Valtuustoaloite, uuden sisäskeittihallin perustamisen selvittäminen
Ledamoten Outi Alanko-Kahiluotos motion om att anlägga en ny skejthall på Malms flygplats
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto och 30 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjligheten att anlägga en ny skejthall i den före detta hangaren på Malms flygplats.
Staden har identifierat ett brådskande behov av en inomhusskejthall. I stadens budget för i år ingår en engångsreservering på 500 000 euro för anläggandet av en skejthall. Avsikten är att först anlägga en tillfällig hall så fort som möjligt och senare en permanent hall.
Planen för anläggandet fortskrider i faser under 2026–2027. Före juni 2026 utreds hallens funktionella koncept och operativa alternativ samt preciseras hur lämpliga de lokaler som redan undersökts är till sin konstruktion. Målet är att behovsutredningen ska färdigställas för beslutsfattande i augusti 2026 och att lokalerna ska tas i bruk under vintersäsongen 2026–2027. I samband med beredningen säkerställs kontinuerlig finansiering för hallen.
För att stöda verkställandet av stadsstrategin försöker staden hitta en plats för skejthallen i ett stadsförnyelseområde eller ett annat område med motsvarande socioekonomisk status. Hittills har Malms ishall utretts som tillfällig lokal och Majstadens depå, hangaren på Malms flygplats och Hanaholmens kraftverk som plats för den permanenta hallen. En utförligare utredning av dessa och eventuella andra hallar pågår.
Skejtning har stadigt blivit allt populärare. Det finns ett tämligen omfattande nätverk av skejtplatser utomhus, men förhållandena för inomhusträning är bristfälliga. För att svara på det ökande antalet utövare är det centralt att förbättra förhållandena för och kvaliteten på skejtning vintertid.
För närvarande är skateboardhallen Luuppi i Gårdsbacka den enda platsen i Helsingfors där skejtare kan träna grenen inomhus. Luuppi betjänar användare från hela huvudstadsregionen särskilt under vintersäsongen. Hallen har en hög användningsgrad och lokalerna är ställvis överbelastade. Trängseln inverkar negativt på lokalernas användarupplevelse och säkerhet.
Under 2020 genomförde staden en enkät om skejtning. Resultaten visar att helsingforsarna önskar sig inomhushallar och utomhuslokaler med tak särskilt under vintern och hösten. Under den förra omgången av medborgarbudgeten VårStad gjordes 20 förslag om att förbättra skejtningsförhållandena.
Innan verksamheten kan inledas måste hallens funktionella koncept fastställas och en modell för långvarig besittning av hallen tas fram. Som en del av det funktionella konceptet ska det utredas hur andra funktioner och eventuella möjligheter för annan hobbyverksamhet kan göras till en del av skejthallen. Hallen kan stöda även annan hobbyverksamhet utöver skejtning och erbjuda också marknadsaktörer möjligheter som hänför sig till detta.
Planen innehåller en kartläggning av lokalalternativ, som görs i samarbete mellan kultur- och fritidssektorn och stadsmiljösektorn våren 2026. När en lämplig lokal hittats beräknar stadsmiljösektorn projektets lokalkostnader för behovsbeslutet. Samtidigt kartläggs hallens operatörsmodell och samarbetspartner samt de beräknade kostnaderna för ett kontinuerligt underhåll av hallen. Under planeringen ska staden bestämma om den ska förvalta hallen själv eller låta en utomstående operatör göra det. Om staden väljer att verksamheten ska bedrivas av en operatör ska den avgöra hur operatören ska väljas. För beredningen av planeringen rekryteras en projektchef till kultur- och fritidssektorn fram till februari 2027.
Vid sökandet efter en ny lokal ska nuvarande och framtida skejthallsprojekts läge i förhållande till varandra i huvudstadsregionen samt samordningen av deras tidsplaner och utbudet beaktas. För att hallen ska kunna tas i bruk snabbt bör lokalen vara sådant att så få ändringsarbeten som möjligt behövs. Om en lämplig lokal hittas är det motiverat att använda den för idrott om så tillfälligt för att främja självständig motion bland unga. Vad gäller den permanenta hallen ska staden finna en långvarig lokallösning kring vilken den planerade verksamheten kan utvecklas långsiktigt. I lokalplaneringen är målet att prioritera lösningar som stöder hållbar utveckling: om möjligt ska en industribyggnad som står tom väljas som lokal, i byggandet ska återvunnet material utnyttjas och inredningen blir så enkel som möjligt på de villkor som den valda byggnadens arkitektur tillåter.
Skejthallens storlek måste vara minst 1 000 kvadratmeter för att delar för skejtning på olika nivåer och olika skejtstilar ska rymmas in i hallen. För höga ramper behövs en rumshöjd på 6–8 meter. Golvet ska vara jämnt och ha tillräcklig bärkraft för att hålla även för de tyngsta ramperna.
Skejtplatser och -hallar lämpar sig även för andra grenar. På skejtplatser utövas också grenar som aggressive inline, freestyle scooter och BMX-cykling. Grenar som utövas i likadana miljöer har sinsemellan olika behov till exempel i fråga om konstruktionernas storlek och profil. Åklinjerna, farten och sätten att använda skejtplatsen är annorlunda. I en tillräckligt stor hall är det möjligt att beakta de olika grenarnas behov i konstruktionerna och även dela ut grenspecifika turer. Skejthallens målgrupp är utövare i alla åldrar.
Det vore värdefullt för hallen om en annan användare kunde producera evenemang i anslutning till den. Detta skulle exempelvis göra det möjligt att ordna olika skejtevenemang. Området kring skejthallen skulle också vara en naturlig plats för en utomhusskejtplats. Detta skulle öka hallens användningsgrad under sommarsäsongen, då användarna har möjlighet att skejta både utom- och inomhus.
Kultur- och fritidsnämnden och stadsmiljönämnden har gett utlåtanden i ärendet. Svaret stämmer överens med utlåtandena.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 04.05.2026 § 327
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 21731, maria.nyfors@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 31.03.2026 § 194
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että selvitetään mahdollisuutta perustaa uusi sisäskeittihalli Malmin lentokentän entiseen lentokonesuojahangaariin.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että skeittihallin toteutuksen selvitystyötä käsiteltiin kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnassa 10.3.2026, joka päätti osittaa projektille määrärahat vuodelle 2026. Samalla kulttuurin ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että tähän asti on selvitetty alustavasti tilapäiseksi sijainniksi Malmin jäähallia ja pysyväksi tilaksi Toukolan varikkoa, Malmin hangaaria ja Hanasaaren voimalaa. Tämän päätöksen myötä käynnistyy näiden ja mahdollisten muiden hallien tarkempi selvittäminen.
Selvitystyön tekemiseksi sekä projektisuunnitelman tarkentamiseksi ja toimeenpanemiseksi tarvitaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle erillinen projektisuunnittelija. Kaupunkiympäristön toimiala osoittaa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan projektisuunnittelijan avuksi kaupunkiympäristön asiantuntijan (joka arvioi toteutettavuutta, tilakustannuksia ym.). Asiantuntijat valmistelevat vuoden 2026 aikana esiselvityksen / suunnitelman sisäskeittihallin perustamisesta. Selvitys sisältää tilavaihtoehtojen kartoittamisen sisäskeittihallille tarvekuvauksen pohjalta kevään 2026 aikana. Tavoite on skeittihallin toiminnan käynnistäminen vuosina 2026–2027.
Selvitystyö aloitetaan selvittämällä tarkemmin jo alustavasti kartoitettuja tilavaihtoehtoja. Tilan tulisi sijoittua ensisijaisesti kaupunkiuudistusalueelle kaupunkistrategiaan perustuen tai muulle alueelle, jonka sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita, lisäksi sen tulisi olla hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä sekä sisäskeittaukseen soveltuvan tilan tulisi olla otettavissa käyttöön mahdollisimman pienillä muutostöillä, jolloin tilat olisivat saatavissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tilasuunnittelussa halutaan painottaa kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja; tila pyritään toteuttamaan tyhjilleen jääneisiin teollisuusrakennuksiin ja rakentamisessa halutaan hyödyntää kierrätettyä materiaalia sekä sisustus toteuttaa valitun rakennuksen arkkitehtuurin ehdoilla mahdollisimman pelkistetysti. Skeittaushallille olisi eduksi, mikäli sen yhteyteen olisi mahdollisuus tuoda myös tapahtumatuotantoa toisen käyttäjän toimesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Arja Törmä, johtava asiantuntija
09 310 20458, arja.torma@hel.fi
Jouko Snellman, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 40334, jouko.snellman@hel.fi
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 10.03.2026 § 46
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Skeittaaminen on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Ulkoskeittausparkkien verkosto on varsin kattava, mutta lajin sisäharjoitteluolosuhteet ovat tällä hetkellä puutteelliset. Skeittauksen talviharrastamisen olosuhteiden ja laadun parantaminen on keskeistä, jotta pystyttäisiin vastaamaan lajin kasvaviin harrastajamääriin. Yleisesti kiinnostus lajia kohtaan on kasvanut skeittauksen olympiastatuksen myötä.
Nykytilanteessa Helsingin ainoana sisäharjoittelupaikkana palvelee Kontulassa sijaitseva sisäskeittihalli Luuppi. Halli palvelee käyttäjiä koko pääkaupunkiseudun laajuisesti varsinkin talvisesongin aikana. Hallin käyttöaste on korkea ja tilat ovat paikoitellen ruuhkautuneet. Ruuhkaisuus vaikuttaa negatiivisesti tilojen käyttökokemukseen ja turvallisuuteen.
Skeittauksen sisäharjoittelupaikkojen tarpeen kasvamisesta kertoo myös Helsingin kaupungin vuonna 2020 toteuttaneessa skeittikyselyn tuloksissa esiin nousseet toiveet etenkin talvi- ja syyskausien osalta sisähalleja sekä katettuja ulkotiloja koskien. Tämän lisäksi esimerkiksi Helsingin vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä oli mukana 20 asukkailta tullutta ehdotusta, jotka liittyivät skeittausharrastuksen olosuhteiden parantamiseen.
Helsingin kaupunki on tunnistanut sisäskeittihallin kiireellisen tarpeen ja Helsingin talousarviossa 2026 on kaupunginhallituksen käyttövaroissa kertaluontoinen varaus skeittihallin perustamiseen. Perustamista varten laadittava projektisuunnitelma etenee vaiheissa vuosina 2026–2027: Kesäkuuhun 2026 mennessä selvitetään hallin toiminnallinen konsepti, operointivaihtoehdot sekä tarkennetaan jo kartoitettujen tilojen rakenteellista soveltuvuutta. Tavoitteena on tarveselvityksen valmistuminen päätöksentekoon elokuussa 2026 ja tilojen käyttöönottaminen talvikaudella 2026–2027. Tarvepäätöksen yhteydessä varmistetaan hallin jatkuva rahoitus. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla asian selvittely- ja valmisteluvastuu on nuorisopalvelulla yhdessä liikuntapalvelun kanssa.
Määrärahan käyttösuunnitelma
Skeittaushallin toiminnan käynnistäminen vaatii skeittaushallin toiminnallisen konseptin määrittelyä sekä hallin pitkäaikaisen hallinnan mallia. Osana skeittihallin toiminnallista konseptia tulee selvittää muiden toimintojen ja mahdollisten harrastusmahdollisuuksien liittyminen osaksi skeittihallia. Skeittauksen ohella on mahdollisuus tukea muutakin harrastustoimintaa ja tarjota myös markkinaehtoisille toimijoille tähän liittyviä mahdollisuuksia.
Skeittihallin hallinnan osalta tulee ratkaista hallinnoiko hallia kaupunki vai ulkopuolinen operaattori. Mikäli toimintamalliksi valikoituu operaattori, ratkaistaan operaattorin valintamalli ja prosessi. Tämän lisäksi hallin hallinnoinnin ja palvelujen tuottamisen rakenne täytyy selvittää sekä se, miten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelut osallistuvat hallin toimintaan ja hallinnointiin.
Käyttösuunnitelma sisältää tilavaihtoehtojen kartoittamisen sisäskeittihallille yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa tarvekuvauksen pohjalta kevään 2026 aikana. Sopivan tilan löydyttyä kaupunkiympäristön toimiala laskee hankkeen tilakustannukset tarvepäätöstä varten. Tarvepäätöstä varten kartoitetaan myös hallin operointimalli, yhteistyökumppanit ja hallin jatkuvan ylläpidon arvioidut kustannukset tulevaisuudessa.
Hallin eri operointimallivaihtoehtojen selvitystyöhön kuuluu mahdollisten eri mallien kartoitus, konkreettinen toimintamalli, rahoitus sekä mallien yksityiskohdat, esimerkiksi mahdollisten ulkopuolisten operaattoreiden valintaprosessin kuvaus ja mahdollisen kilpailutuksen toteuttaminen. Selvitystyön toteuttamiseksi ja käyttösuunnitelman toimeenpanemiseksi rekrytoidaan projektipäällikkö helmikuuhun 2027 asti.
Uusiin tiloihin tulevan toiminnan kuvaus, laajuus- ja laatutavoitteet
Sisäskeittauksen olosuhteet vaativat parantamista ja lajin sisäharjoitteluolosuhteet pääkaupunkiseudulla ovat tällä hetkellä puutteelliset. Skeittauksen talviharrastamisen olosuhteiden ja laadun parantaminen on keskeistä, jotta pystyttäisiin turvaamaan lajin turvallinen harrastus sekä vastaamaan lajin harrastajamääriin asianmukaisella tavalla.
Nykyiset talviharrastamisen sijainteja pääkaupunkiseudulla ovat Kontulan skeittihalli Luuppi sekä Espoon Rullalautailijat Ry:n pyörittämä alle 500m² halli Tuulimäen väestönsuojassa. Mahdollisia tulevia kohteita on Vantaalle Havukoskelle sijoittuva nuorten toimintakeskus, jonka toimintaidea pohjautuu tanskalaiseen Game-konseptiin. Konseptiin kuuluu, että eri toimijat ja nuoret suunnittelevat yhdessä toimintakeskukseen kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, johon nuoret voivat osallistua ilman aikataulusidonnaisuutta tai sitoumuksia. Game-konseptiin perustuvissa hankkeissa katulajit ovat keskiössä, ja niihin sisältyy yleensä myös sisäskeittauksen olosuhteita. Hankkeen tavoite toiminnan käynnistymiselle on viimeistään vuoden 2026 lopulla.
Skeittauksen, scoottauksen ja bmx-pyöräilyn talviharrastamisen mahdollisuuksien lisäämiselle on tunnistettu tarve. Uutta tilaa etsittäessä on huomioitava pääkaupunkiseudun nykyisten ja tulevien sisäskeittihankkeiden keskinäinen sijainti sekä aikataulujen ja tarjonnan koordinointi. Sisäskeittaukseen soveltuvan tilan tulisi olla otettavissa käyttöön mahdollisimman pienillä muutostöillä, jolloin tilat olisivat saatavissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Sopivan tilan väliaikainenkin valjastaminen liikunnalliseen käyttöön on perusteltua nuorten omaehtoisen liikunnan edistämiseksi. Lopullisen löydetyn tilaratkaisun tulisi olla pitkäaikainen tilaratkaisu, jonka ympärille suunniteltua toimintaa pystytään pitkäjänteisesti kehittämään.
Skeittihallin olosuhdevaatimukset
Skeittihallin koon tulee olla vähintään 1000 m², jolloin tila mahdollistaa eritasoista ja tyylistä skeittausta palvelevien osien toteuttamisen. Skeittihallin huonekorkeuden on oltava ensisijaisesti 6–8 metriä, jotta hallikorkeus mahdollistaisi korkeiden skeittiramppien rakentamisen. Lattian tulee olla tasainen ja kantavuus riittävä niin, että se kestää painavienkin skeittiramppien painot.
Nimestään huolimatta skeittiparkit ja -hallit soveltuvat myös muiden lajien tarpeisiin. Temppurullaluistelua, temppupotkulautailua / scoottausta sekä bmx-pyöräilyä harrastetaan myös skeittiparkeissa. Samassa ympäristössä toimivien lajien tarpeet esimerkiksi rakenteiden koon ja profiilin suhteen vaihtelee keskenään. Ajolinjat, vauhti ja tavat, miten skeittiparkkia käytetään, on lajien kesken myös eriävät. Riittävän suuressa hallissa on mahdollista ottaa huomioon eri lajien tarpeet rakenteiden osalta, sekä myös järjestää lajikohtaisia vuorojakoja. Skeittihallin kohderyhmänä ovat kaikenikäiset harrastajat.
Skeittaushallille olisi eduksi, mikäli sen yhteyteen olisi mahdollisuus tuoda myös tapahtumatuotantoa toisen käyttäjän toimesta. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi erilaisten skeittitapahtumien järjestämiseen. Tämän lisäksi sisäskeittaustilojen yhteyteen olisi luontevaa toteuttaa myös ulkoskeittauksen olosuhteita. Tämä lisäisi skeittihallin käyttöastetta kesäkaudella, kun käytettävissä olisi sekä ulko- että sisäskeittiolosuhteita samaan aikaan.
Kaupunkistrategian toimeenpanon tukemiseksi skeittaushallin sijainnin osalta tavoitteena on, että halli perustetaan kaupunkiuudistusalueelle tai muulle alueelle, jonka sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita. Tilasuunnittelussa halutaan painottaa kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja; tila pyritään toteuttamaan tyhjilleen jääneisiin teollisuusrakennuksiin ja rakentamisessa halutaan hyödyntää kierrätettyä materiaalia sekä sisustus toteuttaa valitun rakennuksen arkkitehtuurin ehdoilla mahdollisimman pelkistetysti.
24.02.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ilmo Jokinen, aluepäällikkö (pohjoinen nuorisotyö)
puhelin: 09 310 50956, ilmo.jokinen@hel.fi
This decision was published on 05.06.2026
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen