Toivomusponsi, Hernesaaren raitioliikenteen sujuva kulun varmistaminen Bulevardilla
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Otso Kivekkään toivomusponnesta koskien raitiovaunun sujuvan kulun varmistamista Bulevardilla
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Otso Kivekäs on Hernesaaren asemakaavan käsittelyn yhteydessä tekemässään toivomusponnessa pyytänyt selvittämään mahdollisuudet varmistaa Hernesaaren liikenteen pääosasta vastaavan raitiovaunun sujuva kulku Bulevardilla.
Hernesaaren joukkoliikenne perustuu raitioliikenteeseen ja siksi sen toimivuuden varmistaminen on tärkeää.
Hernesaarta palvelevat linjat kulkevat Mannerheimintieltä Bulevardia, Hietalahdenrantaa, Telakkakatua ja Eiranrantaa pitkin Hernesaaren läpi kulkevalle Laivakadulle ja päinvastoin. Reittiä kulkee nykyisin raitiolinja 6 Eiranrantaan. Tätä linjaa tullaan HSL:n suunnitelman mukaan pidentämään Hernesaareen alueen rakentamisen myötä. Alueen rakentuessa ja matkustajamäärien kasvaessa Hernesaarta tullaan alustavan suunnitelman mukaan palvelemaan myös toisella raitiolinjalla. Hernesaaren joukkoliikennelinjasto tarkentuu myöhemmässä suunnittelussa.
Bulevardi tulee olemaan Hernesaaren joukkoliikenteen toimivuuden kannalta kriittinen osuus. Bulevardin molemmin puolin Mannerheimintiellä sekä Hietalahdenrannasta Hernesaareen johtavalla osuudella raitioliikenne kulkee omilla kaistoillaan. Bulevardilla raitioliikenne kulkee nykytilanteessa sekaliikennekaistoilla autoliikenteen kanssa. Ajoradan vierellä on molempiin suuntiin pysäköintikaista. Bulevardilla on myös erilliset, mutta hyvin kapeat ja huonolaatuiset yksisuuntaiset pyörätiet puurivien lomassa, sekä jalkakäytävä molemmin puolin katua.
Raitioliikenteen toimivuus Bulevardilla ei nykytilanteessa ole huippuluokkaa. Haasteita on sekä nopeuden että luotettavuuden suhteen. Erityisesti väärinpysäköidyt ajoneuvot aiheuttavat toistuvasti yllättäviä viiveitä raitioliikenteelle. Valo-ohjaamattomat suojatiet huonoilla näkemillä pysäköintikaistojen keskellä ovat haaste niin liikenneturvallisuudelle kuin liikenteen sujuvuudelle. Bulevardilla on verraten tiheä pysäkkiväli ja pysäkkilaiturit ovat osin liian lyhyitä nykyisillekin vaunuille. Viiveitä raitioliikenteeseen tulee myös liikennevalo-ohjatuissa liittymissä, joissa on voimakkaita risteäviä liikennesuuntia.
Raitiopysäkkejä on tarpeen järjestellä Länsiratikat-hankkeen yhteydessä toteutettavan Bulevardin ja Kampin välisen Fredrikinkadun raitiotien rakentamisen yhteydessä ja samalla on syytä tarkastella koko kadun pysäkkisijainteja sekä pysäkkien laatutasoa ja esteettömyyttä. Järjestelyissä on syytä varautua myös Bulevardin käyttöön Länsisataman pikaraitioliikenteen varareittinä. Myös raitiotien rakenteita kadulla on tarpeellista uusia.
Bulevardille on tunnistettu muitakin kehittämistarpeita. Raitioliikenteen sujuvuuden lisäksi on tarpeen parantaa pyöräliikenteen olosuhteita, lisätä kadun viihtyisyyttä ja toimivuutta jalankulkijoille ja samalla huolehtia katupuiden hyvinvoinnista. Bulevardi ei ole autoliikenteelle läpiajon reitti, vaan sillä on paikalliskadun rooli. Kadunvarren pysäköinti on asioinnin, logistiikan, taksien ja asukaspysäköinnin käytössä. Kadun eri käyttötarpeet pitää suunnittelussa yhteensovittaa ja tarvittaessa priorisoida. Myös kadun historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot tulee huomioida suunnittelussa.
