Hankesuunnitelma, Arabianbaana, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle Arabianbaanan hankesuunnitelman, siihen liittyvän puiston yleissuunnitelman ja puiston salpaseinän vierustan peruskorjauksen hyväksymistä sekä näiden toteuttamista vaiheittain siten, että kokonaiskustannus on enintään 21,9 milj. euroa (MAKU 126,1 2020=100).

Hankesuunnitelman keskeinen sisältö

Arabianbaanan hankesuunnitelmassa määritellään Arabianbaanaksi nimetyn pyöräliikenteen runkoyhteyden liikenteelliset toteuttamisperiaatteet, arvioidaan suunnitelman vaikutukset ja laaditaan hankkeen alustava kustannusarvio noin kahden kilometrin osuudella Toukolan ja Arabian rantapuistossa sekä Verkatehtaanpuistossa. Suunnitteluun sisältyy myös Arabianbaanan liittyminen Pasilanbaanaan sekä yhteys Hämeentielle. Hankesuunnitelmassa esitetään rakentamisen alustava vaiheistus, liitännät muihin hankkeisiin ja hankkeen alustava urakkamuoto.

Arabianbaanan hankesuunnitelmassa on laadittu Toukolan ja Arabian rantapuiston sekä Verkatehtaanpuiston yleissuunnitelma. Puiston yleissuunnitelmassa on huomioitu puiston alkuperäinen puistosuunnitelma, ja suunnitelmaan on sisällytetty vuonna 2023 valmistuneen Arabian rantapuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman toimenpiteitä. Suunnittelualueen maaperä asettaa hankkeelle merkittäviä reunaehtoja.

Suunnittelun tavoitteena on parantaa erityisesti kantakaupungin ja Koillis-Helsingin välistä pyöräliikenteen yhteyttä sekä kehittää puiston liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta erottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne toisistaan. Tavoitteena on myös parantaa puiston nykytilaa viihtyisämmäksi ja toimivammaksi.

Nykytilan kuvaus

Arabianbaanan suunnittelualue sijoittuu Arabian ja Toukolan rantapuistoon sekä Verkatehtaanpuistoon, jotka muodostavat yhtenäisen puistoalueen Toukolan ja Vanhankaupungin kaupunginosissa. Alue toimii tärkeänä lähivirkistyskohteena erityisesti Arabianrannan asukkaille, mutta houkuttelee ulkoilijoita myös laajemmalta alueelta. Puistoalueella kulkee useita jalankulun ja pyöräliikenteen yhdistettyjä reittejä, joita käytetään sekä vapaa-ajan liikkumiseen että työ- ja koulumatkoihin. Alueella ei ole autoliikennettä.

Rantapuistossa on useita kivituhka- ja sorapintaisia puistokäytäviä. Näistä kolme kulkee alueen halki rantaviivan suuntaisesti. Asuinalueen puoleisella puistokäytävällä on lukuisia rakennusluvissa osoitettuja pelastusteitä ja nostopaikkoja. Puistokäytävä on osittain kaupungin talvikunnossapitämä ja osittain talvikunnossapitoa hoitavat kiinteistöt, joiden pelastusreittinä kyseinen reitti toimii. Keskimmäinen reitti toimii epävirallisena pyöräliikenteen pääreittinä, jonka leveys vaihtelee 2,5-4 metrin välillä ja on paikoin tätä leveämpi. Reitti toimii talvisin latuna. Poikittaisia yhteyksiä asuinalueelta merenrantaan on kymmeniä.

Puistoalueella on merkittäviä maisema-, kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja. Puisto muodostaa osan Helsingin poikittaista viherkäytävää ja toimii tärkeänä ekologisena yhteytenä. Puisto vaihtelee maisematilaltaan avoimesta puoliavoimeen. Arabian ja Toukolan rantapuistossa on yksittäispuita ja puuryhmiä, Verkatehtaanpuistossa puolestaan luonnonmetsää ja istutettua puistopuustoa. Vanhankaupunginlahti ympäristöineen on kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeä lintualue. Lisäksi alue liittyy valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Puiston ilme perustuu alkuperäisiin puistosuunnitelmiin, joissa keskeisiä tavoitteita ovat olleet avoimen rantamaiseman säilyttäminen, luonnon monimuotoisuus ja saaristomainen puistoympäristö.

Arabianranta on vanhaa merenpohjaa, jota on vuosien saatossa täytetty sekalaisella maamateriaalilla lujuudeltaan heikon liejusavi- ja savipohjan varaan. Savikerroksen alla on kitkamaa, joka viettää merta kohti. Täyttöjen vuoksi maapohja on painumisen lisäksi sivusiirtynyt merelle päin. Kun Arabianranta muutettiin aiemmasta puistokäytöstä asuinkäyttöön, rakennettiin sinne leveä salpaseinärakenne pysäyttämään maan vaakasiirtymät. Salpaseinä koostuu lamelliseinistä, jotka on toteutettu pilaristabiloimalla. Arabianrannassa katu- ja piha-alueet sekä kunnallistekniikka on perustettu teräsbetonisille paalulaatoille. Salpaseinän pohjoispuolella, Toini Muonankadulta Verkatehtaanpuiston eteläreunalle on rakennettu teräsbetoninen paalulaatta. Nykyinen reitti kulkee laatan päällä.

Merkittävin korjausta vaativa alue on salpaseinän vierustalle syntynyt sortumavyöhyke. Kyseessä on pohjarakentamisen keinoin vakautetun korttelien pohjamaan sekä hiljalleen painuvan puiston puolen savi- ja täyttömaan rajapintaan muodostunut painuma-alue. Eri tavoin käyttäytyvät maamassat ovat synnyttäneet rajalleen notkoja, halkeamia ja syviäkin kuoppia, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin puiston nurmialueella. Puiston käytettävyyden varmistamiseksi salpaseinän vierusta tulee peruskorjata baanasta riippumatta.

Alue kuuluu meritulvariskialueeseen ja meritulvat voivat ajoittain estää erityisesti rantaa lähimpänä sijaitsevien reittien käyttöä.

Suunnitelma

Arabianbaana on osa Helsingin yleiskaavan mukaista baanaverkkoa, jonka tavoitteena on muodostaa noin 140 kilometrin mittainen pyöräliikenteen verkosto. Arabianbaanan kokonaispituus tulee olemaan noin viisi kilometriä, ja se yhdistää Kalasataman, Arabianrannan, Vanhankaupunginlahden ja Viikin alueet toisiinsa osaksi laajempaa baanaverkkoa. Hankesuunnitelmassa tarkasteltava osuus on noin kaksi kilometriä pitkä ja sijoittuu Arabian ja Toukolan rantapuistoon sekä Verkatehtaanpuistoon. Suunnitteluun sisältyvät myös Arabianbaanan liittyminen Pasilanbaanaan sekä yhteys Hämeentielle.

Suunnitelman tavoitteena on parantaa puistoalueen liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta erottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne toisistaan. Pyörätie linjataan asuinaluetta lähimmän puistokäytävän yhteyteen, mutta erotetaan jalankulusta viheralueella. Noin 3 metrin levyinen viherkaista muodostaa selkeän erottelun jalankulun ja pyöräliikenteen välille ja rauhoittaa jalankulkua pihojen välittömässä läheisyydessä. Kohdissa, joissa tilaa on niukasti esimerkiksi puiden säilyttämisen vuoksi jalkakäytävä ja pyörätie kulkevat rinnakkain ilman viheraluetta. Tervaleppälehdon pohjoispuolella yhteys toteutetaan yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä puiden säilyttämiseksi. Matinkaaren sillan länsipuolelle toteutetaan aukiomainen alue risteysalueen selkeyttämiseksi. Matinkaaren silta ja sillan pohjoispuoliset järjestelyt säilyvät ennallaan. Nykyiset rannassa kulkevat puistoraitit sekä poikittaiset yhteydet säilyvät ennallaan, samoin rannassa kulkeva latureitti.

Pyörätien ylityskohdat sijoitetaan näkemiltään hyviin kohtiin. Merkittävimpien risteyskohtien kohdalle esitetään suojateitä, joissa pyörätiellä kulkeva liikenne on väistämisvelvollinen. Merkittävimmät risteyskohdat on määritelty kulkumäärien ja maankäytön, kuten koulun ja päiväkotien perusteella. Muissa kohdissa ylitykset toteutetaan ilman suojatiemerkintää, jolloin pyörätietä ylittävät jalankulkijat väistävät pyörätiellä kulkevia.

Puiston yleissuunnitelmassa on huomioitu puiston alkuperäinen puistosuunnitelma. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty vuonna 2023 valmistuneen Arabian rantapuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman toimenpiteitä. Puiston avoimia näkymiä, kasvillisuutta ja alkuperäistä maisemarakennetta pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Suunnitelmaan sisältyy puiston kunnostus- ja kehittämistoimenpiteitä, kuten uusia istutuksia, levähdyspaikkoja sekä salpaseinän vierustan peruskorjaus.

Salpaseinän ja paalulaatan viereiselle alueelle sijoittuva osuus baanalinjauksesta esitetään korjattavaksi kevennysrakenteella. Kevenne toimii salpaseinän ja painuvan rantapuiston välillä siirtymärakenteena. Muu baanaosuus esitetään perustettavaksi maanvaraisesti.

Yhteys kaupunkistrategiaan ja muihin päätöksiin

Suunnitelma edistää kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteita ja erityisesti kaupunkistrategian painopistettä “Sujuva arki ja toimivat palvelut”. Kaupunkistrategiassa todetaan, että jatkamme pyöräilyn olosuhteiden ja pyöräilyn verkoston systemaattista kehittämistä.

Suunnitelma edistää baanaverkoston toteutumista. Baanat yhdistävät seudun suurimmat asuinalueet suuriin työpaikkakeskittymiin ja mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen kaupungissa. Vuonna 2016 baanaverkko sisällytettiin osaksi yleiskaavaa.

Vaikutusarviointi

Arabianbaanan toteuttaminen parantaa pyöräliikenteen sujuvuutta Hermannin rantatien, Hermannin rantapuiston ja Vanhankaupunginlahden välillä. Baanan toteutus selkeyttää alueen pyöräliikenteen reittiä ja ohjaa pyöräliikenteen kulkemaan puistoalueella yhdelle selkeälle reitille.

Jalankulun ja pyöräliikenteen selkeä erottelu vähentää kulkumuotojen välisiä konfliktitilanteita ja parantaa liikenneturvallisuutta. Korttelipihoilta puistoon saapumisen turvallisuus paranee, sillä kortteleilta kuljetaan ensin ainoastaan jalankululle varatulle väylälle. Pyörätien ja rannan välinen osuus rauhoittuu jalankulun ja oleskelun käyttöön. Nykyiset rannassa kulkevat puistoraitit, poikittaiset yhteydet sekä latureitti säilyvät ennallaan.

Pyörätien osuudelle sijoittuu kiinteistöjen pelastusteitä ja nostopaikkoja, joiden tulee olla jatkuvasti vapaina ja käytettävissä. Pelastustien käyttö on kuitenkin satunnaista, eikä sillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta pyörätien liikenneturvallisuuteen.

Pääosa puistoalueesta ja ranta-alueesta säilyy maisemaltaan ja käytöltään nykyisen kaltaisena reitteineen ja istutuksineen. Puiston yleissuunnitelman ja pyörätien toteuttamisella sekä salpaseinän vierustan peruskorjauksella on vaikutuksia puistoalueen maisematilaan ja puistossa avautuviin näkymiin. Salpaseinän vierustan peruskorjaus ja pyörätien toteuttaminen muuttavat tonttien rannanpuoleista lähimaisemaa aiempaa avoimemmaksi puuston poistamisen seurauksena.

Suunnittelun yhteydessä on haettu ja löydetty ratkaisuja, joilla poistuvien puiden määrää on pystytty vähentämään, ja uusien istutettavien puiden määrää lisäämään. Tällä vastataan kaupunkiympäristölautakunnan aikaisemmin tekemään korostukseen siitä, että liikennejärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava paremmin mahdollisuus puiden säilyttämiseen sekä niiden korvaamiseen täysimääräisesti. Arvioitu puiden poistamisen määrä on 146-159 puuta. Näistä 95 puuta poistuu salpaseinän vierustan peruskorjauksen vuoksi, 11 puuta Kumpulanpuron uoman avaamisen vuoksi ja 40 puuta pyörätien toteuttamisen vuoksi. Lisäksi puiston alueella on vielä 13 puuta, joiden säilyvyyden varmistamiseksi vaaditaan lisätarkasteluita. Baanalinjausta ja mitoitusta suunniteltaessa sovitettiin erilaisia tarpeita niin, että pyörätien rakentamisen vuoksi kaadetaan mahdollisimman vähän puita.

Puistoon esitetään istutettavaksi yhteensä 352 puuta, mikä lisää puuston määrää kokonaisuutena merkittävästi. Uudet puuryhmät ja täydennysistutukset lisäävät alueen vehreyttä ja tukevat maisemarakennetta. Puiston yleissuunnittelussa on huomioitu alkuperäinen puuryhmien kolmiomainen muoto. Jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuuksia säilyttää nykyistä puustoa sekä lisätä istutusten määrää esitettyä enemmän.

Puistoon liittyvät merkittävimmät kulttuuriympäristöarvot sijoittuvat puiston pohjoispäähän, jossa sijaitsevat muun muassa muinaismuistoalue ja Helsingin arvoympäristöihin lukeutuva Vanhankaupunginkosken puistoalue. Suunnitelmassa esitettyjen muutosten vaikutukset näiden alueiden arvoon jäävät hyvin vähäisiksi.

Puiston toiminnallisuutta kehitetään toimintanurmialueen, aukion kunnostamisen ja oleskelupaikkojen lisäämisellä. Muutokset monipuolistavat puiston käyttömahdollisuuksia ja tukevat sen virkistyskäyttöä.

Salpaseinän ja paalulaatan viereiselle alueelle sijoittuva baanaosuus esitetään korjattavaksi kevennysrakenteella, joka toimii siirtymärakenteena salpaseinän ja painuvan rantapuiston välillä. Kevennysrakenne hidastaa siirtymiä salpaseinän ja painuvan rantapuiston välillä, mutta ei poista niitä. Rakenne tulee edellyttämään kunnossapitoa arviolta 10 vuoden välein.

Yhteisvalmistelu ja osallistuminen

Suunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan eri palveluiden yhteistyönä.

Arabianbaanan hankesuunnitelman laadinnan aikana vuorovaikutusta järjestettiin kahdessa vaiheessa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Vuorovaikutukseen sisältyivät sähköiset kyselyt, suunnitelmakävely, yleisötilaisuus, koululaistyöpaja sekä erilliset suunnittelutapaamiset eri sidosryhmien kanssa.

Syksyllä 2025 järjestettiin sähköinen asukaskysely, jossa esiteltiin kaksi alustavaa baanan linjausvaihtoehtoa: asutuksen viereinen reitti ja rannan puoleinen reitti. Kysely toteutettiin karttapohjaisena verkkokyselynä, johon vastasi 1635 henkilöä, joista suuri osa oli Arabianrannan asukkaita. Vastauksissa korostuivat erityisesti turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet. Monet vastaajat kokivat, että erityisesti asutuksen puoleinen vaihtoehto voisi lisätä konfliktitilanteita jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien välillä. Huolta herättivät etenkin lasten koulureitit, pihoilta suuntautuvat kulkuyhteydet sekä näkyvyys risteysalueilla. Useissa vastauksissa tuotiin esiin myös puiston luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen tärkeys sekä epäilyjä koko baanahankkeen tarpeellisuudesta. Osa vastaajista piti nykyisiä reittejä riittävinä pienillä parannuksilla, kuten opastuksen kehittämisellä.

