Vuokraus, maa-alue, Valkosaari, Valkosaarenkari, Nyländska Jaktklubben r.f.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kirjaamoon on saapunut 27.11.2025 päivätty Nyländska Jaktklubben rf:n hakemus koskien Valkosaaren maanvuokrasopimuksen uusimista.

Kaupungin ja kerhon yhteistyö on toiminut moitteettomasti.

Nyländska Jaktklubben rf (NJK), on vuonna 1861 perustettu Suomen toiseksi vanhin ja yksi suurimmista purjehdusseuroista, joka toimii kahdessa kotisatamassa: Valkosaaressa Eteläsataman edustalla ja Koivusaaressa Lauttasaaren länsipuolella. Seurassa on noin 2 600 jäsentä.

NJK järjestää useita regattoja ja osallistuu aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin, kuten Dragon European Championship ja Sinebrychoff Challenge. Junioritoiminta on seuralle erityisen tärkeää. Seura tarjoaa laajaa purjehduskoulutusta ja valmennusta lapsille ja nuorille, ja esimerkiksi perinteinen Kajholmenin purjehdusleiri on yksi kesän odotetuimmista tapahtumista nuorille purjehtijoille.

NJK on ollut mukana lähes kaikissa Olympialaisissa, ja seurasta nousee edelleen lahjakkaita nuoria purjehtijoita, jotka tähtäävät olympiatasolle.

Valkosaaren pitkäjänteinen kehittäminen yhteistyössä NJK:n kanssa tukee Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteita. Strategian mukaan Helsinki on vetovoimainen, toimiva ja luontoa kunnioittava merikaupunki. Valkosaaren 20 vuoden vuokraaminen NJK:lle vahvistaa pienveneilyn ja omaehtoisen vesillä liikkumisen edellytyksiä, sekä edistää palveluiden kasvua ja virkistysmahdollisuuksien paranemista kaupunkilaisille, sillä seuran toiminta on avointa laajalle yleisölle.

Pienveneilyn merkitys Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029

Helsinki on merellinen kaupunki, jossa vesialueet ovat keskeinen osa kaupunkilaisten arkea ja hyvinvointia. Pienveneilyn kehittäminen tukee strategian tavoitteita viihtyisistä ja yhteisöllisistä asuinalueista, aktiivisesta elämäntavasta, sekä luontoa kunnioittavasta kaupunkikehityksestä. Veneily tarjoaa laajoja virkistysmahdollisuuksia ja vahvistaa Helsingin houkuttelevuutta myös matkailu- ja tapahtumakaupunkina.

Satamien ja venepaikkojen toiminnan kehittäminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja ympäristöystävällisten käytäntöjen edistäminen tukevat kestävää kehitystä ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pienveneily on näin olennainen osa Helsingin merellistä identiteettiä ja elinvoimaa.

Vuokrasopimuksen uusiminen tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita.

Asemakaava

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Sisäinen vuokraus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristölautakunnalta (vuokratunnus Y3109-1) vuoden 2045 loppuun asti.

Vuokra-alue ja vuokran määrittely

Vuokrattava alue on yhteensä 20 143 m².

Vuokranmäärittelyssä noudatetaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 20.6.2023, § 94 maa-alueiden vuokrauksesta päätettyjä yleisperiaatteita. Vuokrattavan alueen vuokra on määritelty rakennusalan ja ympärivuotisessa käytössä olevan pinta-alan mukaan, pitäen maan pääoma-arvona virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 21,41 euron kerrosneliömetrihintaa (kaupallisessa käytössä oleva rakennusala) ja 12,00 euron neliömetrihintaa (liikunta- ja ulkoilukäytössä oleva rakennusala). Vuosivuokra on 5 % alueen pääoma-arvosta. Vuosivuokra vuoden 2025 tasossa on laskettu kertomalla perusvuosivuokra elinkustannusindeksin vuoden 2025 lokakuun pisteluvulla 2338.

Rakennettu ala yhteensä 2 000 kem². Päärakennuksesta on ravintolakäytössä 657 kem². Telakkarakennus 700 kem² on kesäkauden ravintolakäytössä (133/365 pv eli 36,44 % vuodesta), muulloin sitä käytetään telakointiin.

Ravintolatilat:
657 kem² x 21,41 €/kem² x 5 % x 23,38 = 16 443,59 €
700 kem2 x 21,41 €/kem2 x 5 % x 23,38 x 36,44 % = 6 384,21 € Terassista perittävä vuokra on 941,70 € vuodessa.
Yhteensä: 23 769,50 euroa vuodessa

Muu käyttö:
700 kem2 x 12,00 €/kem2 x 5 % x 23,38 x 63,56 % x 50 % = 3 120,67 €
643 kem2 x 12,00 €/kem2 x 5 % x 23,38 x 50 % = 4 510,00 € Yhteensä: 7 630,67 euroa vuodessa

Vuosivuokra sopimuksen alkaessa on yhteensä 31 400,17 euroa

Perittävä vuosivuokra sopimuksen alkaessa (vuoden 2025 lokakuun indeksillä 2338) on yhteensä 31 400,17 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusvuosivuokra on 1 343,04 euroa. Muu vuokra-alue on ylläpitoaluetta, josta ei peritä vuokraa. Tammikuun 1. päivästä 2027 lukien perittävä vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951=100 siten, että perusvuosivuokra on 1 391,26 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi on 100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkastetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Mikäli pisteluku on alempi, vuokraa ei kuitenkaan alenneta.

Täysimääräisestä vuokrasta peritään rakennusten osalta 50 % niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi kuitenkin muuttaa subvention määrää sopimuskauden aikana. Subvention määrää voidaan muuttaa seuraavan kerran vuonna 2032, jolloin mahdolliset muutokset tulevat voimaan 1.1.2034. Mahdolliset muutokset subvention määrässä astuvat automaattisesti voimaan lautakunnan päätöksen lainvoimaisuuden myötä ilman, että tätä sopimusta muutetaan. Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan subvention määrän muutoksista vuokralaiselle viipymättä.

Kaupungilla on oikeus tarkistaa alueen vuokraa, mikäli alueen arvossa alueen käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, lisärakentamisen tai muun vastaavan seikan johdosta tapahtuu muutoksia.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää liikuntajohtajalle sopimuksen allekirjoitusoikeuden sekä oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia vuokrasopimukseen.

Muut vuokraukseen liittyvät ehdot on kirjattu liitteenä olevaan vuokrasopimusluonnokseen.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Esitetty vuokrasopimus Helsingin kaupungin ja Nyländska Jaktklubben r.f. välillä sisältää vuokratukea. Vuokrakohteessa on tarkoitus jatkaa pursiseuran toimintaa ja kehittää sitä edelleen. Alueella sijaitsee seuran paviljonkirakennus, huoltorakennuksia sekä vuonna 2025 uudelleen rakennettu venesatama. Seuran toiminta on monipuolista ja sen tavoitteena on edistää purjehdustaitoja sekä purjehdukseen liittyvää yhteisöllisyyttä. Toiminnassa painottuu erityisesti junioreiden purjehduskoulutus, mutta toimintaa on myös aikuisille. Seura järjestää koulutuksia, harjoituksia ja kilpailuja sekä pyrkii kehittämään huippupurjehdusta ja toimimaan kilpailujen järjestäjänä. Seuralla on yllä kuvatun tavoin myös ulkopuolisia toimintoja mutta muualta saapuvien osallistujien ja katsojien osalta voidaan otaksua olevan kyse ennemminkin kertaluonteisista vierailuista. Vuokratuen ei voida näin ollen katsoa vaikuttavan rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumisen edellytyksiin kuin enintään marginaalisesti.

Vuokrasopimukseen mahdollisesti sisältyvä vuokratuki ei ole SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska tuki ei ole omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tuki ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska kyse on veneilyyn liittyvistä urheilu- ja vapaa-ajan tiloista, jotka palvelevat ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196, 197).

Toimivalta

Hallintosäännön 17 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi päättää hallinnassaan olevien maa- alueiden vuokrauksesta enintään 20 vuoden ajaksi. Pidemmistä vuokrasopimuksista päättää kaupunginhallitus.

This decision was published on 14.04.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.