Toimenpidepyyntö, rakennuslupa 43–2432–19-A, Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vaatimuskirjelmän johdosta, että yhtiölle myönnetyn rakennusluvan (43-2432-19-A) nojalla rakennetun asuinkerrostalon huoneistojen alas lasketut katot on toteutettu myönnetyn rakennusluvan ja ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin sallimalla tavalla.

Ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi, että huoneistojen toteutetut alas lasketut katot eivät vaadi rakentamislain 57 §:n mukaista poikkeamislupaa. Selvyyden vuoksi ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepällä on kuitenkin oikeus hakea poikkeamislupaa, jos yhtiö katsoo oikeusturvansa sitä vaativan.

Ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi, että asiassa ei ole ilmennyt viranomaisaloitteisia perusteita asettaa rakentamislain 147 §:n nojalla alas laskettuja kattoja koskevaa velvoitetta.

Ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppää korjaamaan huoneistokohtaisten vesimittareiden luukkujen toteutus helposti avattavaksi 30.9.2026 mennessä. Velvoitteen tehosteeksi ei aseteta uhkasakkoa tai teettämisuhkaa. Muutoin kuin luukkujen avattavuuden osalta ympäristö- ja lupajaosto päättää, että vesimittareiden asennus on rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) mukainen.

Helsingin rakennusvalvontataksan (2026) 14 §:n mukainen maksu ympäristö- ja lupajaoston velvoitepäätöksestä on kuusituhatta
(6000) euroa, jonka Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.

Ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi, että asian luonteen vuoksi asiasta ei ilmoiteta rakentamislain 153 §:n mukaisesti poliisille esitutkintaa varten.

Ympäristö- ja lupajaosto hylkää Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän pyynnön hallintolain 38 §:n mukaisen katselmuksen toimittamisesta.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Pöytäkirjaote saantitodistuksella Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepälle.

Asian tausta

Rakennuslupapäätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 21.11.2019 tekemällään päätöksellä myöntänyt Kiinteistö Oy Työnjohtajankatu 1:lle rakennusluvan (tunnus 43-2432-19-A/LP-091-2019-04941) 17-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 54 tuolloin vielä rekisteröimättömälle tontille 5 (tuolloinen Työnjohtajankatu 3, nykyisin Työnjohtajankatu 5).

Asuinkerrostalossa on 147 asuntoa. Rakennuksessa ei ole keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, vaan huoneistokohtainen seinäpuhallusjärjestelmä, mikä on johtanut huoneistoissa alas laskettujen kattojen toteuttamiseen koteloimalla huoneistokohtaiset ilmanvaihtokanavat.

Rakennustyön valvonta

Rakennusluvasta on pidetty Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän pyynnöstä osittainen loppukatselmus eli niin sanottu käyttöönottokatselmus 16.11.2022. Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinööri on tällöin hyväksynyt asunnot käyttöön seuraavilla huomautuksilla:

"Rakennuksen käyttöönoton edellytykset on käyty läpi 14.11.2022 pidetyssä katselmuksessa. Pääpiirustuksissa on esitetty alas laskettujen kattojen laajuudet sekä huonekorkeudet (alas laskujen kohdalla huonekorkeus mittaamalla n. 2400 mm). Rakennushankkeeseen ryhtynyt JM Suomi Oy on ilmoittanut toteuttaneensa huonekorkeudet toleranssien rajoissa pääpiirustusten mukaisina. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 153 §:n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyneen ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on tallennettu Lupapisteeseen."

Tuolloin voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin (132/1999) mukaan tilanteessa, jossa katselmus on antanut aihetta huomautuksiin, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan tuli kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Asianosaisella oli oikeus saattaa määräys oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

Tarkastusinsinöörin pitämässä osittaisessa loppukatselmuksessa ei annettu edellä mainitun säännöksen mukaista määräystä. Loppukatselmuspöytäkirjaan ei ole merkitty, että pidetyssä osittaisessa loppukatselmuksessa olisi myönnetty poikkeamisia rakennusluvasta tai voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä.

Tarkastusinsinööri on siten katsonut, että huoneistojen alas laskettujen kattojen toteutus on myönnetyn rakennusluvan ja ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin mukainen. Mikäli toteutus olisi ollut rakennusluvan tai asetuksen vastainen, hänen olisi tullut antaa Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepälle korjausmääräys. Tarkastusinsinööri on rakennustyötä valvoessaan nähnyt rakennustyömaalla käydessään alas lasketut katot ja ollut siten tietoinen alas laskettujen kattojen laajuudesta.

Ennen katselmusta rakennusvalvonta oli osakkeenomistajilta tulleiden viestien johdosta ollut yhteydessä JM Suomi Oy:hyn ja pyytänyt selvitystä toteutetuista katoista. Selvitys oli johtanut siihen, että rakennusvalvonta vaati eräiden kattorakenteiden korjaamista ennen osittaisen loppukatselmuksen pitämistä, ja nämä korjaukset tehtiin.

Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

Eräät Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajat hakivat loppukatselmuspöytäkirjaan oikaisua ympäristö- ja lupajaostolta katsoen, että huoneistojen alas lasketut katot ovat määrältään rakennusluvan ja asetuksen vastaiset.

Ympäristö- ja lupajaosto jätti 16.3.2023 § 48 tekemällään päätöksellä oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska loppukatselmuksessa ei ollut syntynyt muutoksenhakukelpoista ratkaisua.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 8.12.2023 antamallaan päätöksellä oikaisuvaatimuksen tekijöiden valituksen ympäristö- ja lupajaoston päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus myönsi 13.12.2024 antamallaan päätöksellä oikaisuvaatimuksen tekijöille valitusluvan ja hylkäsi valituksen.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että rakennusvalvontaviranomainen on jälkikäteen rakennusvalvontamenettelyssä toimivaltainen tutkimaan ja ratkaisemaan kysymyksen toteutetun rakennustyön rakennusluvanmukaisuudesta ja muutoinkin lainmukaisuudesta siitä riippumatta, onko asuinhuoneistot loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöön otettavaksi.

Vaatimukset rakennusvalvonnalle ja ympäristö- ja lupajaostolle

Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vaatimuskirjelmä 15.5.2025

Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä toimitti 15.5.2025 rakennusvalvonnalle kirjelmän, jossa yhtiö vaatii, että Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelut selvittää, onko rakennustyö tehty Helsingin ympäristö- ja lupajaoston 21.11.2019 antaman rakennusluvan ja asiaa koskevien säädösten mukaisesti koskien alas laskettuja kattoja ja huoneistokohtaisten vesimittareiden asennusta.

Rakennusvalvonta pyysi 6.6.2025 ja 29.7.2025 lähetetyillä sähköposteilla täsmentämään kirjelmässä esitettyjä vaatimuksia.

Yhtiö täydensi vaatimuskirjelmäänsä 21.8.2025 saapuneella sähköpostilla, jossa yhtiö ilmoitti haluavansa, että rakennusvalvontaviranomainen (ympäristö- ja lupajaosto) tutkii ja ratkaisee jälkikäteen kysymyksen siitä, onko toteutettu rakennustyö asuinhuoneistojen korkeuden osalta (alas lasketut katot) ja vesimittareiden asennustapa ja luettavuus yhtiön huoneistoissa tehty myönnetyn rakennusluvan ja rakentamisen ajankohtana voimassa olleen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti. Mikäli ei ole, niin yhtiö pyysi lisäksi rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään toimivallassaan oleviin toimenpiteisiin saattaakseen rakennustyön rakennusluvan, lainsäädännön ja määräysten mukaiseksi.

Rakennusvalvonnan vastaus 14.1.2026

Rakennusvalvontapalvelut vastasi yhtiön vaatimuskirjelmään sähköpostitse 14.1.2026.

Rakennusvalvonnan sähköposti ei ollut muutoksenhakukelpoinen päätös, vaan rakennusvalvontapalveluiden viranhaltijan näkemys asiaan ja luonteeltaan ohjausta ja neuvontaa. Yhtiölle kerrottiin, että valituskelpoisen päätöksen voi tehdä vain ympäristö- ja lupajaosto.

Yhtiön vastaus 20.3.2026

Yhtiö vastasi 20.3.2026 rakennusvalvonnan viranhaltijan viestiin 15.3.2026 päivätyllä vastauskirjeellä, jossa yhtiö vaatii seuraavaa:

1. Ympäristö- ja lupajaosto tutkii ja ratkaisee jälkikäteen, onko toteutettu rakennustyö asuinhuoneistojen huonekorkeuden osalta (alas lasketut katot) tehty myönnetyn rakennusluvan (43-2432-19-A) ja rakentamisen ajankohtana voimassa olleen asetuksen (1008/2017) 4 §:n mukaisesti.

2. Mikäli jaosto päätyy siihen, että toteutus ei ole ollut asetuksen mukainen, jaosto toteaa tämän ja myöntää toteutukselle poikkeamisluvan, koska tilanteen saattaminen lailliseksi ei ole kohtuullisin kustannuksin ja/tai rakennusta osin purkamatta mahdollista. Yhtiö laatii erillisen poikkeamislupahakemuksen ympäristö- ja lupajaoston päätöksen edellyttämällä tavalla.

3. Ympäristö- ja lupajaosto tutkii ja ratkaisee vastaavasti vesimittarien asennustavan ja luettavuuden osalta.

Yhtiö perustelee vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti: Yhtiö ei vaadi itselleen asetettavaksi velvoitetta kattojen korottamisesta. Yhtiö vaatii viranomaisen valituskelpoista päätöstä siitä, onko toteutus ollut lain ja asetuksen mukaista vai. Tämä on juuri se kysymys, jota KHO:n päätöksen kohdan 20 mukaan ei ole aiemmin ratkaistu ja jonka rakennusvalvontaviranomainen on toimivaltainen ratkaisemaan jälkikäteen. Lisäksi yhtiö vaatii poikkeamislupaa.

Kirjelmässä yhtiö korostaa, että alas laskettujen kattojen laillisuutta tai laittomuutta ei ole missään vaiheessa - ei rakentamisen aikana, ei käyttöönottokatselmuksessa, ei oikaisuvaatimusmenettelyssä, ei hallinto-oikeudessa eikä KHO:ssa -aineellisesti tutkittu ja ratkaistu minkään viranomaisen tai tuomioistuimen toimesta. Juuri tämä oikeudellinen tyhjiö tekee jälkikäteisestä laillisuusarvioinnista välttämättömän.

Yhtiön kirjelmässä kerrotaan, että alas laskut kattavat 33-48 % huonealasta. Yhtiö pyytää hallintolain 38 §:n mukaisen katselmuksen suorittamista ennen päätösesityksen laatimista jaostolle.

Täydennyspyyntö 20.3.2026 ja vastauksen täydennys 4.5.2026

Rakennusvalvonta on pyytänyt 20.3.2026 lähetetyllä sähköpostilla tarkentamaan, onko asiassa kyse hallintokanteluluonteisesta laillisuusvalvonnasta vai jatkuvan valvonnan vaatimuksesta sekä yksilöimään yhtiön näkemyksen säännösten mukaisesta alas laskujen määrästä. Lisäksi yhtiölle on kerrottu, että ympäristö- ja lupajaostolla ei ole toimivaltaa tehdä poikkeamispäätöksiä.

Yhtiö on lähettänyt 4.5.2026 vastauskirjeen, jossa todetaan, että kyse on jatkuvan valvonnan asiasta, ja että yhtiö vaatii ympäristö- ja lupajaoston valituskelpoisen päätöksen toteutuksen lainmukaisuudesta. Yhtiö ei vaadi jaostoa asettamaan itselleen velvoitetta, uhkasakkoa tai hallintopakkoa.

Yhtiö ei ole vastauskirjeessään kertonut näkemystään säännösten mukaisesta kattojen alas laskujen määrästä. Yhtiö perustelee asiaa sillä, että hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Vakiintuneen hallinto-oikeudellisen periaatteen mukaisesti lain tunteminen ja soveltaminen on ratkaisijan — tässä tapauksessa rakennusvalvontaviranomaisen — tehtävä, ei asianosaisen. Yhtiön velvollisuus on esittää selvitystä vaatimustensa perusteista eli tosiseikoista, mutta oikeudellinen arviointi siitä, mikä on “vähäinen osa”, kuuluu viranomaiselle.

Poikkeamishakemuksen osalta yhtiö on vastannut, että yhtiö ottaa huomioon toteamuksen siitä, ettei ympäristö- ja lupajaostolla ole toimivaltaa myöntää poikkeamista erillisenä päätöksenä ja että poikkeamista haetaan Lupapisteessä. Yhtiö ei tässä vaiheessa vaadi jaostoa myöntämään poikkeamista, vaan vaatii jaostoa ensisijaisesti tekemään valituskelpoisen päätöksen siitä, onko toteutus asetuksen mukainen vai sen vastainen. Mikäli jaosto toteaa toteutuksen asetuksen vastaiseksi, yhtiö voi tarvittaessa sen jälkeen hakea poikkeamista Lupapisteen kautta toimivaltaiselta taholta. Olennaista on, että ensin saadaan viranomaisen kannanotto lainmukaisuuskysymykseen — vasta sen jälkeen voidaan arvioida, mikä on oikea menettely tilanteen ratkaisemiseksi.

Päätösehdotuksen perustelut

Alas lasketut katot

Kun rakennuslupa 21.11.2019 myönnettiin ja kun siitä pidettiin 16.11.2022 osittainen loppukatselmus, voimassa oli ympäristöministeriön asetus (1008/2017) asuin-, majoitus- ja työtiloista. Sen 4 §:n 2 momentin mukaan asuin-, majoitus- ja työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määritettävä huonealan keskikorkeutena.

Asetuksessa tai asetuksen perustelumuistiossa ei ollut määritelty, mitä asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisellä osalla tarkoitetaan eli kuinka suuri osa huonetilasta saa olla alas laskettuja kattoja. Tiedossa ei ollut myöskään oikeuskäytäntöä tai oikeuskirjallisuutta asiasta. Rakentamis- ja katselmushetkellä ei myöskään ollut rakennusvalvonnan ohjeita asiasta.

Helsingin rakennusvalvonta laati nyt kyseessä olevan kohteen osittaisen loppukatselmuksen jälkeen alas laskettujen kattojen toteuttamisesta asiakasohjeen. Ohjeella kirkastettiin yhtenäistä linjaa, mutta ei muutettu voimassa olevia säännöksiä. Ohje ei ollut juridisesti sitova, eikä sillä ollut takautuvia vaikutuksia. Ohje ei ole enää voimassa, sillä kaksi vuotta katselmuksen jälkeen ympäristöministeriö antoi uuden asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista (631/2024, voimaan 1.1.2025), jolla alas laskettujen kattojen määrä määriteltiin tarkemmin. Rakentamisen jälkeen annetuilla ohjeilla ja säännöksillä ei ole taannehtivia vaikutuksia eikä niitä voida ottaa huomioon asiaa nyt ratkaistessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä eli tässä tapauksessa Asunto Oy Herttoniemen Läkkiseppä vastaa siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä omisti vuonna 2022 tuolloin käyttöönotetun rakennuksen ja omistaa sen edelleen. Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä rakennushankkeeseen ryhtyvänä pyysi asuinhuoneistojen osittaisen loppukatselmuksen toimittamista katsoen, että asuinhuoneistot oli rakennettu myönnetyn rakennusluvan ja voimassa olevien säännösten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiö oli tuolloin rakennusliike JM Suomi Oy:n hallinnassa. Myöhemmin JM Suomi Oy luovutti asunto-osakeyhtiön hallinnan osakkeiden ostajille, ja asunto-osakeyhtiön uusi hallitus katsoo, että alas laskettuja kattoja ei yhtiön aiemmasta näkemyksestä poiketen ole rakennettu myönnetyn rakennusluvan ja voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä kertoo kirjelmissään, että huoneistojen alas lasketut katot kattavat 33 - 48 % huoneiden pinta-alasta. 4.5.2026 toimitetussa kirjeessä yhtiö kertoo, että osakkeenomistajat ovat teettäneet kohteesta riippumattoman asiantuntijalausunnon, jossa todetaan, että tarkastelluissa 15 asunnossa alaslaskujen osuus huonepinta-alasta vaihtelee välillä 23,1-42,1 % ollen keskimäärin noin 35,1 %.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että prosenttiluku on normaaliin asuinrakentamiseen verrattuna suuri. Määrä johtuu suurelta osin siitä, että rakennukseen on toteutettu huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä eikä keskitettyä ilmanvaihtojärjestelmää. Hyvällä suunnittelulla alas laskettujen kattojen määrää eli ilmanvaihtokanavien koteloinnin viemää tilaa olisi voitu pienentää, mutta tämä on ollut rakennusluvan hakijan vastuulla. Asuinhuoneistojen alas lasketut katot täyttävät kuitenkin asumiselle asetetut turvallisuus-, terveellisyys- ja käyttökelpoisuusvaatimukset.

Asetuksen säännös "vähäinen osa" on joustava oikeustermi ja sitä on sovellettava tapauskohtaisesti eikä kaavamaisesti. Säännös antaa rakennusluvan hakijalle ja rakennusvalvonnalle toimivaltaa harkita, mikä määrä kussakin yksittäisessä tapauksessa on kaikki asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen perusteltua. Ympäristöministeriön uutta asetusta tai rakennusvalvonnan jo käytöstä poistettua ohjetta ei voida käyttää takautuvasti rakentamisen aikana voimassa olleen asetuksen säännöksen tulkitsemiseen.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että kaikki asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen rakennusluvan (43-2432-19-A) nojalla rakennetun asuinkerrostalon huoneistojen alas lasketut katot on toteutettu myönnetyn rakennusluvan ja ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin sallimalla tavalla.

Huoneistokohtaiset vesimittarit

Rakennusluvan myöntämisajankohtana voimassa olleen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) 10 §:n mukaan huoneistokohtaisten vesimittareiden on sijaittava paikassa, jossa ne ovat helposti asennettavissa, huollettavissa ja luettavissa.

Yhtiön kirjelmistä käy ilmi, että huoneistokohtaiset vesimittarit on asennettu neljällä pitkällä ruuvilla kiinnitetyn luukun taakse ja mittarin lukeminen vaatii peilin tai kameran. Esitetyn selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että huoneistokohtaiset vesimittarit on asennettu edellä mainitun asetuksen 10 §:n vastaisesti, sillä niiden luukut eivät ole helposti avattavia, mikä estää mittarien helpon luettavuuden.

Rakennusvalvonnan yhtiölle 14.1.2026 lähettämässä sähköpostissa on kerrottu vesimittarien luukkujen säännöstenvastaisuudesta ja annettu yhtiölle mahdollisuus korjata tilanne. Yhtiö ilmoitti rakennusvalvonnalle 22.5.2026, että luukuille ei ole tehty korjaustoimenpiteitä.

Rakentamislain 140 § 1 momentin 1 kohdan mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset.

Rakentamislain 147 §:n mukaan tilanteessa, jossa
joku ryhtyy toimiin rakentamislain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, voi kunnan rakennusvalvontaviranomainen 6, 8, 10, 12 ja 13 luvun mukaisissa asioissa velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Velvoite voidaan asettaa viranomaisen omasta aloitteesta ilman, että asianosainen on vaatinut sen asettamista. Edellä mainittu rakentamislain 140 § on rakentamislain 12 luvussa.

Edellä mainituilla perusteilla jaosto velvoittaa yhtiön korjaamaan huoneistokohtaisten vesimittareiden luukkujen toteutuksen helposti avattavaksi. Huoneistojen suuresta lukumäärästä ja kesälomakaudesta johtuen kohtuullisena määräaikana velvoitteen noudattamiselle voidaan pitää noin neljää kuukautta, jolloin kohtuullinen määräaika sen noudattamiselle on 30.9.2026. Rakennusvalvontapalveluiden viranhaltijat seuraavat velvoitteen noudattamista. Yhtiö voi osoittaa noudattaneensa velvoitetta toimittamalla tiedon tehdyistä korjaustoimenpiteistä sähköpostitse rakennusvalvontapalveluihin. Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että velvoitteen tehostaminen uhkasakolla tai poliisille ilmoittaminen ei asian luonteen vuoksi ole tarpeellista.

Muilta osin nykyinen toteutus täyttää riittävässä määrin asetuksen vähimmäisvaatimukset asennettavuudesta, huollettavuudesta ja luettavuudesta. Tarve peilin tai kameran käyttämiseen mittarin lukemiseksi ei ole ihanteellinen ratkaisu, mutta mittareiden voidaan silti katsoa olevan luukkujen korjaamisen jälkeen riittävän helposti luettavissa. Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että yhtiöllä on halutessaan oikeus muuttaa toteutusta myös vähimmäisvaatimuksia paremmaksi.

Katselmuksen toimittaminen

Hallintolain 38 § 1 momentin mukaan viranomainen voi toimittaa katselmuksen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että katselmuksen toimittaminen asuntoihin ei ole tarpeen, sillä yhtiön toimittamista ja rakennusvalvonnan omista asiakirjoista on saatu asiassa riittävästi selvitystä.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut.

Oikeus valituskelpoiseen päätökseen

Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Rakentamislain 140 §:n mukaan velvollisuus rakennuksen kunnossapitoon on rakennuksen omistajalla. Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä omistaa vaatimusten kohteena olevan rakennuksen, joten se on asiassa asianosainen ja sillä on oikeus saada asiassa valituskelpoinen päätös.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa koskevista asioista.

This decision was published on 10.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.