Vuorovaikutukseen sisältyi kaikille avoin suunnitelmakävely Arabian ja Toukolan rantapuistossa, johon osallistui noin 75 henkilöä. Kävelyllä esiteltiin alustavia suunnitteluratkaisuja maastossa ja keskusteltiin osallistujien kanssa alueen erityispiirteistä ja ongelmakohdista. Kävelyllä nousivat esiin samat teemat kuin kyselyssä: turvallisuus, lasten liikkuminen, esteettömyys, luonnon säilyminen sekä puiston viihtyisyys. Samalla esiteltiin myös toiveita puiston yleisestä kehittämisestä, kuten lisäpuustosta, levähdyspaikoista ja oleskelualueista.

Suunnittelun aikana järjestettiin lisäksi erillisiä tapaamisia eri sidosryhmien kanssa. Helsingin seudun pyöräilijät ry korosti tapaamisessa laadukkaiden ja yhtenäisten pyöräliikenteen yhteyksien merkitystä sekä ympärivuotisen kunnossapidon tärkeyttä. Erityisryhmien (näkövammaiset, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset) edustajien kanssa käydyssä keskustelussa painottuivat esteettömyys, turvalliset ylityskohdat, pintamateriaalien toimivuus sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioiminen suunnittelussa. Erityisryhmien näkökulmasta kulkumuotojen selkeä erottelu nähtiin erityisen tärkeänä.

Keväällä 2026 järjestettiin koululaistyöpaja osana lapsivaikutusten arviointia. Työpajassa kartoitettiin lasten kokemuksia puistosta, heidän käyttämiään reittejä sekä turvallisuuteen liittyviä havaintoja. Koululaistyöpajaan osallistuneet lapset suhtautuivat pyörätiehen keskimäärin positiivisemmin ja vastaanottavaisemmin kuin asukaskyselyyn vastanneet aikuiset. Heitä mietityttivät samankaltaiset asiat kuin aikuisiakin (etenkin maiseman muutos ja ylitysten turvallisuus), mutta pienemmässä mittakaavassa. Oppilaat pitivät muutosta suurimmaksi osaksi tervetulleena. Moni koki, että pyörätien toteuttaminen parantaa sekä pyöräilyn että kävelyn olosuhteita. ​Suurin osa lapsista uskoi osaavansa itse liikkua puistossa ja ylittää pyörätien turvallisesti, mutta muutama arvioi, että pienemmille lapsille ja etenkin koirille voi aiheutua turvallisuusriskejä.

Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin jatkosuunnitteluun ehdotettava baanalinjaus ja puiston yleissuunnitelma. Yleisötilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä. Tilaisuuden aikaan järjestettiin asukaskysely, jossa kerättiin mielipiteitä suunnitelmasta. Kyselyyn vastasi 189 henkilöä. Yleisötilaisuuteen sekä asukaskyselyyn osallistujien mielipiteet suunnitelmista jakautuivat vahvasti puolesta ja vastaan. Osa koki, että asukkaiden aiemmat palautteet oli otettu hyvin huomioon. Osa kyseenalaisti baanaa ja sen tarpeellisuutta, turvallisuutta ja vaikutuksia ympäristöön.

Kustannusarvio ja päätöksenteko

Arabianbaanan hankesuunnitelman kustannusarvio on 21,9 milj. euroa (MAKU 126,1 2020=100).

Kokonaiskustannusarvio sisältää suoraan baanasta aiheutuvien kustannusten (7,5 miljoonaa euroa) lisäksi salpaseinän vierustan peruskorjauksen kustannuksen 5,9 miljoonaa euroa sekä puistoalueen kehittämisen kustannukset 8,5 miljoonaa euroa. Salpaseinän vierustan peruskorjaus tulee toteuttaa puiston käytettävyyden varmistamiseksi baanan toteutuksesta riippumatta.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Asian jatko

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan kaupunkiympäristön toimialalla puistosuunnitelmat, joiden suunnittelu voi alkaa vuonna 2026.

Puistosuunnitelmien ja Arabianbaanan toteuttamiseen on varauduttu investointiohjelmassa.