Rakennuskiellon pidentäminen, nro 13020, Länsi-Herttoniemi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 11.2.2020 § 89 asettaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisalueen rakennuskieltoon asemakaavan laatimiseksi kahdeksi vuodeksi 11.2.2022 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojalla (piirustus numero 12642, päivätty 11.2.2020).

Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi kertaa kaksi vuotta kerrallaan kaavoitusprosessin kestäessä. Rakennuskielto alueella päättyy 30.1.2026.

Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutos on pantu vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2013. Alueella on voimassa useita pieniä asemakaavoja, jotka sijoittuvat pääosin 1940-luvun loppupuolelle ja 50-luvulle. Joitakin kaavoja on laadittu 1990- ja 2010-luvuilla.

Helsingin kaupunki omistaa pääosan maasta, mutta alueella on myös yksityisomistuksessa olevia tontteja ja tiloja sekä valtion omistuksessa oleva puiston osa.

Kaavoitus- ja suunnittelutilanne

Alueelle on laadittu asemakaavaehdotus, joka esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 20.6.2023. Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaavan valmisteluun jatkosuunnittelu- ja selvitysohjeita, jotka koskivat mm. täydennysrakentamista Oravapuistoon, Portimopolun varteen, Suksipuistoon ja Kettupuistoon sekä lepakkoselvitysten ajantasaisuutta. Kaavaehdotus oli nähtävillä laadittujen muutosten jälkeen 29.7.–27.8.2024.

Tarkistettu asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 17.12.2024. Kaupunkiympäristölautakunta palautti kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mm. tulee tehdä kattava lapsivaikutusten arviointi, varmistaa lepakkoselvitysten ajantasaisuus ja väljentää pysäköintinormia. Muutosten jälkeen tarkistettu ehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuonna 2026.

Alue on kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa jälleenrakennuskauden asuinalue on hyvin säilynyt. Osa aluetta on myös osoitettu yleiskaavan 2016 teemakartalla oikeusvaikutteisella merkinnällä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Länsi-Herttoniemessä on kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä asemakaavalla suojeltuja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä alueita.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa alueen vanhentuneet asemakaavat ja mahdollistaa täydennysrakentaminen nykyisten viheralueiden reunoille ja tonteille (tontinhaltijoiden niin halutessaan) sekä ajantasaistaa suojelumääräykset vastaamaan alueen maisema- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja tavoitteita.

Rakennuskiellon pidentäminen

Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta.

Asemakaavan laatimisen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa pidentää kahdella vuodella alueidenkäyttölain 53 §:n 2 momentin perusteella. Rakennuskielto turvaa, ettei kaavoituksen aikana alueella ryhdytä toimenpiteisiin, jotka estäisivät tai vaikeuttaisivat tulevan kaavan toteutumista.

Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on laatinut rakennuskieltoalueesta 20.1.2026 päivätyn piirustuksen nro 13020. Rakennuskieltoalue on lähes sama, kuin voimassa olevassa rakennuskiellossa nro 12901. Herttoniemen kirkon tontin osalta ei rakennuskiellon jatkamista nähdä tarpeellisena. Vaikka kirkko on arvioitu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, sitä ei ole esitetty suojeltavaksi alueen nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa. Rakennus on ollut viime vuodet tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi ja rakennukseen kohdistuu merkittävää korjausvelkaa. Rakennuksen suojelu kaavaratkaisulla ei ole tarkoituksenmukaista, koska rakennukselle ei ole tiedossa käyttäjää tai korjaajaa. Tontti on kaupungin omistuksessa ja Helsingin seurakuntayhtymällä vuokralla. Kirkon käytöstä on luovuttu ja seurakunta harkitsee rakennuksen purkamista.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain 53 §:n mukaisen rakennuskiellon määräämisestä alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, ja kiellon voimassaolon pidentämisestä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 53 § 2 momentti, 202 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 93 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 1 momentti 5 kohta

This decision was published on 22.01.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.