Puistosuunnitelma, leikkipuisto Myllynsiipi, Vartiokylä, VIO 6603

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Leikkipuisto Myllynsiipi sijaitsee Vartiokylän (45) kaupunginosassa Myllypuron osa-alueella. Suunnittelualueeseen kuuluu Myllysiiven puistometsän eteläreunalla sijaitseva leikkipuisto Myllynsiipi.

Leikkipuisto on rakennettu alueelle 1970-luvulla, ja se on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu puistoksi (P). Puistosuunnitelma perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin nro 5025, joka on vahvistettu 1.10.1962 ja nro 5998, joka on vahvistettu 5.6.1968. Asemakaavojen voimaantulopäivämäärätietoa ei ole.

Suunnittelualue on esitetty piirustuksessa VIO 6603/1. Myllynsiiven puistometsän laajuus on 33 530 m², josta suunnittelualueen laajuus on noin 14 540 m².

Leikkipuisto Myllynsiipi rajautuu kallioiseen ja metsäiseen viheralueeseen nimeltään Myllynsiiven puistometsään sijoittuen sen eteläreunalle. Puisto rajautuu lännessä Myllynsiipeen, idässä jalankulun ja pyöräilyn reittiin, pieneen metsäsaarekkeeseen ja Yläkivenrinteeseen. Pohjoisessa suunnittelualue liittyy kallioon, etelässä jalankulun ja pyöräilyn reittiin ja sen eteläpuolella koulukeskuksen ympäristöön.

Leikkipuisto Myllynsiiven pääasialliset käyttäjät ovat alueen asukkaat, koululaiset sekä päiväkotiryhmät. Leikkipuistoa on peruskorjattu aiemmin Lähiöprojektissa vuonna 1997 ja vuosina 2012–2013.

Leikkipuisto Myllynsiiven puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta. Nykyinen leikkipuistorakennus puretaan ja korvataan uudella rakennuksella vuoden 2027 aikana. Leikkipuiston peruskorjaus sovitetaan yhteen uuden leikkipuistorakennuksen toteutusaikataulun kanssa. Näin kunnostamisesta koituva haitan kesto on käyttäjille mahdollisimman lyhyt.

Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavojen nro 5025 ja 5998 mukainen puiston peruskorjaus. Puistosuunnitelma mahdollistaa asemakaavan toteutumisen kaavan tavoitteiden mukaisesti.

Suunnitelma

Peruskorjauksessa leikkipuiston kokonaisuutta kehitetään alueen metsäistä kallioluontoa kunnioittaen sekä paikan lähtökohdat ja suunnitteluhistoria huomioon ottaen. Suunniteltujen muutosten avulla parannetaan puiston toiminnallisuutta, yleisilmettä ja kulutuskestävyyttä.

Nykyiset leikkivälineet uusitaan eri ikäiset lapset huomioiden. Köysirata säilytetään ja kunnostetaan. Myllynsiiven reittiin rajautuvalle reunalle sijoitetaan avoin, tekonurmipintainen pelialue, joka mahdollistaa talviaikana luistelun. Pienten lasten leikkialue säilyy nykyisellä paikallaan, mutta alueen leikkitoimintoja parannetaan sekä lisätään.

Puistoon tulee pyöräpaikkoja sisäänkäyntien yhteyteen. Yläkivenrinteen reunalla, leikkipuiston itäpuolen metsäisellä alueella sijaitseva oikopolku kunnostetaan.

Puuston säilyttämisen lisäksi puistoon istutetaan kukkivia puita, pensaita ja niittykasvillisuutta.

Pintamateriaaleissa suositaan luonnonmukaisia ja läpäiseviä materiaaleja. Pääosa leikkipuiston alueesta on suunniteltu kivituhkapintaiseksi ja leikkivälineiden turva-alustat mahdollisimman laajalti turvahakkeella. Putoamis- ja pelialustoina käytetään tekonurmea ja valettua turva-alustaa, mikäli se on välineen käytön kannalta oleellista. Nämä materiaalit varmistavat myös esteettömän pääsyn leikkivälineille.

Leikkipuistorakennuksen pohjois- ja länsireunalle sijoittuva kiveys- ja asfalttipintainen alue kuvioidaan maalauksin.

Nykyisiä rakenteita säilytetään ja purettavia luonnonkivimateriaaleja hyödynnetään osana uusia leikki- ja istutusalueiden rajauksia. Poikkeuksena on leikkipuiston nykyiset betoniset muurirajaukset, jotka puretaan, sillä istutusalueet rajataan kestävästi graniittireunakivin.

Puiston valaistusta parannetaan, ja valaisimet uusitaan. Leikkipuistoon sijoitetaan pylväsvalaisimia sekä niin kutsuttuja minimastoja, joihin kiinnitetään kohdevalaisimia. Valaisinten väritys jatkossa on yhtenäinen.

Puiston maanpinnan tasot säilyvät pääosin entisinä. Hulevesiä viivytetään luonnonmukaisesti sekä ohjataan kasvillisuusalueille ja hulevesiviemäriin.

Puistossa on paikoitellen suuria korkeuseroja. Kulkuyhteyksiä ja niiden esteettömyyttä parannetaan. Leikkipuiston suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta VIO 6603/1 ja liitteenä 2 olevasta suunnitelmapiirustuksesta VIO 6603/1.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 5025 ja 5998 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Leikkipuisto liittyy läheisesti viereiseen metsä- ja kallioalueeseen. Suunnitelmassa metsäalue pysyy ennallaan, ja alueen ekologinen kytkeytyneisyys säilyy. Puistosuunnitelmassa säilytetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa ja maaperää. Monilajisuutta lisätään istuttamalla kukkivia puita, pensaita ja niittykasvillisuutta.

Hulevesiä viivytetään luonnonmukaisesti. Pintamateriaaleissa suositaan läpäiseviä ja luontopohjaisia materiaaleja, kuten turvahaketta ja kivituhkaa. Materiaaleja ja maamassoja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Puistossa säilytetään ja sinne lisätään luontoleikkiaiheita, kuten isokokoisia kiviä sekä luonnonmateriaaleja, jotka tukevat luontokosketusta.

Vuorovaikutus

Tiedote puistosuunnittelun aloituksesta, asukastilaisuudesta ja puistosuunnitelmaluonnoksen esilläolosta lähetettiin suunnittelualueeseen rajautuville ja läheisille kiinteistöille, ilmaisjakelulehdille ja paikallisyhdistyksille 18.3.2026. Lehti-ilmoitus julkaistiin Helsingin Uutisissa 1.4.2026. Asukastilaisuudesta ilmoitettiin myös Helsingin kaupungin verkkosivulla.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä kaupungin verkkosivulla 1.4.2026–14.4.2026. Mahdolliset kommentit suunnitelmaan pyydettiin toimittamaan 14.4.2026 mennessä.

Puistosuunnitelmaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa, joka pidettiin Myllypuron peruskoululla 9.4.2026. Tilaisuudessa oli paikalla kaupungin edustajia kaupunkiympäristön toimialalta sekä suunnittelukonsultin edustajia. Asukastilaisuudessa oli läsnä viisi henkilöä.

Asukastilaisuuden palautteet otettiin huomioon suunnittelussa. Saatu palaute koski pääasiassa puiston leikkitoimintoja, esteettömyyttä, kasvillisuutta, oikopolkuja ja työmaan aikaisia järjestelyjä.

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon VIO 6603/1, joka on liitteenä 3.

Lapsivaikutusten arviointi

Puistosuunnitelma parantaa leikkipuiston toimintojen monipuolisuutta ja esteettömyyttä, huomioi eri ikäiset lapset ja leikkipuiston tarpeet erityisesti iltapäivätoiminnassa sekä leiritoiminnassa koulujen loma-aikoina.

Lasten näkökulma on tullut esiin leikkipuistohenkilökunnan kanssa käydyissä keskusteluissa. Suunnittelussa on otettu huomioon esille tulleita toiveita ja kehittämistarpeita.

Puiston valaistusta uudistetaan, joka osaltaan luo turvallisemmaksi koettavaa ympäristöä.

Puiston kunnostus parantaa toteutuessaan lähialueen lapsille suunnattuja leikki- ja pelimahdollisuuksia ja lisää turvallisuutta.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 1 062 000 euroa eli noin 125 euroa/m² (alv 0 %).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Puistot ja liikunta-alueet, puistojen peruskorjaus.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen.

Suunnittelualue kuuluu kunnossapitoluokkaan R2 toimintaviheralue. Yläkivenrinteeseen rajautuvat metsäiset alueet kuuluvat luokkaan R4 suoja- ja vaihettumisviheralue.

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 23 000 euroa eli noin 2,70 euroa/m² (alv 0 %).

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1–3 momentit, 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §

This decision was published on 08.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.