut käytössään Helsingin Satama Oy:n laadituttama em. hyvityssuunnitelma. Arvioinnissa on kuultu myös alueen asemakaavoittajaa, joka on ollut mukana etsittäessä mukulakirvelialueiden uusia sijoituspaikkoja.
Lapinlahden sairaalapuistoa koskevan asemakaavan mukaan:
"Puiston alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuväylät, rakenteet, ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa tai palauttaa. Erityisesti avoimia alueita reunustava kookas vanha puusto sekä puuvartisesta kasvillisuudesta muodostuvat sommitelma-aiheet kuten kujanteet ja niiden jäänteet sekä lehtimajat tulee säilyttää ja niiden elinolosuhteet turvata ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden arvo säilyy. Kaavassa on osoitettu lisäksi säilytettävät yksittäispuut, jolla on erityistä maisemallista ja/tai dendrologista arvoa. Alueella oleva, sen historiaan liittyvä arvokas kalliokasvillisuus tulee säilyttää tai tarvittaessa uudistaa. Muu arvokas ruohovartinen kasvillisuus tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa."
Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan mukulakirvelialueiden perustaminen ei ole vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, eikä se turmele maisemakuvaa. Hanke on maisemallisilta muutosvaikutuksiltaan vähäinen, sillä mukulakirveli on kaksivuotinen kasvi, joka ei merkittävästi muuta puuvartisesta kasvillisuudesta (puut ja pensaat) muodostuvaa tilarakennetta, jota asemakaava erityisesti suojelee. Asemakaavoitus on niin ikään arvioinut mukulakirvelialueiden perustamisen maisemallisilta vaikutuksiltaan vähäiseksi.
Ilmoituksensa mukaan Stara ei ole toteuttamassa suoja-aitoja mukulakirvelialueiden ympärille.
Mukulakirvelialueiden perustaminen ei edellä mainittujen seikkojen perusteella edellytä maisematyöluvan hakemista. Myöskään Museoviraston lausunto ei tällöin ole tarpeen.
Vaatimus valituskelpoisesta päätöksestä
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry on vaatinut rakennusvalvontaa tekemään asiassa valituskelpoisen päätöksen.
Rakentamislain 183 §:n mukaan valitusoikeus maisematyöluvasta on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä;
3) kunnalla;
4) naapurikunnalla, jonka alueidenkäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
5) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Jos maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, valitusoikeus maisematyöluvasta on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Kuntalain 3 §:n mukaan kunnan jäsen on:
1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
2) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa;
3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Pro Lappviken förening för mental hälsa rf on rekisteröity yhdistys jonka kotipaikka on Helsinki. Sillä olisi kunnan jäsenenä valitusoikeus maisematyölupapäätöksestä. Näin ollen sillä on asianosaisena oikeus saada valituskelpoinen päätös tässä asiassa.
Perustelut
Alueella on voimassa asemakaava nro 12046, joka on tullut voimaan 6.7.2012. Puisto-alueita koskee merkintä VP/s: Historialliseen sairaalakokonaisuuteen liittyvä puistoalue, joka on historiallisesti ja puutarhakulttuurin kannalta sekä maisemakuvallisesti ja kasvillisuudeltaan arvokas. Puiston kunnostustöiden tulee perustua puistohistorialliseen selvitykseen ja sen pohjalta laadittuun kunnostussuunnitelmaan. -- Puiston alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuväylät, rakenteet ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa ja palauttaa. Erityisesti avoimia alueita reunustava kookas vanha puusto sekä puuvartisesta kasvillisuudesta muodostuvat sommitelma-aiheet kuten kujanteet ja niiden jäänteet sekä lehtimajat tulee säilyttää ja niiden elinolosuhteet turvata ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden arvo säilyy. Kaavassa on osoitettu lisäksi säilytettävät yksittäispuut, joilla on erityistä maisemallista ja /tai dendrologista arvoa.
Alueella oleva, sen historiaan liittyvä arvokas kalliokasvillisuus tulee säilyttää tai tarvittaessa uudistaa. Muu arvokas ruohovartinen kasvillisuus tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa.
Pintamateriaalit tulee säilyttää nykyisinä, alkuperäisinä tai alkuperäistä vastaavina. Puistokäytävissä käytettävien materiaalien tulee olla sitomattomia ja historialliseen miljööseen soveltuvia. Mukulakivetyt alueet (puistotie Omenapuutalon itäpuolella, kaivon ympäristö) tulee säilyttää alkuperäisinä.
VP/s-alueella kaikista rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupia vaativista muutos- ja korjaustöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.
Puistoon ei saa rakentaa toimintoja erottavia aitoja, lukuun ottamatta alueita joiden osalta aiheesta on erikseen määrätty.
Rakentamislain 53 §:n mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella;
4) alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, josta säädetään maa-aineslaissa.
Mukulakirveli (Chaerophyllum bulbosum) on sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva kukkakasvi. Mukulakirveli muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea, mutta mukulakirvelin lehdet ovat liuskoittuneemmat ja sirommat, varren nivelkohdat pulleita ja varren tyvet ja varsilehtien yläosat harvan pitkäkarvaisia. Mukulakirvelin kukkavarren pituus vaihtelee välillä 100–200 cm. Mukulakirveli on kaksivuotinen laji, joka kukkii vasta toisena elinvuotenaan. Kasvi tekee juurimukulan, jota voidaan käyttää ihmisravintona.
Kirvelilattakoi (Depressaria chaerophylli) on siipiväliltään noin 2 cm pitkä, ruskeankirjava lattakoihin kuuluva perhoslaji, jonka toukka elää Suomessa mukulakirvelillä. Suomessa kirvelilattakoita tavataan vain kolmelta paikalta: Helsingistä, Inkoosta ja Kaarinasta. Kirvelilattakoi on viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin perusteella luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kirvelilattakoi on luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisesti luonnonsuojeluasetuksessa (1066/2023) mainittu erityisesti suojeltava laji. Kirvelilattakoi ei ole rauhoitettu laji, joten esimerkiksi sen toukkia voi kerätä ja siirtää ilman erityisiä lupia.
Mukulakirveli on kirvelilattakoin toukkien ravintokasvi. Satamatunnelin rakentuminen sekä Länsibaanan rakentaminen tulevat heikentämään ja hävittämään osia nykyisin Lapinlahden alueella sijaitsevista mukulakirvelikasvustoista. Tämän vuoksi Helsingin Satama Oy on laatinut hyvityssuunnitelman, jonka tarkoituksena on osoittaa uusia alueita mukulakirvelin istuttamiseen Lapinlahden puiston alueella.
Hyvityssuunnitelmaa varten tehdyn selvityksen perusteella mukulakirveliä kasvaa Lapinlahden alueella nyt yli kymmenellä kasvupaikalla. Yhteensä mukulakirveliä kasvaa Lapinlahden alueella arviolta yli 2000 yksilöä hieman alle 3000 neliömetrillä. Kirvelilattakoin toukkia havaittiin vuoden 2024 selvityksessä Lapinlahden alueelta.
Hyvityssuunnitelman mukaan hyvitysalueita on Lapinlahden sairaalapuiston eri puolilla yhteensä yli 10, alaltaan yhteensä 5898 m2. Alueita on puustoisilla ja varjoisilla paikoilla rehevän kasvillisuuden parissa sekä nurmialueilla ja matalakasvuisilla paikoilla.
Hyvityssuunnitelman mukaan töitä on toteutettu Lapinlahden sairaalan puisto-alueilla kesällä 2025.
Rakennusvalvonnan rakennetun ympäristön valvontayksikön rakennusmestari on tehnyt paikallakäynnin Lapinlahden puistossa marraskuussa 2025. Alueella ei ole havaittu toteutetun aitauksia tai aitoja istutusalueiden ympärillä.
Johtopäätökset
Mukulakirveli on jo ennestään Lapinlahden alueella kasvava kasvi. Nyt on kyse kasvin istuttamisesta uusiin sijainteihin puiston eri puolilla.
Mukulakirveli on paikalle tyypillinen kasvilaji ja se alueella jo ennestään esiintyvänä kasvina soveltuu alueelle. Mukulakirvelin istuttaminen on toimenpiteenä maisemallisilta muutosvaikutuksiltaan vähäinen; mukulakirveli on kaksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka ei merkittävästi muuta puuvartisesta kasvillisuudesta (puut ja pensaat) muodostuvaa tilarakennetta, jota asemakaava erityisesti suojelee. Sen istuttaminen ei johda näkymien peittymiseen eikä myöskään muuta olennaisia näkymiä tai puiston luonnetta tai tilarakenteita.
Kyseessä ei näin ollen ole sellainen maisemaa muuttava toimenpide, jonka toteuttaminen vaatisi rakentamislain 53 §:n mukaan maisematyöluvan. Näin ollen myöskään Museoviraston lausunnolle ei ole tarvetta.
Toimenpidepyynnössä on vaadittu, että työt tulee keskeyttää, kunnes tarvittava maisematyölupa ja Museoviraston lausunto on saatu, ja että aitausten rakentamiseen tulee olla poikkeamislupa.
Ympäristö- ja lupajaosto päättää, että töitä ei keskeytetä. Työt eivät vaadi maisematyölupaa tai poikkeamislupaa.
Käsittely
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Saana Rossi: Jaosto edellyttää, että mukulakirveli-istutusten seurannan perusteella ne alueet, joilla kylvö ei ole onnistunut, ennallistetaan maisemaan soveltuvaksi avoimeksi niittyalueeksi, ja kompensaatioon tarkoitetut mukulakirvelialueet suunnitellaan uudelleen lajin edellyttämät elinolosuhteet sekä arvokas puistomaisema paremmin huomioiden.
Kannattaja: Milla Tanskanen
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Saana Rossin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Sameli Sivonen: Hyvityssuunnitelman istutusalueet K8 ja K9 ovat ristiriidassa asemakaavan merkinnän av (Alueen osa, joka tulee maisemallista tai puistohistoriallisista syistä säilyttää avoimena tai kehittää avoimeksi puistotilaksi tai avattava näkymä) kanssa, eikä istutuksia voida näin ollen toteuttaa näillä alueilla. Lisäksi ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että kyseiset istutusalueet tulee ennallistaa puiston alkuperäistä kasvillisuutta kunnioittaen.
Kannattaja: Saana Rossi
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Annamari Värtö: Esitän, että mukulakirvelin istutus- ja kylvötyöt keskeytetään asemakaavan vastaisina. Mukulakirvelin kylvöille ja istutustöille tulisi hakea poikkeamislupa, sillä avoimien nurmialueiden ja niittyjen muuttaminen ihmisen korkuiseksi kasvustoksi muuttaa puiston ilmettä asemakaavan vastaisesti. Jopa kaksimetriseksi kasvavan mukulakirvelin istuttaminen laajalle alueelle Lapinlahden puistossa heikentää asemakaavassa suojeltuja arvoja ja vaikeuttaa kaavan mukaista käyttöä. Ote asemakaavasta: ”Puiston alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuväylät, rakenteet ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa tai palauttaa." Kasvillisuutta ei siis saa muuttaa, ellei kyse ole vuosien saatossa muuttuneen kasvillisuuden korvaamisesta alkuperäisellä kasvillisuudella. Mukulakirvelin istutuksia ja kylvöjä on tällä hetkellä jo toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi alueille, joilla on kaavamerkintä "av" (”Alueen osa, joka tulee maisemallisista ja puistohistoriallisista syistä säilyttää avoimena tai kehittää avoimeksi puistotilaksi tai avattava näkymä.")
Muut perustelut:
1. Laajuus: toimenpiteet koskevat laajaa aluetta Lapinlahden sairaalapuistossa (6000 m²).
2. Pysyvyys: muutos on tarkoitettu pysyväksi, vaikka itse kasvi on kaksivuotinen.
3. Näkyvyys: puistomaiseman luonnetta muuttava kasvillisuuden muutos on merkittävä ja asemakaavan suojelema avoin puistomaisema muuttuu, mikäli mukulakirvelin kylvöt ja istutukset onnistuisivat. Mukulakirvelin kaksivuotisuus ei ole tässä arvioinnissa olennainen seikka, sillä maisematyön tavoitteena on luoda pysyviä hyvitysalueita.
4. Kohteen suojeluarvo: arvoalueella kynnys vähäisyydelle on erittäin matala. Alue on RKY-alue, eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Lisäksi lähes kaikki kylvöalueet sijoittuvat vaalittavan kasvillisuuden alueelle sekä historiallisesti arvokkaalle alueelle, jota tulee asemakaavaan sisältyvän, puiston suunnittelua ohjaavan dokumentin mukaan suojella ja hoitaa.
Kannattaja: Saana Rossi
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Sameli Sivosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 5
Johanna Forss-Lähdesmäki, Kim Lehto, Annika Rinne, Marko Sandberg, Milla Tanskanen
Ei-äänet: 4
Tiina Halttunen, Saana Rossi, Sameli Sivonen, Annamari Värtö
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 5-4.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Annamari Värtön vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 6
Johanna Forss-Lähdesmäki, Kim Lehto, Annika Rinne, Marko Sandberg, Sameli Sivonen, Milla Tanskanen
Ei-äänet: 3
Tiina Halttunen, Saana Rossi, Annamari Värtö
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 6-3.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että se ei keskeytä mukulakirvelin istutustöitä Lapinlahden puistossa Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Pro Lappviken förening förmental hälsa rf:n toimenpidepyynnössä vaaditulla tavalla. Istutustyö ei vaadi maisematyölupaa eikä poikkeamislupaa.
Tämä päätös annetaan tiedoksi Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:lle tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä.
Toimenpidepyyntö
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n rakennusvalvonnalle toimittamassa kirjallisessa toimenpidepyynnössä todetaan, että Lapinlahden sairaalapuistossa on aloitettu maisematöitä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Tiedossa ei ole, että töille olisi haettu maisematyölupaa tai Museoviraston lausuntoa.
Meneillään olevassa maisematyössä alkuperäinen, puistotilaan merkittävästi vaikuttava nurmikko korvataan mukulakirveliviljelmillä noin 6000 neliömetrin alueella. Kyseinen kasvi on 1,5-2 metriä korkea kasvi, joka muuttaa puistotilaa merkittävästi eikä vaikutus ole täten vähäinen. Istutusten kulutuskestävyys tulee olemaan olennaisesti heikompi kuin aiemman nurmikon. Istutusten suojaamiseksi ilmeisesti suunnitellaan pysyviä aitauksia, jotka asemakaava nimenomaan kieltää. Voimassa olevan Lapinlahden sairaala-alueen asemakaavan mukaan puistoalueen merkintä VP/s alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuvälit, rakenteet ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa tai palauttaa. VP/s alueelta kaikista maisematyölupia vaativista muutos- tai korjaustöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.
Toimenpidepyynnössä vaaditaan, että työt tulee keskeyttää, kunnes tarvittava maisematyölupa ja Museoviraston lausunto on saatu. Aitausten rakentamiseen tulee olla poikkeamislupa.
Rakennusvalvonnan vastaus
Rakennusvalvonta on antanut toimenpidepyyntöön kirjallisen vastauksen sähköpostitse. Vastauksessa on todettu seuraavaa:
Mukulakirvelialueiden perustaminen on kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli) elinympäristöjen ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelman mukainen toimenpide, jolla ennakoidaan mahdollisesta satamatunnelihankkeesta aiheutuvaa mukulakirvelialueiden pienentymistä puiston eteläosassa.
Rakennusvalvonnan jatkuvan valvonnan tarkastaja on tehnyt maastokäynnin puistossa 12.11.2025. Työt olivat tällöin meneillään (Stara). Lisäksi rakennusvalvonnalla on ollut käytössään Helsingin Satama Oy:n laadituttama em. hyvityssuunnitelma. Arvioinnissa on kuultu myös alueen asemakaavoittajaa, joka on ollut mukana etsittäessä mukulakirvelialueiden uusia sijoituspaikkoja.
Lapinlahden sairaalapuistoa koskevan asemakaavan mukaan:
"Puiston alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuväylät, rakenteet, ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa tai palauttaa. Erityisesti avoimia alueita reunustava kookas vanha puusto sekä puuvartisesta kasvillisuudesta muodostuvat sommitelma-aiheet kuten kujanteet ja niiden jäänteet sekä lehtimajat tulee säilyttää ja niiden elinolosuhteet turvata ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden arvo säilyy. Kaavassa on osoitettu lisäksi säilytettävät yksittäispuut, jolla on erityistä maisemallista ja/tai dendrologista arvoa. Alueella oleva, sen historiaan liittyvä arvokas kalliokasvillisuus tulee säilyttää tai tarvittaessa uudistaa. Muu arvokas ruohovartinen kasvillisuus tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa."
Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan mukulakirvelialueiden perustaminen ei ole vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, eikä se turmele maisemakuvaa. Hanke on maisemallisilta muutosvaikutuksiltaan vähäinen, sillä mukulakirveli on kaksivuotinen kasvi, joka ei merkittävästi muuta puuvartisesta kasvillisuudesta (puut ja pensaat) muodostuvaa tilarakennetta, jota asemakaava erityisesti suojelee. Asemakaavoitus on niin ikään arvioinut mukulakirvelialueiden perustamisen maisemallisilta vaikutuksiltaan vähäiseksi.
Ilmoituksensa mukaan Stara ei ole toteuttamassa suoja-aitoja mukulakirvelialueiden ympärille.
Mukulakirvelialueiden perustaminen ei edellä mainittujen seikkojen perusteella edellytä maisematyöluvan hakemista. Myöskään Museoviraston lausunto ei tällöin ole tarpeen.
Vaatimus valituskelpoisesta päätöksestä
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry on vaatinut rakennusvalvontaa tekemään asiassa valituskelpoisen päätöksen.
Rakentamislain 183 §:n mukaan valitusoikeus maisematyöluvasta on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä;
3) kunnalla;
4) naapurikunnalla, jonka alueidenkäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
5) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Jos maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, valitusoikeus maisematyöluvasta on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Kuntalain 3 §:n mukaan kunnan jäsen on:
1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
2) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa;
3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Pro Lappviken förening för mental hälsa rf on rekisteröity yhdistys jonka kotipaikka on Helsinki. Sillä olisi kunnan jäsenenä valitusoikeus maisematyölupapäätöksestä. Näin ollen sillä on asianosaisena oikeus saada valituskelpoinen päätös tässä asiassa.
Perustelut
Alueella on voimassa asemakaava nro 12046, joka on tullut voimaan 6.7.2012. Puisto-alueita koskee merkintä VP/s: Historialliseen sairaalakokonaisuuteen liittyvä puistoalue, joka on historiallisesti ja puutarhakulttuurin kannalta sekä maisemakuvallisesti ja kasvillisuudeltaan arvokas. Puiston kunnostustöiden tulee perustua puistohistorialliseen selvitykseen ja sen pohjalta laadittuun kunnostussuunnitelmaan. -- Puiston alkuperäinen tilarakenne, maastonmuodot, sommitelmat, kulkuväylät, rakenteet ja kasvillisuus tulee säilyttää, kunnostaa ja palauttaa. Erityisesti avoimia alueita reunustava kookas vanha puusto sekä puuvartisesta kasvillisuudesta muodostuvat sommitelma-aiheet kuten kujanteet ja niiden jäänteet sekä lehtimajat tulee säilyttää ja niiden elinolosuhteet turvata ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden arvo säilyy. Kaavassa on osoitettu lisäksi säilytettävät yksittäispuut, joilla on erityistä maisemallista ja /tai dendrologista arvoa.
Alueella oleva, sen historiaan liittyvä arvokas kalliokasvillisuus tulee säilyttää tai tarvittaessa uudistaa. Muu arvokas ruohovartinen kasvillisuus tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa.
Pintamateriaalit tulee säilyttää nykyisinä, alkuperäisinä tai alkuperäistä vastaavina. Puistokäytävissä käytettävien materiaalien tulee olla sitomattomia ja historialliseen miljööseen soveltuvia. Mukulakivetyt alueet (puistotie Omenapuutalon itäpuolella, kaivon ympäristö) tulee säilyttää alkuperäisinä.
VP/s-alueella kaikista rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupia vaativista muutos- ja korjaustöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.
Puistoon ei saa rakentaa toimintoja erottavia aitoja, lukuun ottamatta alueita joiden osalta aiheesta on erikseen määrätty.
Rakentamislain 53 §:n mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella;
4) alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, josta säädetään maa-aineslaissa.
Mukulakirveli (Chaerophyllum bulbosum) on sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva kukkakasvi. Mukulakirveli muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea, mutta mukulakirvelin lehdet ovat liuskoittuneemmat ja sirommat, varren nivelkohdat pulleita ja varren tyvet ja varsilehtien yläosat harvan pitkäkarvaisia. Mukulakirvelin kukkavarren pituus vaihtelee välillä 100–200 cm. Mukulakirveli on kaksivuotinen laji, joka kukkii vasta toisena elinvuotenaan. Kasvi tekee juurimukulan, jota voidaan käyttää ihmisravintona.
Kirvelilattakoi (Depressaria chaerophylli) on siipiväliltään noin 2 cm pitkä, ruskeankirjava lattakoihin kuuluva perhoslaji, jonka toukka elää Suomessa mukulakirvelillä. Suomessa kirvelilattakoita tavataan vain kolmelta paikalta: Helsingistä, Inkoosta ja Kaarinasta. Kirvelilattakoi on viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin perusteella luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kirvelilattakoi on luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisesti luonnonsuojeluasetuksessa (1066/2023) mainittu erityisesti suojeltava laji. Kirvelilattakoi ei ole rauhoitettu laji, joten esimerkiksi sen toukkia voi kerätä ja siirtää ilman erityisiä lupia.
Mukulakirveli on kirvelilattakoin toukkien ravintokasvi. Satamatunnelin rakentuminen sekä Länsibaanan rakentaminen tulevat heikentämään ja hävittämään osia nykyisin Lapinlahden alueella sijaitsevista mukulakirvelikasvustoista. Tämän vuoksi Helsingin Satama Oy on laatinut hyvityssuunnitelman, jonka tarkoituksena on osoittaa uusia alueita mukulakirvelin istuttamiseen Lapinlahden puiston alueella.
Hyvityssuunnitelmaa varten tehdyn selvityksen perusteella mukulakirveliä kasvaa Lapinlahden alueella nyt yli kymmenellä kasvupaikalla. Yhteensä mukulakirveliä kasvaa Lapinlahden alueella arviolta yli 2000 yksilöä hieman alle 3000 neliömetrillä. Kirvelilattakoin toukkia havaittiin vuoden 2024 selvityksessä Lapinlahden alueelta.
Hyvityssuunnitelman mukaan hyvitysalueita on Lapinlahden sairaalapuiston eri puolilla yhteensä yli 10, alaltaan yhteensä 5898 m2. Alueita on puustoisilla ja varjoisilla paikoilla rehevän kasvillisuuden parissa sekä nurmialueilla ja matalakasvuisilla paikoilla.
Hyvityssuunnitelman mukaan töitä on toteutettu Lapinlahden sairaalan puisto-alueilla kesällä 2025.
Rakennusvalvonnan rakennetun ympäristön valvontayksikön rakennusmestari on tehnyt paikallakäynnin Lapinlahden puistossa marraskuussa 2025. Alueella ei ole havaittu toteutetun aitauksia tai aitoja istutusalueiden ympärillä.
Johtopäätökset
Mukulakirveli on jo ennestään Lapinlahden alueella kasvava kasvi. Nyt on kyse kasvin istuttamisesta uusiin sijainteihin puiston eri puolilla.
Mukulakirveli on paikalle tyypillinen kasvilaji ja se alueella jo ennestään esiintyvänä kasvina soveltuu alueelle. Mukulakirvelin istuttaminen on toimenpiteenä maisemallisilta muutosvaikutuksiltaan vähäinen; mukulakirveli on kaksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka ei merkittävästi muuta puuvartisesta kasvillisuudesta (puut ja pensaat) muodostuvaa tilarakennetta, jota asemakaava erityisesti suojelee. Sen istuttaminen ei johda näkymien peittymiseen eikä myöskään muuta olennaisia näkymiä tai puiston luonnetta tai tilarakenteita.
Kyseessä ei näin ollen ole sellainen maisemaa muuttava toimenpide, jonka toteuttaminen vaatisi rakentamislain 53 §:n mukaan maisematyöluvan. Näin ollen myöskään Museoviraston lausunnolle ei ole tarvetta.
Toimenpidepyynnössä on vaadittu, että työt tulee keskeyttää, kunnes tarvittava maisematyölupa ja Museoviraston lausunto on saatu, ja että aitausten rakentamiseen tulee olla poikkeamislupa.
Ympäristö- ja lupajaosto päättää, että töitä ei keskeytetä. Työt eivät vaadi maisematyölupaa tai poikkeamislupaa.
This decision was published on 30.06.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.