Valtuustoaloite, sateenkaarinuorten arjen turvallisuuden parantaminen kouluissa
Ledamoten Isaac Jyväsjärvis motion om regnbågsungas rätt till en trygg skolvardag
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att systematiskt använda det pågående utvecklingsprojektet för förebyggande av mobbning och våld (2025–2027) i planeringen av fortbildningar för personalen i enlighet med jämställdhets- och likabehandlingsdelegationens utlåtande. (Krishna Regmi) |
Behandling
Ledamoten Krishna Regmi understödd av ledamoten Elisa Gebhard föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att systematiskt använda det pågående utvecklingsprojektet för förebyggande av mobbning och våld (2025–2027) i planeringen av fortbildningar för personalen i enlighet med jämställdhets- och likabehandlingsdelegationens utlåtande. |
21 omröstningen
Ledamoten Krishna Regmis förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Ledamoten Krishna Regmis förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 59
Hilkka Ahde, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Riina Bhatia, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Natalia Kallio, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Silvia Modig, Björn Månsson, Riku Nieminen, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Matias Pajula, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Sari Sarkomaa, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Nina Suomalainen, Minni Takala, Iida Tani, Niilo Toivonen, Alma Tuuva, Maarit Vierunen, Antti Vuorela, Pinja Vuorinen
Blanka: 14
Maaret Castren, Mika Ebeling, Jussi Halla-Aho, Hanna-Leena Hietanen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Mika Merano, Otto Meri, Seija Muurinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Daniel Sazonov, Petri Suhonen, Mikael Vuorinen
Frånvarande: 12
Mahad Ahmed, Harry Bogomoloff, Ahmad Hassan, Sari Helin, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt, Teija Makkonen, Ville Merinen, Abdifatah Qaaje, Ilkka Taipale, Erkki Tuomioja
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Krishna Regmis förslag till hemställningskläm.
Voting 1
| Member | Political group |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Alvesalo, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Arajärvi, Pentti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Austero, Nita | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Bhatia, Riina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Diarra, Fatim | Vihreä valtuustoryhmä |
| Gebhard, Elisa | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Grotenfelt, Nora | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Haatainen, Tuula | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Halttunen, Tiina | Keskustan valtuustoryhmä |
| Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
| Heinäluoma, Eveliina | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Huff, Shawn | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kallio, Natalia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kasongo, Jenny | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kauppila, Elina | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Koskela, Minja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kousa, Tuuli | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kumpula-Natri, Miapetra | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Laisaari, Johanna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Lindgren, Minna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Lonka, Pirjo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Modig, Silvia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Nieminen, Riku | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Paavola, Silja | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pelkonen, Jaana | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Pulkkinen, Suvi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Rauramo, Janne | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Razmyar, Nasima | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Regmi, Krishna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sarkomaa, Sari | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Suomalainen, Nina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Takala, Minni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Tani, Iida | Vihreä valtuustoryhmä |
| Toivonen, Niilo | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Tuuva, Alma | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vuorela, Antti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vuorinen, Pinja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
0
Noes
| Member | Political group |
|---|---|
| Castren, Maaret | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Halla-Aho, Jussi | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Hietanen, Hanna-Leena | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Merano, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Suhonen, Petri | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vuorinen, Mikael | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Member | Political group |
|---|---|
| Ahmed, Mahad | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Hassan, Ahmad | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Helin, Sari | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Jungner, Mikael | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Korhola-Dunderfelt, Eija-Riitta | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Makkonen, Teija | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Merinen, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Qaaje, Abdifatah | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Taipale, Ilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Tuomioja, Erkki | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
By political group
| Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
|---|---|---|---|---|
| Vihreä valtuustoryhmä | 16 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 13 | 0 | 0 | 8 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 9 | 0 | 10 | 2 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 0 | 3 | 1 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Isaac Jyväsjärvi och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utvecklar en verksamhetsmodell som stärker vardagstryggheten i skolorna och att skolorna utser ansvariga som följer upp likabehandlingen av regnbågsunga och deras trygghet i vardagsarbetet. I motionen föreslås även att skolorna i nya skolbyggnader och vid ombyggnader av skolhus ska säkerställa att toaletterna är trygga och genusmedvetet planerade. Skolorna bör även skapa en modell för att känna igen och ingripa i digital mobbning av regnbågsunga. Motionen finns som bilaga 1.
Sammandrag av utlåtandena
Fostrans- och utbildningsnämnden konstaterar att regnbågsbarn och regnbågsunga bättre än nu bör beaktas i utbildningsanordnarens stödmaterial för likabehandlings- och jämställdhetsplanering, i åtgärder och anvisningar för att motverka våld och trakasserier samt i fortbildningar för undervisnings- och elevhälsopersonalen. Det är viktigt att framför allt lärarna utbildas i teman som berör regnbågsunga och regnbågsbarn. Det är en förutsättning för att de vuxna som dagligen möter barnen och ungdomarna ska ha de kunskaper som behövs för att aktivt främja regnbågsungas och regnbågsbarns välbefinnande, likabehandling och vardagstrygghet. Vid förebyggande av och ingripande i digital mobbning är det också viktigt att inse att regnbågsunga har en förhöjd risk att bli offer för trakasserier och hatretorik.
Jämställdhets- och likabehandlingsdelegationen anser att skolorna för att säkerställa en trygg uppväxt för regnbågsunga måste följa upp situationen mer ingående än för närvarande, vidta konkreta och enhetliga åtgärder och få alla i skolan att förbinda sig till en inkluderande verksamhetskultur. Särskilt viktigt är det att stärka stödet till lärarna och den övriga personalen och deras kompetens, ingripa i digital mobbning, systematiskt använda sig av organisationsfältets sakkännedom och utforma lokalerna på ett sätt som stöder regnbågsungas trygghet och likabehandling.
Ungdomsrådet anser att det är viktigt att eleverna får delta i utvecklingen av lösningsalternativ, exempelvis så att de studerandes erfarenheter och idéer hörs genom elevkårernas styrelser. Ungdomsrådet lyfter även fram att vänelevsverksamheten bör utvecklas och skolpersonalen fortbildas.
Lagstiftning
Som utbildningsanordnare är Helsingfors stad skyldig att säkerställa en trygg inlärningsmiljö för alla elever och studerande i enlighet med de lagar som gäller utbildning (29 § i lagen om grundläggande utbildning 628/1998, 40 § i gymnasielagen 714/2018, 80 § i lagen om yrkesutbildning 531/2017, 6 § i lagen om elev- och studerandevård 1287/2013).
Nuvarande verksamhetsmodeller som ökar tryggheten för regnbågsunga
I stadens grundläggande utbildning och gymnasie- och yrkesutbildning används ett antimobbningsprogram (AMP13), som erbjuder konkreta åtgärder för att förebygga och ingripa i mobbning, reda ut mobbningsfall och stödja den mobbade på alla utbildningsstadier. Som bilaga till programmet finns en verksamhetsmodell som beskriver hur mobbning, trakasserier och våld kan förebyggas, vilka ansvar olika aktörer har och vilka åtgärder de ska vidta i akuta och återkommande situationer, när barnskyddet, polisen och andra utomstående aktörer ska kontaktas samt hur situationer ska följas upp. Även diskrimineringen av sexuella minoriteter och könsminoriteter har beaktats i modellen. Skolorna och läroanstalterna ska tillämpa verksamhetsmodellen.
Grundskolornas trygghetskultur upprätthålls och utvecklas med hjälp av trygghetsgrupper, som har inrättats i alla skolor under läsåret 2025–2026. Utöver den regelbundna trygghetsupprätthållande verksamheten stärks ledningen av trygghetskulturen inom den grundläggande utbildningen i ett utvecklingsprojekt för förebyggande av mobbning och våld (2025–2027), som Utbildningsstyrelsen finansierar. Bekämpningen av mobbning, våld och trakasserier utvecklas, och syftet är att skolpersonalen ska bli ännu bättre på att känna igen diskriminerande beteende och tal samt kunna och våga ingripa i dessa fenomen. I projektet utreds och bedöms dessutom alla skolors nuvarande verksamhetsmodeller. Utifrån bedömningen planeras de viktigaste åtgärderna för att utveckla trygghetskulturen i skolorna.
På andra stadiet ska grupp- och läroanstaltsvisa spelregler för en trygg skolvardag utarbetas i alla läroanstalter. Syftet med reglerna är att skapa gemensamma värderingar för det dagliga bemötandet och förebygga osakligt beteende och mobbning. Verksamheten utgår från att de studerande deltar i den och förbinder sig till den. I gymnasieutbildningen tillämpas dessutom hoppets pedagogik, där en av åtgärderna är att målmedvetet lära sig att bemöta andra med respekt.
Anmälningskanaler med låg tröskel
Anmälningskanaler med låg tröskel gör det lättare att anmäla mobbning och trakasserier och uppsöka elevhälsan.
Eleverna och de studerande har tillgång till kanaler där de anonymt kan rapportera mobbning, trakasserier och diskriminering. Grundskolornas anmälningsblankett Turvalomake och yrkesinstitutet Stadin ammattiopistos anmälningskanal gör det enklare att följa upp olika fenomen och snabbt ingripa i dem. Det är positivt att anmälningskanalerna i fortsättningen även omfattar gymnasierna. Den elektroniska tjänsten Hjälpknappen gör det också lättare att kontakta yrkespersoner inom elevhälsan.
Strukturer som stöder likabehandling
Jämställdhets- och likabehandlingsplanering och trakasseriombud förebygger diskriminering av regnbågsunga och främjar välbefinnande. Läroanstalterna har trakasseriombud och elevhälsogrupper som ansvarar för välbefinnandet och tryggheten i skolan. En ökning av vänelevs- och tutorverksamheten och trakasseriombudsverksamheten stöder en jämlik och trygg atmosfär.
Personalens kompetens
Fortbildningar med regnbågsteman ordnas regelbundet för skolpersonalen. Lärarna erbjuds webbutbildningar i olika regnbågsrelaterade frågor och material som de kan tillämpa i sitt dagliga arbete. De chefer som ansvarar för jämställdhets- och likabehandlingsplanering har erbjudits utbildning i hur denna planering genomförs effektivt.
Främjande av könsneutralitet i skolornas lokaler
Könsneutrala toaletter ingår i planeringsanvisningarna för skollokaler, liksom även att lokalerna ska utformas på ett sätt som möjliggör övervakning i syfte att förebygga mobbningssituationer.
Trygghet i digitala miljöer
Användningen av mobila enheter har begränsats i grundskolorna, vilket har minskat mobbningsfallen under skoldagen. Även elevens digitala lärstig förbättrar den digitala tryggheten i och med att eleverna får lära sig att bete sig sakligt på nätet. Stadens mål om att förbättra den digitala resiliensen bland barn och unga samt en anvisning med arbetsnamnet Digimaailman pelikirja (ung. Spelregler i den digitala världen), som för närvarande utarbetas, anses viktiga. Syftet med Digimaailman pelikirja är att stödja barnens, de ungas och personalens välbefinnande bland digitala miljöer.
Fostrans- och utbildningsnämnden, jämställdhets- och likabehandlingsdelegationen och ungdomsrådet har gett utlåtanden i ärendet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan behandlas svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter i stadsfullmäktige. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 30.03.2026 § 245
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tuuli Kousa: Korvataan kappaleen (8) viimeinen virke (Koulut
ja oppilaitokset..) seuraavalla kirjauksella:
Tässä toimintamallissa on huomioitu myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaama syrjintä. Koulujen ja oppilaitosten tulee noudattaa tätä toimintamallia.
Kannattaja: Marcus Rantala
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Tuuli Kousan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
23.03.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36256, katja.rimpila@hel.fi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 20.01.2026 § 15
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Isaac Jyväsjärven sekä 25 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta sateenkaarinuorten oikeudesta arjen turvallisuuteen:
Aloitteessa esitetään, että kouluihin tulisi kehittää toimintamalli arkiturvallisuuden vahvistamiseksi ja että koulujen tulisi nimetä vastuuhenkilö, joka seuraa sateenkaarinuorten yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden toteutumista arkityössä. Lisäksi aloitteessa esitetään, että koulujen tulisi varmistaa sukupuolisensitiiviset ja turvalliset wc-tilat uusissa ja peruskorjattavissa koulurakennuksissa sekä luoda malli digitaalisen kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen, kun kohteena ovat sateenkaarinuoret.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupunki koulutuksen järjestäjänä on velvollinen varmistamaan toimillaan, että jokaisen oppilaan ja opiskelijan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu (Perusopetuslaki 628/1998, 29 §, Lukiolaki 714/2018, 40 §, Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 80 §, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 6 §).
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa huomioidaan vahvemmin sateenkaarinuorten tarpeet ja toiveet turvallisuutta ja hyvinvointia tukevien toimien kehittämisessä ja opiskeluhuollon toiminnassa, sillä sateenkaarinuorilla esiintyy muita nuoria useammin turvattomuuden, väkivallan, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia. Lisäksi on tärkeää, että sateenkaarinuorten ja -lasten tilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota koulun tai oppilaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laadinnassa, sillä heihin kohdistuu myös muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja. Digikiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa tulee lisäksi tunnistaa sateenkaarinuorten kohonnut riski joutua häirinnän ja vihapuheen kohteeksi.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että sateenkaarilapset ja -nuoret tulee huomioida koulutuksen järjestäjän laatimissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun tukimateriaaleissa, kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastaisissa toimisissa ja ohjeistuksissa sekä opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstölle suunnatussa täydennyskoulutuksessa entistä vahvemmin. Lautakunta pitää tärkeänä, että erityisesti opettajia koulutetaan sateenkaarinuoriin ja lapsiin liittyvistä teemoista, jotta lapsia ja nuoria päivittäin kohtaavilla aikuisilla on osaamista edistää aktiivisesti sateenkaarinuorten ja -lasten hyvinvointia, yhdenvertaisuuden toteutumista sekä arjen turvallisuutta.
Sateenkaarinuorten turvallisuutta edistävät toimintamallit
Helsingin perusopetuksessa sekä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa on käytössä kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), joka tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi, tapausten selvittämiseen sekä kiusatun tukemiseen kaikilla koulutusasteilla. Ohjelman liitteenä on toimintamalli, jossa kuvataan, kuinka kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä, mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja toimenpiteet akuuteissa ja toistuvissa tilanteissa, milloin otetaan yhteys lastensuojeluun, poliisiin tai muihin ulkopuolisiin toimijoihin, sekä kuinka tilanteita seurataan. Koulut ja oppilaitokset hyödyntävät toimintamallia oman työn tukena, ja siinä on huomioitu myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaama syrjintä.
Perusopetuksessa koulujen turvallisuuskulttuuria ylläpidetään ja kehitetään kaikille kouluille lukuvuonna 2025-2026 perustettujen turvaryhmien avulla. Säännöllisen turvallisuutta ylläpitävän toiminnan lisäksi perusopetuksessa vahvistetaan turvallisuuskulttuurin johtamista Opetushallituksen rahoittamassa kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyn kehittämishankkeessa (2025–2027). Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastaista toimintaa kehitetään ja tavoitteena on, että koulujen henkilökunnalla on entistäkin enemmän osaamista tunnistaa syrjivä käytös ja puhe sekä keinoja ja rohkeutta puuttua kyseisiin ilmiöihin. Lisäksi hankkeessa selvitetään ja arvioidaan kaikkien koulujen nykyiset toimintamallit. Arvioinnin perusteella suunnitellaan keskeiset koulujen turvallisuuskulttuurin kehittämistoimenpiteet.
Toisella asteella laaditaan jokaisessa oppilaitoksessa ryhmäkohtaiset sekä oppilaitoskohtaiset turvallisen yhteisön pelisäännöt, joiden tavoitteena on luoda yhteiset arvot päivittäiselle kohtaamiselle ja ehkäistä epäasiallista käytöstä ja kiusaamista. Opiskelijoiden osallisuus ja sitoutuminen ovat toiminnan lähtökohtia. Lisäksi lukiokoulutuksessa sovelletaan toivon pedagogiikkaa, jonka yhtenä toimenpiteenä on arvostavan kohtaamisen tavoitteellinen oppiminen.
Matalan kynnyksen ilmoituskanavat helpottavat kiusaamisesta ja häirinnästä ilmoittamista sekä opiskeluhuoltopalveluihin hakeutumista
Kaupungin peruskoulujen oppilailla ja Stadin ammattiopiston opiskelijoilla on mahdollisuus ilmoittaa anonyymisti kiusaamisesta, häirinnästä ja syrjinnästä. Perusopetuksessa on käytössä Turvalomake-ratkaisu, ja lomakkeiden viestit menevät koulun opiskeluhuollon jaettuun sähköpostiin.
Stadin ammattiopistossa Ilmoituskanavalle on määritelty prosessi, jossa ilmoitukset kulkeutuvat esikäsittelytyöryhmän kautta asian kannalta olennaiselle oppilaitoshenkilöstölle. Stadin ammattiopiston Ilmoituskanava mahdollistaa myös ilmiöiden anonyymin seurannan ja tilastoinnin, joiden perusteella voidaan tunnistaa ja suunnitella tulevia toimenpidetarpeita. Ilmoituskanavan laajentaminen suomen- ja ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen on käynnissä. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden hakeutumista opiskeluhuollon palveluihin on helpotettu uudella sähköisellä Apunappi-palvelulla, jolla lapset ja nuoret saavat helposti yhteyden oman koulun kuraattoriin, psykologiin ja terveydenhoitajaan sekä nuorille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelulla sekä häirintäyhdyshenkilöillä ehkäistään sateenkaareviin nuoriin kohdistuvaa syrjintää ja edistetään hyvinvointia
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään lakisääteistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua kolmella eri tasolla: henkilöstö-, toimiala- sekä yksikkökohtaisesti. Suunnitelmien kehittämiskohteet ja toimenpiteet perustuvat paikallista nykytilaa arvioiviin kartoituksiin. Nykytilaa kartoitetaan kouluissa ja oppilaitoksissa esimerkiksi erilaisin kyselyin tai havainnointien avulla. Kartoituksen tekemisessä sekä suunnitelman laatimisessa on mukana koulujen ja oppilaitosten henkilöstöt, oppijat sekä huoltajat.
Stadin ammattiopistossa opiskelija voi ilmoittaa kokemastaan häirinnästä, kiusaamisesta tai syrjinnästä nimetylle häirintäyhdyshenkilölle. Nimettyjä häirintäyhdyshenkilöitä on myös osassa Helsingin kaupungin lukioita ja peruskouluja. Koulun tai oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän jäsenen voi myös nimetä vastaamaan koulun tai oppilaitoksen yhdenvertaisuudesta. Koulu- ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät vastaavat koko oppimisyhteisön yhteisestä hyvinvointi- ja turvallisuustyöstä kouluissa ja oppilaitoksissa.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että oppilaat ja opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Heille tulee tarjota toimintaa, joiden kautta on mahdollista osallistua ja vaikuttaa. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on esimerkiksi tukioppilas- ja tutortoimintaa, jolla tavoitellaan hyvää ilmapiiriä, edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä lisätään turvallisuuden kokemusta yhteisössä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa, että tukioppilas-, tutor- sekä häirintäyhdyshenkilötoiminnan ylläpitäminen ja niiden laajentaminen on tärkeää koulu- ja oppilaitosyhteisön turvallisuuden kannalta sekä painottaa, että sateenkaarevia teemoja pidetään entistä näkyvämmin esillä koulujen ja oppilaitosten arjessa.
Henkilöstön osaaminen varmistetaan täydennyskoulutuksella
Sateenkaariteemoja käsittelevää täydennyskoulutusta järjestetään koulujen henkilöstölle säännöllisesti. Opettajille tarjotaan erilaisia sateenkaareviin aiheisiin liittyviä verkkokoulutuksia ja materiaaleja sovellettavaksi arkityöhön. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta vastaaville esihenkilöille on järjestetty koulutusta vaikuttavan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun tekemiseen.
Sukupuolineutraalius huomioidaan koulutilojen suunnittelua koskevissa ohjeissa
Sukupuolineutraalien vessojen rakentaminen on jo nykyisellään osa koulurakennusten suunnittelun ohjeistusta. Koulutilojen suunnittelussa kuullaan rakentamiskohteen henkilöstöä ja heidän toiveidensa mukaisesti WC-tilat rakennetaan joko niin, että kaikki ovat sukupuolineutraaleja tai niin, että yksi kolmasosa vessoista on sukupuolineutraaleja. Vessojen sijoittelussa kiinnitetään huomiota myös valvottavuuteen niin, että WC-tilat on sijoitettu paikkoihin, joissa henkilöstön on helppo seurata, ettei kiusaamistilanteita pääse syntymään.
Mobiililaitteiden kieltäminen, oppijan digipolku ja digimaailman opas vahvistavat turvallisuutta digitaalisissa ympäristöissä
Perusopetuslaki muuttui 1.8.2026, jolloin mobiililaitteiden käyttö kiellettiin oppituntien aikana kaikissa peruskouluissa. Helsingin kaupungin kouluissa mobiililaitteet on kielletty myös ruokailujen aikana. Tämä muutos on vähentänyt rehtoreiden mukaan koulupäivän aikaisia kiusaamistapauksia, joissa mobiililaitteilla on ollut merkittävä rooli.
Oppilaiden kykyä toimia asiallisesti digitaalisissa ympäristöissä parannetaan perusopetuksessa oppijan digipolun avulla. Tämä materiaali käsittelee asiallista käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ja muilla alustoilla vuosiluokittain, mukaan lukien nettikiusaamisen tunnistamista ja siihen puuttumista. Lisäksi Helsinki on edennyt viimeiselle kierrokselle Bloomberg Mayor’s Challenge -rahoitushaussa. Helsingin tavoitteena on vahvistaa 10–15-vuotiaiden lasten ja nuorten resilienssiä ja kykyä toimia muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä suojaten heitä verkossa piileviltä vaaroilta. Toteutuessaan tämä hanke vahvistaa lasten ja aikuisten yhteistä ymmärrystä digitaalisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta mediasta ja tiivistää kasvatuskumppanuutta kaupungin ja perheiden välillä, lisää aikuisten (vanhemmat ja ammattikasvattajat) kykyä puuttua sosiaalisen median haastaviin tilanteisiin.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on käynnistänyt keväällä 2025 oppaan laatimisen nimeltä "Digimaailman pelikirja". Oppaassa käsitellään digitaalisten laitteiden pedagogista hyödyntämistä ja siinä keskitytään oppijoiden sekä henkilöstön hyvinvointiin ja aivoterveyteen. Pelikirja perustuu laajaan tutkimukseen ja siihen liittyy yhteistyötä eri toimialojen sekä kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa huomioidaan vahvemmin sateenkaarinuorten tarpeet ja toiveet turvallisuutta ja hyvinvointia tukevien toimien kehittämisessä ja opiskeluhuollon toiminnassa. Toimialalla tehdään monenlaisia, eri lakeihin perustuvia toimenpiteitä sateenkaarinuorten turvallisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikkien kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien työnkuvaan. Sateenkaarinuorten toiveet ja tarpeet tulee huomioida vahvemmin osana yhteistä hyvinvointityötä ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.
Toimialalla on käytössä kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän vastainen toimintamalli, joka tarjoaa selkeät ohjeet sateenkaarinuorten kohtaamien kiusaamis- tai häirintätilanteiden ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja selvittämiseen. Tämän lisäksi perusopetuksessa on käynnissä kehittämishanke, jossa kehitetään koulujen turvallisuuskulttuurin johtamista ja vahvistetaan henkilöstön osaamista puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään.
Oppilailla ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus käyttää anonyymejä ilmoituskanavia kiusaamisesta, häirinnästä tai syrjinnästä ilmoittamiseen sekä heillä on kanavien kautta mahdollisuus saada matalalla kynnyksellä tarvitsemaansa apua. Lisäksi erilaisia tukioppilas-, tutor-, häirintäyhdyshenkilö- sekä yhdenvertaisuusvastaavien malleja on käytössä perusopetuksessa sekä toisella asteella. Henkilöstöä koulutetaan sateenkaarevista teemoista. Sukupuolineutraaleja vessoja rakennetaan koulujen ja oppilaitosten peruskorjausten sekä uudisrakentamisen yhteydessä. Sateenkaarinuorten kohtaamaa kiusaamista digimaailmassa ennaltaehkäistään peruskouluissa voimassa olevalla kännykkäkiellolla sekä digioppimista ja -käyttäytymistä ohjaavilla oppailla kaikilla koulutusasteilla.
Käsittely
Vastaehdotus:
Shawn Huff: Neljäs kappale, mikä alkaa “Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa huomioidaan vahvemmin…”
Sen loppuun lisäys ”Digikiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa tulee lisäksi tunnistaa sateenkaarinuorten kohonnut riski joutua häirinnän ja vihapuheen kohteeksi.”
Kannattaja: Sandra Hagman
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Shawn Huffin vastaehdotuksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Poistetaan kohdasta 4 sana vahvemmin sekä samasta kohdasta loppuosa mikä jatkuu opiskeluhuollon toiminnassa jälkeen.
Tämä Esa Korkia-ahon vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Poistetaan kohdasta 5 sanat entistä vahvemmin
Tämä Esa Korkia-ahon vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Poistetaan kohdasta 13 loppuosa "sekä painottaa että sateenkaari teemoja pidetään entistä näkyvämmin esillä koulujen oppilaitosten arjessa
Kannattaja: Seida Sohrabi
Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Kohdassa 19 poistetaan sana "vahvemmin" ja poistetaan lause " sateenkarrinuorten toiveet ja tarpeet tulee huomioida vahvemmin osana yhteistä hyvinvointityötä ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.
Tämä Esa Korkia-ahon vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kohdasta 13 loppuosa "sekä painottaa että sateenkaari teemoja pidetään entistä näkyvämmin esillä koulujen oppilaitosten arjessa
Jaa-äänet: 10
Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Antti Kääriälä, Minna Lindgren, Aisha Mahmood, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Laura Rissanen, Minna Salminen
Ei-äänet: 3
Esa Korkia-aho, Seida Sohrabi, Mikael Vuorinen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Tässä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Esa Korkia-ahon vastaehdotuksen äänin 10-3.
Esittelijä
Lisätiedot
Elina Rautiainen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 22 148, elina.rautiainen@hel.fi
This decision was published on 15.04.2026
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen