Liikennebarometri 2025, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimuksessa kysyttiin Helsingin asukkailta ja yritysten edustajilta Helsingin liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikkumisolosuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin tietoja vastaajan liikkumisesta ja taustatietoja tilastollista luokittelua varten.

Haastatelluista Helsingin asukkaista enemmistö (68 %) pitää liikennejärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena erittäin tai melko hyvänä. Yritysten edustajista vastaava osuus on 43 prosenttia. Kysytyistä aiheista tyytyväisimpiä oltiin edellisen kyselyn tulosten tavoin joukkoliikenteen toimivuuteen ja jalankulkijoiden olosuhteisiin. Eniten huonoja arvioita sekä asukkaiden että yritysedustajien keskuudessa keräsi pysäköintimahdollisuudet Helsingin keskustassa.

Kun tarkastellaan vastausten keskiarvoa (asteikolla 1–5), asukkaiden tyytyväisyys parani vuodesta 2022 eniten pyöräilyn liikkumisolosuhteiden (2025: 3,78, 2022: 3,56), keskustan pysäköintimahdollisuuksien (2025: 2,78, 2022: 2,66) ja liikennejärjestelyiden selkeyden (2025: 3,81, 2022: 3,70) osalta. Myös yritysvastaajien osalta tyytyväisyys parani eniten pyöräilyn liikkumisolosuhteiden osalta (2025: 3,89, 2022: 3,73).

Asukkaista 79 prosenttia kokee yleisesti liikenteen Helsingissä erittäin tai melko turvalliseksi. Liikkumismuodoista turvallisimpana pidetään joukkoliikennettä ja turvattomimpana sähköpotkulautoja.

Asukkaista 65 prosenttia kokee, että oman asuinalueen ympäristö tukee lasten itsenäistä ja turvallista liikkumista joko erittäin tai melko hyvin. Noin kolmannes helsinkiläisistä arvioi sähköautojen julkiset latausmahdollisuudet omalla asuinalueellaan hyviksi, huonoina näitä pitää 17 prosenttia asukkaista.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin asukkaiden osalta ensimmäistä kertaa useamman tiedonkeruumenetelmän yhdistelmänä. Lisäksi kyselyyn otettiin aiempia vuosia kohdennetummin mukaan Helsingin vieraskielinen väestö.

Taustaa

Tutkimus toteutetaan joka kolmas vuosi ja sen tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin asukkaat sekä yrityselämän edustajat arvioivat kaupungin liikennejärjestelmää ja sen osa-alueita. Tutkimus tehtiin nyt yhdennentoista kerran ja sen sisältö on pysynyt pääosin samana kuin vuosina 1996–2022 tehtyjen tutkimusten sisältö. Vuoden 2025 tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin syksyllä vuosien 2019 ja 2022 tapaan, tätä aikaisemmin tiedonkeruu on tehty keväisin.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja sen tiedonkeruu toteutettiin syys-lokakuussa 2025. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Helsingin 18–74-vuotias väestö ja Helsingissä toimivat yritykset. Tutkimuksen asukkaiden aineisto kerättiin ensimmäistä kertaa usealla eri menetelmällä, aikaisemmin aineisto on kerätty yksinomaan puhelinhaastatteluina. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin (vastausten määrä n=1168), kirjeinformoituna verkkokyselynä (n=1131) ja pieneltä osin Internetpaneelissa verkkokyselynä (n=20). Usealla eri tiedonkeruumenetelmällä pyrittiin varmistamaan aineiston väestöedustavuus, sillä puhelinnumeroiden saatavuus ja asukkaiden tavoitettavuus puhelimitse erityisesti nuorten ikäryhmien osalta on rajallista. Tiedonkeruussa nuoria, 18–34-vuotiaita lähestyttiin sekä puhelinhaastatteluin että nettikyselyllä, vieraskielisiä nettikyselyllä ja muita, 35–74-vuotiaita asukkaita puhelinhaastatteluin.

Tutkimuksessa asetettiin ensimmäistä kertaa väestörakennetta vastaavaa tavoitevastausmäärä muita kuin kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) äidinkielenä puhuville asukkaille. Kysely toteutettiin usealla eri kielivaihtoehdolla, jotka olivat suomen lisäksi ruotsi, englanti, venäjä, arabia ja somali. Muutos eri kieliryhmien huomioimisessa tehtiin, koska vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä on merkittävä, noin 20 prosenttia. Muutosta tuki myös se, että tutkimuksen tiedonkeruussa siirryttiin hybridimenetelmään ja kyselyn toteutus eri kielillä oli aikaisempaa helpommin toteutettavissa. Myös aikaisempina vuosina vieraskieliset ovat voineet osallistua kyselyyn puhelinhaastatteluin suomeksi, mutta heidän vastausmääränsä ovat oletettavasti olleet vuotta 2025 pienemmät.

Yritysten edustajien aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina aiempien tutkimuskertojen tapaan. Otokseen poimittiin eri kokoisia yrityksiä eri toimialoilta ja eri puolilta Helsinkiä.

Asukkaiden otoksessa (n=2319) virhemarginaali on päätulosten kohdalla enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä ja yritysedustajien otoksessa (n=200) noin ± 7,1 prosenttiyksikköä. Tuloksissa asukkaiden aineisto laajennettiin vastaamaan Helsingin väestöä (18–74-vuotiaat asukkaat). Vieraskielisten aikaisempaa kohdennetumpi mukaan ottaminen on voinut vaikuttaa eri vuosien tulosten vertailtavuuteen.

Tutkimuksen raporttiluonnos löytyy liitteenä.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen tulosten perusteella asukkaat ovat varsin tyytyväisiä Helsingin liikenteeseen. Liikennejärjestelmän toimivuutta on kartoitettu säännöllisesti kahdeksalla osa-alueella. Näistä seitsemän on sellaisia, joita yli puolet vastaajista pitää tasoltaan erittäin tai melko hyvänä. Asukkaiden keskuudessa parhaan arvion sai jalankulun liikkumisolosuhteet sekä joukkoliikenteen toimivuus: 83 prosenttia vastaajista arvioi nämä joko erittäin tai melko hyväksi. Seuraavaksi eniten positiivisia vastauksia saivat liikennejärjestelyjen selkeys (hyvien osuus 69 %), liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena (68 %), pyöräliikenteen liikkumisolosuhteet (59 %), autoliikenteen pysäköintimahdollisuudet muualla kuin keskustassa (53 %) ja autoliikenteen sujuminen (51 %).

Aikaisempien tutkimuskertojen tapaan eniten kielteisiä arvioita asukkailta sai autojen pysäköintimahdollisuudet Helsingin keskustassa: 24 prosenttia arvioi tämän melko ja 11 prosenttia erittäin huonoksi. Muiden osa-alueiden negatiivisten arvioiden osuudet ovat selvästi pienempiä.

Yritysten edustajien vastaukset ovat pääasiallisesti samansuuntaisia, mutta hieman kielteisempiä kuin asukkailla. Enemmistö yritysedustajista on tyytyväisiä kolmeen osa-alueeseen kahdeksasta. Parhaan arvion saivat jalankulun liikkumisolosuhteet. 77 prosenttia yritysvastaajista pitää kyseisiä olosuhteita joko erittäin tai melko hyvänä. Muut kaksi olivat joukkoliikenteen toimivuus (hyvien osuus 70 %) ja pyöräliikenteen liikkumisolosuhteet (67 %).

Myös yritysvastaajien vastauksissa keskustan pysäköintimahdollisuudet saivat heikoimmat arvosanat: vastaajista puolet kokee pysäköintimahdollisuudet joko erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Yritysvastaajat kokevat asukkaita selvästi heikommaksi ajoneuvoliikenteen sujuvuuden, negatiivisten vastausten osuus on tämän osalta 29 prosenttia, kun asukkaiden kohdalla vastaava luku on 9 prosenttia. Myös liikennejärjestelyiden selkeys ja liikennejärjestelmän toimivuus saivat yritysedustajilta asukkaita jonkin verran negatiivisemmat arviot.

Edeltävään, vuoden 2022 tutkimukseen verrattuna asukkaat arvioivat nyt paremmaksi erityisesti pyöräliikenteen olosuhteet. Vastausten keskiarvo (asteikolla 1-5) oli 3,78, kun se vuonna 2022 oli 3,56. Edellisen tutkimuksen ajankohdan jälkeen Helsingissä on avattu uusia pyöräliikenteen baanaverkon osuuksia sekä muita yhteyksiä (esim. Kaisantunneli, Mannerheimintie, Itäbaana ja Vallilanbaana), mikä voi selittää mielipiteiden kohentumista. Pitkänajan positiivisesta kehityksestä huolimatta asukkaiden pyöräily kesäaikaan on harventunut. 21 prosenttia kertoi pyöräilevänsä päivittäin tai lähes päivittäin (vuonna 2022: 26 %). 24 prosenttia vastaajista kertoi, ettei pyöräile lainkaan. Vaikka autojen pysäköintimahdollisuudet keskustassa saivatkin heikoimmat arvosanat, pieneni asukkaiden negatiivisten arvioiden osuus tämän osalta 8 prosenttiyksikköä. Aikaisempaa suurempi osuus suhtautui asiaan neutraalisti tai ei osannut ottaa asiaan kantaa. Arvioiden keskiarvo oli 2,78, (2022: 2,66). Myös hieman entistä useampi asukas kertoi, ettei pysäköi Helsingin keskustassa koskaan (37 %, 2022: 33 %). Lisäksi liikennejärjestelyjen selkeydessä koettiin tapahtuneen parannusta vuoden 2022 tilanteesta: arvioiden keskiarvo oli nyt 3,81 (2022: 3,7). Asukkaiden tyytyväisyys ei laskenut edellisestä tutkimuskerrasta minkään kahdeksan osa-alueen osalta arvioiden keskiarvon mukaan laskettuna.

Myös yritysvastaajien tyytyväisyys parani eniten pyöräilyn liikkumisolosuhteiden osalta. Arvioiden keskiarvo oli 3,89 (2022: 3,73). Seuraavaksi eniten yritysten tyytyväisyys (keskiarvojen mukaan laskettuna) parani liikennejärjestelyjen selkeyden ja keskustan pysäköintimahdollisuuksien osalta. Arviot puolestaan heikkenivät hieman muun muassa keskustan ulkopuolisten pysäköintimahdollisuuksien sekä jalankulkijoiden liikkumisolosuhteiden osalta.

Asukkaiden tulosten osalta on hyvä huomioida, että vieraskielisten helsinkiläisten parempi huomioiminen ja suurempi osuus vastaajissa on todennäköisesti vaikuttanut jonkin verran vertailtavuuteen tutkimuksen vanhempien tulosten kanssa. Yleisesti vieraskielisten arviot ovat vuoden 2025 kyselyssä myönteisempiä kuin kotimaisia kieliä äidinkielenä puhuvien asukkaiden mielipiteet.

Asukkaista 90 prosenttia ja yritysten edustajista noin 68 prosenttia puoltaa joukkoliikenteen suosimista liikennepolitiikan yhtenä tavoitteena voimakkaasti tai jonkin verran. Kannatuksessa tapahtui asukkaiden osalta hieman kasvua verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, yritysvastaajien tulos pysyi samankaltaisena. Viime vuosikymmenien aikana joukkoliikenteen suosimisen kannatuksen kehityksessä on ollut havaittavissa sekä asukkaiden että yritysten osalta pientä laskua.

Sekä asukkaiden että yritysvastaajien osalta kysyttiin uutena kysymyksenä, miten he jakaisivat 100 euroa eri kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja autoliikenne) kehittämisen kesken. Asukkaiden keskuudessa suurimman panostuksen, 41 euroa, saisi joukkoliikenne. Kulkumuodoista pyöräily saisi 21 euroa ja kävely sekä autoliikenne 19 euroa. Joukkoliikenteen kehittämiseen keskimääräistä enemmän rahaa käyttäisivät naiset, alle 35-vuotiaat sekä henkilöt, jotka eivät lainkaan pyöräile. Miehet antaisivat autoliikenteen kehittämiseen enemmän rahaa kuin naiset. Asukkaiden oman päivittäisen matkan liikennemuoto korostuu rahan jakamisessa. Yritysten edustajat painottavat eniten autoliikennettä, johon he käyttäisivät 35 euroa. Joukkoliikenteen kehittämiseen yrityksissä annettaisiin 31 euroa, pyöräilyyn 19 euroa ja kävelyyn pienin osuus, 16 euroa.

Asukkaat kokevat liikenneturvallisuuden Helsingissä hyväksi. Vastaajista 18 prosenttia kokee liikenteen erittäin turvalliseksi, 61 prosenttia melko turvalliseksi, 14 prosenttia ei turvalliseksi tai turvattomaksi ja 6 prosenttia melko turvattomaksi. Erittäin turvattomana liikennettä pitää hyvin harva (alle 1 %). Miehet kokevat liikenneturvallisuuden yleisesti hieman paremmaksi kuin naiset, turvallisuuden tunne liikenteessä myös vähenee iän myötä. Nuorten, 18–24-vuotiainen joukosta 87 prosenttia kokee liikenteen erittäin tai melko turvalliseksi, 61–74-vuotiaiden ryhmässä vastaava osuus on 69 prosenttia. Kieliryhmistä vieraskieliset kokevat liikenteen turvallisuuden selvästi parempana (erittäin ja melko turvallinen -vastausten osuus 89 %) kuin kotimaisia kieliä äidinkielenä puhuvat (77 %).

Liikkumismuodoista turvallisimpana pidetään joukkoliikennettä, 90 prosenttia pitää sitä joko erittäin tai melko turvallisena. Myös jalankulku (82 %) ja henkilöautoliikenne (78 %) koetaan verrattain turvallisiksi. Noin puolet asukkaista pitää pyöräilyä turvallisena (52 %), mopolla/moottoripyörällä kulkemista vain 30 prosenttia. Selvästi turvattomimpana pidetään kuitenkin sähköpotkulaudalla liikkumista, jota lähes 63 prosenttia pitää turvattomana ja vain 10 prosenttia erittäin tai melko turvallisena. Nuorimmassakin ikäryhmässä (18–24-vuotiaat) suuri osuus (45 %) kokee sähköpotkulaudat turvattomaksi.

Asukkaista 51 prosenttia tekee päivittäiset matkansa (esim. työmatkat, opiskelumatkat tai vastaavat) pääsääntöisesti joukkoliikenteellä, 22 prosenttia henkilöautolla, 14 prosenttia jalkaisin ja 11 prosenttia pyörällä. Joukkoliikennettä käyttävät eniten 18–24-vuotiaat. Joukkoliikenteen käyttö korostuu myös vieraskielisillä, mikä osaltaan vaikuttaa joukkoliikenteen osuuden kasvuun (vuonna 2022 osuus oli 42 %). Eri kulkumuodoista asukkaat kokivat liikkumisensa lisääntyneen eniten kävelyn osalta: 33 prosenttia arvioi kävelyn lisääntyneen kohdallaan viimeisen 12 kuukauden aikana.

Yritysten edustajat arvioivat henkilöstön tekevän yleisimmin työmatkat lähes yhtä lailla henkilöautoa (45 %) kuin joukkoliikennettä (43 %) käyttäen. Yritysedustajilta kysyttiin pelkästään arviota henkilöstön työmatkojen yleisimmästä kulkutavasta, minkä takia jakauma ei kuvaa työmatkojen todellista jakaumaa. Yritysten työntekijöiden joukossa voi olla myös Helsingin ulkopuolella asuvia, mikä voi myös yhtenä tekijänä selittää henkilöauton ja joukkoliikenteen käytön suurta yhteisosuutta työmatkoilla.

Uutena kysymyksenä asukkailta kysyttiin mielipidettä siitä, miten hyvin oman asuinalueen ympäristö tukee lasten itsenäistä ja turvallista liikkumista. Vastaajista 18 prosenttia pitää asuinalueensa liikkumisympäristöä erittäin hyvänä, 46 prosenttia melko hyvänä, 18 prosenttia ei hyvänä tai huonona, 8 prosenttia melko huonona ja 2 prosenttia erittäin huonona. Asiaa erittäin hyvänä pitävät yleisimmin 18–24-vuotiaat, 35–59-vuotiaat, henkilöautolla päivittäiset matkat tekevät, esikaupunkialueilla asuvat (erityisesti pohjoisen/koillisen Helsingin alueella asuvat), lapsitaloudet ja vieraskieliset. Kantakaupungissa, erityisesti niemellä asuvat arvioivat oman asuinalueen ympäristöä esikaupungissa asuvia kriittisemmin suhteessa lasten liikkumiseen.

Uutena kysymyksenä asukkailta kysyttiin myös mielipidettä sähköautojen julkisista latausmahdollisuuksista omalla asuinalueellaan. Lisäksi kysyttiin, minkälaisia autoja vastaajan taloudessa on säännöllisessä käytössä ja onko taloudessa käytössä sähköauton latauspiste kotona tai työpaikalla. Noin kolmannes (32 %) helsinkiläisistä arvioi sähköautojen julkiset latausmahdollisuudet omalla asuinalueellaan hyviksi. Huonoina näitä pitää 17 prosenttia asukkaista. Vajaa kolmasosa ei osaa ottaa asiaan kantaa. Tyytymättömimpiä asiaan ovat päivittäiset matkansa henkilöautolla ajavat. Alueellisesti tyytyväisimpiä asiaan ovat pohjoisen/koillisen Helsingin alueella asuvat ja tyytymättömimpiä Helsingin niemellä asuvat. Erot alueiden välillä ovat kuitenkin maltillisia ja erityisesti kantakaupungissa asuvien keskuudessa moni ei osaa ottaa asiaan kantaa. Vastaajien talouksissa 14 prosentilla on säännöllisessä käytössä täyssähköauto tai ladattava hybridi ja 44 prosentilla ei-ladattava auto. Näistä talouksista osassa käytössä on sekä sähköauto että ei-ladattava auto (4 %). Kotona sähköauton latauspiste on 25 prosentilla vastaajien talouksista ja työpaikalla (myös esim. puolison työpaikalla) 21 prosentilla.

Tyypillisimmin yritysten henkilöstö tekee etätöitä yritysvastaajien näkemyksen mukaan 2–3 päivänä viikossa (32 % yrityksistä). Kolmessa yrityksessä kymmenestä etätyötä ei tehdä tai se ei ole mahdollista. Yrityksistä 21 prosentissa on asetettu enimmäisraja etätyöskentelylle ja yleisimmin edellytetään lähityötä 2–3 päivänä viikossa. Yhdeksässä yrityksessä kymmenestä kaikista yrityksistä ei ole suunnitteilla muutosta etätyöskentelyn rajoittamiseen nykyisestä. 6 % yritysvastaajista kertoi, että suunnitelmissa on rajoittaa etätyöskentelyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Noin 70 prosentilla yrityksistä on jokin työmatkaliikkumiseen liittyvä etuus, tavallisimmin työsuhdeauto (39 %), työsuhdepolkupyörä (26 %) tai joukkoliikenteen lippu (21 %). Työsuhdepyörien osuus on aiempaa suurempi. Työmatkaliikkumiseen liittyviä etuuksia on sitä enemmän ja monipuolisemmin mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Yrityksistä 56 prosentissa on henkilöstölle maksuttomia autopaikkoja ja 26 prosentissa maksullisia autopaikkoja. Sähköauton latausmahdollisuus löytyy 41 prosentista yrityksiä. Polkupyörien säilytyspaikkoja joko ulkona tai sisällä on 61 prosentissa yrityksiä. Sähköpyörien latausmahdollisuus puolestaan löytyy noin joka kolmannesta yrityksestä.

Asukkaista 54 prosenttia kommentoi Helsingin liikennettä koskevia asioita avoimessa vastausmahdollisuudessa. Yritysvastaajista kommentteja antoi 79 prosenttia vastaajista. Asukkaat nostivat esiin useita toistuvia teemoja Helsingin liikenteestä. Yleisimpiä olivat joukkoliikenteeseen liittyvät asiat. Palautteessa tuotiin esille esimerkiksi joukkoliikenteen korkeat hinnat ja toiveet edullisemmista lipuista, pyöräilyn infrastruktuurin puutteet ja pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudattamattomuus, jatkuvat tietöiden ja katuremonttien aiheuttamat haitat sekä jalankulun turvallisuushaasteet. Useat asukkaat nostivat esiin myös autoilun ja pysäköinnin, esimerkiksi yksityisautoilun rajoittaminen keskustassa jakoi mielipiteitä vastaajien kesken. Myös pysäköinnin hinta ja saatavuus nousivat palautteissa usein esiin. Lisäksi moni toivoi sujuvampaa joukkoliikenteen poikittaisliikennettä, parempaa tiedotusta muutoksista ja remonttien vaikutuksista sekä ympäristöystävällisempää ja saavutettavampaa liikennejärjestelmää. Yritysvastaajien näkökulmasta palautteessa korostuvat eniten pysäköinnin haasteet (mm. paikkojen liian vähäinen määrä ja pysäköinnin korkea hinta), autoilun rajoittamisen negatiiviset vaikutukset, joukkoliikenteen kehittämistarpeet (mm. liian korkeat lippujen hinnat) sekä pyöräilyn ja jalankulun olosuhteet (kehittämisen puolesta ja vastaan, myös mm. turvallisuushaasteet).

This decision was published on 22.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §