Toivomusponsi, esitystaiteeseen soveltuvan monikäyttöisen kulttuuritilan sijoittaminen Hernesaareen asemakaavan jatkokehittelyssä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunginvaltuuston 8.10.2025, asia 5, § 237 hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12864) mahdollistaa asemakaavan tulevassa toteutuksessa kulttuuritilojen sijoittamisen alueelle sekä sen, että kulttuuritoimintaa mahdollistavan kaavaosan rakennus sisältäisi aloitteessa kuvatun kaltaisen tilan.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää hyvänä, että Hernesaaren alueen asemakaava antaa mahdollisuuksia lisätä kulttuuritarjontaa kaavan alueella. Kaupunginosan potentiaalille kulttuuritarjonnalle on hyvä olla erilaisia toteuttamisen mahdollisuuksia erilaisille toimijoille.

Asemakaavan alueella mahdollisia tiloja kulttuurille ovat:

Entinen Fordin talo, Henry Fordin katu 6 (KTY-korttelialueen tontti 20237/6)

Kaavaratkaisun mukaan Fordin talo sijaitsee KTY-merkityllä toimitilarakennusten korttelialueella. Tontin 20237/6 rakennusoikeus on 13200 k-m². Korttelialueelle saa lisäksi sijoittaa majoitus- ja liiketilaa sekä palveluita. Fordin talon ensimmäinen kerros tulee pääasiassa suunnitella liike- ja palvelutiloiksi. Rakennuksena Fordin talo suojellaan asemakaavassa sr-2-merkinnällä ja sen käyttömahdollisuuksia selvitään jatkosuunnittelussa.

Asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu Fordin talon kulttuurikäyttöselvitys, (Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, 20.12.2011), jossa on tutkittu rakennuksen suurten hallitilojen soveltuvuutta erityisesti esiintymistiloiksi.

Fordin entinen kokoonpanotehdas Hernesaaressa on arkkitehti Gunnar Nordströmin Oy Ford Ab:lle suunnittelema, edustava pääkonttori- ja tehdasrakennus. Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin jatkosodan ja sitä seuranneen pulakauden aikana vuosina 1943–1946. Kookas kalkkihiekkatiilinen rakennus on edustava esimerkki aikakauden teollisuusarkkitehtuurista. Rakennuksen pitkiä julkisivuja jäsentävät pilasterit, joiden välissä on korkeat ruudutetut ikkunat. Useat yksityiskohdat, kuten vaneriseinäiset sisätilat, kertovat korkeatasoisesta suunnittelusta. Fordin toiminta jatkui Hernesaaressa aina vuoteen 1997 asti. Sen jälkeen rakennuksessa on ollut monia erilaisia toimijoita mm. Tapahtumakeskus Telakka.

Opetus- ja tutkimustoimintarakennusten korttelialue (YO-korttelialueen tontti 20181/6)

Asuinkerrostalokorttelialueiden yhteyteen on kaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue 20181, jonka rakennusoikeus on 11 000 k-m². Kortteliin on mahdollista sijoittaa peruskoulu sekä varhaiskasvatuspalveluita, pelikenttä (40 x 60 metriä) ja leikkialueita. Peruskoulun yhteyteen toteutettava salitila on mahdollista suunnitella esimerkiksi myös esitystaiteen tilaksi, joka olisi koulun ulkopuolisessa käytössä ilta-aikaan.

Urheilu- ja liikuntarakennusten korttelialue (YU-korttelialueen tontti 20870/2)

Fordin talon eteläpuolelle on suunniteltu urheilu- ja liikuntarakennusten korttelialue, jonka rakennusoikeus on 27 000 k-m². Korttelialueelle saa lisäksi sijoittaa liike- ja palvelutiloja. Korttelialue ja sen rakennusala mitoituksensa puolesta mahdollistaa esimerkiksi jääkiekkokaukaloiden rakentamisen korttelialueelle mahdollistaen myös muiden suurten salitilojen toteuttamisen.

Liikerakennusten korttelialue (KL-1 -korttelialueen tontti 20866/1)

Alueen eteläkärkeen puistoon suunnitellun vesiurheilukeskuksen yhteyteen on suunniteltu korttelialue 20866, jolle on merkitty 6 500 k-m² kerrosalaa. Korttelialueelle saa sijoittaa museon ja vesiurheilutoimintaan liittyviä tiloja sekä liike- ja palvelutiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa majoitustoimintaa. Rakennusoikeuden sijoittaminen tontille edellyttää, että osa toiminnoista sijoitetaan maanalaisiin kerroksiin. Katon tulee olla yleisessä käytössä ja saavutettavissa ulkoportaan kautta. Tavoitteena on mahdollistaa Hernesaaren kärkeen vetovoimaisen kulttuurirakennuksen toteutuminen. Suunnittelun yhteydessä on tunnistettu paikan symbolinen merkitys Helsingin niemen eteläisempänä kärkeä. Museo tai vesiurheilutoiminto täydentäisi sopivalla tavalla alueen palveluita. Myös esittävät taiteet voivat olla soveltuva käyttötarkoitus. Jatkosuunnittelun yhteydessä kortteliin pyritään valikoimaan hanke, joka toisi toiminnallaan lisäarvoa Helsingille ja jolla olisi kansainvälistä merkittävyyttä.

Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi 3.2.2026, § 10 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluverkkosuunnittelun periaatteet, joka ohjaavat toimialan omien palvelujen ja palveluverkon suunnittelua tulevina vuosina koko kaupungissa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan rooli toimialan palveluverkon suunnittelussa on palveluntuottaja, mahdollistaja ja kokonaisuuden kehittäjä. Toimialalla on keskeinen rooli Helsingin kaupungin kulttuurin ja taiteen, liikunnan sekä nuoriso- ja kirjastopalvelujen järjestämisessä ja se toteuttaa tätä tehtävää strategisten tavoitteiden, palveluverkon periaatteiden ja taloussuunnittelukehyksen kokonaisuudessa. Toimialan omia palveluita täydentävät osaltaan myös monet muut julkiset ja yksityiset toimijat.

Vuoden 2026 palveluverkkotarkastelussa katsottiin kaikkien peruspiirien väestönkehitystä ja sosioekonomista kehitystä. Ullanlinnan peruspiirin osalta todettiin mm. että palvelutarve tulee kasvamaan hieman väestönkasvun myötä. Ullanlinnan peruspiirin sisällä etenkin juuri Hernesaari kasvaa 2030-luvun alkupuolella. Hernesaaren osa-alueen väestö oli 1 215 asukasta vuoden 2024 lopussa ja vuoden 2039 lopussa sen arvioidaan olevan väestöennusteen mukaan 5 709 asukasta.

Edellisen lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoteen 2035 asti ulottuvassa talonrakentamisen ohjelmassa tai vuokra- ja osakehankkeiden ohjelmassa ei ole Hernesaareen sijoittuvia hankkeita. Hernesaareen ei ole suunniteltu kirjastoa tai nuorisotilaa. Lähimmät kirjastot ovat Rikhardinkadun kirjasto ja Jätkäsaaren kirjasto. Rikhardinkadun kirjaston perusparannus valmistuu vuonna 2028. Ruoholahden nuorisotila on aluetta lähimpänä oleva nuorisotila. On toivottavaa, että uudistuvaan hienoon merelliseen kaupunginosaan löytyisi myös taide- ja kulttuuritoimijoita ja hankkeita, joissa voisi hyödyntää alueen tiloja asukkaiden hyväksi.