Bulevardin peruskorjaus on tällä hetkellä ajoitettu 2030-luvun loppupuolelle. Peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista toteuttaa myös kadun toiminnallista kehittämistä. Lähtökohtia ja tavoitetilaa tullaan tarkastelemaan alueellisena kokonaisuutena hyvissä ajoin ennen peruskorjausta ja sen pohjaksi laadittavaa katusuunnitelmaa. Raitioliikenteen sujuvuus on yksi merkittävä lähtökohta suunnittelussa.
Hernesaaren rakentamisaikataulu on epävarma kunnes asemakaava saa lainvoiman. Mahdollisesti rakentaminen voi alkaa jo 2020-luvun lopulla. Aikataulujen tarkennuttua, ja Bulevardin tavoitetilan kirkastuttua, on myös peruskorjauksen aikataulua mahdollista yhteensovittaa siten, että haitta Hernesaaren tuleville asukkaille ja muulle toiminnalle olisi mahdollisimman vähäinen. Ajoituksessa tulee huomioida myös muut kantakaupungin suunnitellut työmaat vaikutuksineen.
Lautakunta korosti, että Bulevardin peruskorjaus tulee tehdä ennen Hernesaaren asuntojen valmistumista, jotta uuden alueen sujuva liikenne voidaan varmistaa. Ratikka- ja pyöräliikenteen lisäksi kadun suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sen toimivuuteen asuinkatuna, viihtyisyyteen ja kadunvarsiliikkeiden toiminnan edellytyksiin.
Aikataulua on syytä tarkentaa, kun Hernesaaren kaava on saanut lainvoiman.
Käsittely
Vastaehdotus: Lisätään lausuntoehdotukseen:
Saana Rossi: Lautakunta korostaa, että Bulevardin peruskorjaus tulee tehdä ennen Hernesaaren asuntojen valmistumista, jotta uuden alueen sujuva liikenne voidaan varmistaa. Ratikka- ja pyöräliikenteen lisäksi kadun suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sen toimivuuteen asuinkatuna, viihtyisyyteen ja kadunvarsiliikkeiden toiminnan edellytyksiin.
Aikataulua on syytä tarkentaa, kun Hernesaaren kaava on saanut lainvoiman.
Kannattaja: Eetu Ahonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Saana Rossin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Otso Kivekäs on Hernesaaren asemakaavan käsittelyn yhteydessä tekemässään toivomusponnessa pyytänyt selvittämään mahdollisuudet varmistaa Hernesaaren liikenteen pääosasta vastaavan raitiovaunun sujuva kulku Bulevardilla.
Hernesaaren joukkoliikenne perustuu raitioliikenteeseen ja siksi sen toimivuuden varmistaminen on tärkeää.
Hernesaarta palvelevat linjat kulkevat Mannerheimintieltä Bulevardia, Hietalahdenrantaa, Telakkakatua ja Eiranrantaa pitkin Hernesaaren läpi kulkevalle Laivakadulle ja päinvastoin. Reittiä kulkee nykyisin raitiolinja 6 Eiranrantaan. Tätä linjaa tullaan HSL:n suunnitelman mukaan pidentämään Hernesaareen alueen rakentamisen myötä. Alueen rakentuessa ja matkustajamäärien kasvaessa Hernesaarta tullaan alustavan suunnitelman mukaan palvelemaan myös toisella raitiolinjalla. Hernesaaren joukkoliikennelinjasto tarkentuu myöhemmässä suunnittelussa.
Bulevardi tulee olemaan Hernesaaren joukkoliikenteen toimivuuden kannalta kriittinen osuus. Bulevardin molemmin puolin Mannerheimintiellä sekä Hietalahdenrannasta Hernesaareen johtavalla osuudella raitioliikenne kulkee omilla kaistoillaan. Bulevardilla raitioliikenne kulkee nykytilanteessa sekaliikennekaistoilla autoliikenteen kanssa. Ajoradan vierellä on molempiin suuntiin pysäköintikaista. Bulevardilla on myös erilliset, mutta hyvin kapeat ja huonolaatuiset yksisuuntaiset pyörätiet puurivien lomassa, sekä jalkakäytävä molemmin puolin katua.
Raitioliikenteen toimivuus Bulevardilla ei nykytilanteessa ole huippuluokkaa. Haasteita on sekä nopeuden että luotettavuuden suhteen. Erityisesti väärinpysäköidyt ajoneuvot aiheuttavat toistuvasti yllättäviä viiveitä raitioliikenteelle. Valo-ohjaamattomat suojatiet huonoilla näkemillä pysäköintikaistojen keskellä ovat haaste niin liikenneturvallisuudelle kuin liikenteen sujuvuudelle. Bulevardilla on verraten tiheä pysäkkiväli ja pysäkkilaiturit ovat osin liian lyhyitä nykyisillekin vaunuille. Viiveitä raitioliikenteeseen tulee myös liikennevalo-ohjatuissa liittymissä, joissa on voimakkaita risteäviä liikennesuuntia.
Raitiopysäkkejä on tarpeen järjestellä Länsiratikat-hankkeen yhteydessä toteutettavan Bulevardin ja Kampin välisen Fredrikinkadun raitiotien rakentamisen yhteydessä ja samalla on syytä tarkastella koko kadun pysäkkisijainteja sekä pysäkkien laatutasoa ja esteettömyyttä. Järjestelyissä on syytä varautua myös Bulevardin käyttöön Länsisataman pikaraitioliikenteen varareittinä. Myös raitiotien rakenteita kadulla on tarpeellista uusia.
Bulevardille on tunnistettu muitakin kehittämistarpeita. Raitioliikenteen sujuvuuden lisäksi on tarpeen parantaa pyöräliikenteen olosuhteita, lisätä kadun viihtyisyyttä ja toimivuutta jalankulkijoille ja samalla huolehtia katupuiden hyvinvoinnista. Bulevardi ei ole autoliikenteelle läpiajon reitti, vaan sillä on paikalliskadun rooli. Kadunvarren pysäköinti on asioinnin, logistiikan, taksien ja asukaspysäköinnin käytössä. Kadun eri käyttötarpeet pitää suunnittelussa yhteensovittaa ja tarvittaessa priorisoida. Myös kadun historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot tulee huomioida suunnittelussa.
Bulevardin peruskorjaus on tällä hetkellä ajoitettu 2030-luvun loppupuolelle. Peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista toteuttaa myös kadun toiminnallista kehittämistä. Lähtökohtia ja tavoitetilaa tullaan tarkastelemaan alueellisena kokonaisuutena hyvissä ajoin ennen peruskorjausta ja sen pohjaksi laadittavaa katusuunnitelmaa. Raitioliikenteen sujuvuus on yksi merkittävä lähtökohta suunnittelussa.
Hernesaaren rakentamisaikataulu on epävarma kunnes asemakaava saa lainvoiman. Mahdollisesti rakentaminen voi alkaa jo 2020-luvun lopulla. Aikataulujen tarkennuttua, ja Bulevardin tavoitetilan kirkastuttua, on myös peruskorjauksen aikataulua mahdollista yhteensovittaa siten, että haitta Hernesaaren tuleville asukkaille ja muulle toiminnalle olisi mahdollisimman vähäinen. Ajoituksessa tulee huomioida myös muut kantakaupungin suunnitellut työmaat vaikutuksineen.
Valtuutettu Otso Kivekäs on tehnyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.10.2025 § 237 toivomusponnen koskien Hernesaaren liikenteen pääosasta vastaavan raitiovaunun sujuvasta kulusta Bulevardilla.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.6.2026 mennessä.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
This decision was published on 02.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §