Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, Asunto Oy Vesakko

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Vahingonkärsijän asiamies on 16.6.2025 esittänyt kaupungille määrältään 430 557,96 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimus on esitetty samanaikaisesti myös HSY:lle. 

Vahingonkärsijän asiamies on täydentänyt vaatimustaan pyynnöstä 12.8.2025. Vaatimus koskee 31.8.2023 sekä 6.8.2024 tapahtuneita vesivahinkoja, joissa hulevedet ovat ohjautuneet vahingonkärsijän kiinteistölle Vesakkotien ja Männikkötien risteyksessä. Vaatimuksen mukaan vesivahinkoja on samasta syystä aiheutunut myös esimerkiksi vuonna 2016, eli vahinko on toistuva. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kustannuserittely, vesivahingon kartoittamiseen ja tutkimiseen liittyviä raportteja sekä valokuvia ja videoita vahinkoajankohdalta. 

Vahingonkärsijän asiamies on vaatinut kaupungilta vahingonkorvauksena 31.8.2023 sattuneesta vahingosta 297 682,97 euroa, 6.8.2024 sattuneesta vahingosta 93 959,96 euroa ja ilmoittanut, että 6.8.2024 tapahtuneen vahingon osalta kulut tulevat vielä kasvamaan. Lisäksi vaatimus on esitetty vuokratulojen menetyksistä (32 925,54 euroa), sekä vaatimuksen esittämishetkellä muodostuneista 5 989,49 euron asiamieskustannuksista. 

5.9.2023 tehdyn tarkastuksen raportin mukaan 31.8.2023 aamuyön rankkasadekuuron aikana kaupungin sadevesiviemäriverkoston kapasiteetti on ylittynyt hetkellisesti. Sadevesiä on tulvinut kiinteistön kaivojen kautta rakennusten vierustoille ja edelleen liiketiloihin, kellariin ja autotalleihin. 6.8.2024 tehdyn tarkastuksen raportin mukaan 6.8.2024 rankkasateen aikana Männikkötie 10 liiketiloihin on tullut vettä. Myös Vesakkotie 7, 5 ja 3 liiketilojen tuulikaappeihin sekä kellareihin ja autotalleihin on tullut vettä. Rakennus on 1950-luvulla rakennettu betoni- ja tiilirakenteinen kerrostaloyhtiö. Vahingoittuneet tilat sijaitsevat maanpinnan tasossa tai sen alapuolella kellareissa.

Hakijan ilmoittamat vahinkojen syyt

Vaatimuksen mukaan tulvimisen syynä on ollut kaupungin katualueilla olevien kaivojen täyttymisen jälkeen syntynyt katualueilla virtaavien vesimassojen kasvu, joka on johtanut sadevesien tulvimiseen katualueilta kiinteistön alueelle. Tämän takia kiinteistön omaan käyttöön mitoitetut sadevesikaivot ovat täyttyneet ylimääräisestä sinne kuulumattomasta vedestä. Veden pinnan noustessa rakennusten edessä vesimassat ovat päässeet valumaan ovi- ja ikkunaliittymien kautta suoraan liiketiloihin ja autotalleihin. Veden pinta on noussut rakennusten edessä pahimmillaan 20–30 cm korkeuteen maanpinnasta. Sekä Männikkötie että Vesakkotie ovat asfaltoituja, joten pintasadevesien määrä on tiealueella suuri. Tiealueen sadevesikaivot eivät ehdi kerätä tiealueen pintavesiä, ja vesimassa kulkee suoraan vahingonkärsijän piha-alueelle Männikkötie 10 kohdalla. Kaupungin viemärien padottaessa vahingonkärsijän kiinteistön hulevedet eivät pääse ohjautumaan kaupungin hulevesijärjestelmään.

Vaatimuksessa esitetään kiinteistölle kertyneiden vesien syyksi suuret pintavesimäärät, tiealueen kaivojen sijoittelu ja määrä, runkoviemärin koon pieneneminen virtaussuuntaan sekä tiealueella kasvaneet maanpinnan korot, jonka takia teiden reunakiveykset ovat jääneet mataliksi. Edellä mainitut tekijät ovat yhdessä aiheuttaneet kaupungin hulevesirungon riittämättömyyden ja tulvimisen rankkasateiden aikana sekä vahinkojen aiheutumisen vahingonkärsijän kiinteistöllä.

Kaupungin tiealueilla teettämien asfaltointikorjausten yhteydessä maanpinnan korot tiealueella ovat kasvaneet ja teiden reunakivetykset ovat jääneet mataliksi. Männikkötie 10 kohdalla tiealueen maanpinnan korko on noussut 20 cm verrattaessa vanhoja rakennuspiirustuksissa esitettyjä maanpinnan korkoja uusimmassa liitoskohtalausunnossa ja kantakarttaotteessa esitettyihin korkoihin. Vesakkotien puolella katualueen hulevedet ohjataan vahvasti kadun eteläreunaan, eli vahingonkärsijän kiinteistön reunaan. Hulevesien ohjaukseen on kadun eteläreunaan rakennettu kouru, jonka tulisi ohjata hulevedet sadevesikaivoille. Sadevesikaivoja ei ole sijoitettu kadun poikkileikkausten matalimpiin kohtiin, jolloin hulevedet eivät ohjaudu sadevesikaivoihin vaan vahingonkärsijän pihalle.

Vaatimuksessa todetaan, että kaupungin runkoviemäri pienenee hyvän rakennustavan vastaisesti kiinteistön kohdalla virtaussuuntaan. Vesakkotien ja Männikkötien risteyksessä Männikkötien hulevesien runkoviemäri liittyy Ø 700 mm haaraan koillisesta ja jatkaa virtaussuuntaan Männikkötietä pohjoiseen koolla Ø 500 mm, eli runkoviemäri pienenee virtaussuunnassa 200 mm. 

Vaatimuksessa esitetään, että kaupunki on aiemmin kiistänyt vastuunsa asiassa vedoten siihen, että vahingonkärsijä ei ole osoittanut, että kiinteistövaurion aiheuttaneen kosteuden alkuperä olisi katualueen hulevettä. Lisäksi vaatimuksen mukaan kaupunki on katsonut, että katualueen pinta-ala, jolta vedellä on mahdollista valua tontille, on noin 90 m². Lisäksi vaatimuksen mukaan on arvioitu, että jos kyseisestä vedestä ajautuisi 10 % tontille, muodostaisi se vajaan 1 % veden kokonaismäärästä. Vaatimuksessa todetaan kaupungin käsityksen olevan virheellinen, ja että kunnan viemärijärjestelmä on toteutettu hyvän rakennustavan vastaisesti, mikä aiheuttaa viemärin padottumisen ja estää vahingonkärsijän omien hulevesien ohjautumisen pois kiinteistöltä. Lisäksi maan muodot ja reunojen korot ovat kiinteistön kohdalla puutteelliset ja ohjaavat kaupungin hulevedet vahingonkärsijän kiinteistölle.

Vahingonkärsijän aikaisempi vaatimus

Vahingonkärsijä on aikaisemmin esittänyt kaupungille samasta vahinkopaikasta vahingonkorvausvaatimuksen 2.–3.7.2016 tapahtuneesta vesivahingosta, joka on käsitelty asianumerolla HEL 2018-006303. Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on hylännyt hakijan vahingonkorvausvaatimuksen 15.11.2018 päätöksellä § 37. Kyseisen vaatimuksen mukaan asunto-osakeyhtiön rakennuksissa on vuosien varrella todettu useita eri kertoja pahoja vesivahinkoja.

Kyseisen päätöksen mukaan C-talon kohdalla oleva tonttiliittymä on rakennettu poikkeuksellisen matalaksi. Päätöksessä on todettu, että Vesakkotie on ollut vuonna 1976 laaditun asemapiirroksen mukainen, mutta päätöksen tekemisen ajankohtaan Vesakkotiellä on kaksi sadevesikaivoa enemmän kuin kyseisessä piirroksessa. Vesakkotie on uudelleenpäällystetty vuonna 2016, jolloin kadun reunaan on jätetty vedenohjausroilo. Ajoradan asfaltin pinta on reunakiveä alempana, joten tavanomaisilla sateilla vedet virtaavat tonttiliittymän ohi. Kadun tila on vastannut sitä, mitä uudelleenpäällystystyön yhteydessä on suunniteltu, eli katu on ollut suunnitelmien mukainen ja sen rakenteet ovat olleet kunnossa.

Hakija on tehnyt asian päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Kaupunkiympäristölautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen päätöksellään 14.1.2020 § 37. Päätöksessä on todettu, että rakennuksen omistajalla ja haltijalla on yleinen velvollisuus varautua vaaratilanteisiin kuten tulvatilanteisiin, ja että asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Vahinkojen tapahtuma-aikaan voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Helsingissä hulevesien hallinnan vastuut jakautuvat kaupungin, HSY:n ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Kaupunki vastaa esimerkiksi hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta, HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella, ja kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä, josta vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei imeytetä tontilla, on johdettava viivyttämällä kiinteistöjen yhteiseen hulevesijärjestelmään, tai jos tämä ei ole mahdollista, yleiseen hulevesijärjestelmään. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurille eikä vesiä saa johtaa naapuritontille, ajoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle, katuojaan eikä muullekaan yleiselle alueelle.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan kaupunki tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet sekä laatii alueille tulvavaarakartat ja tulvariskikartat. Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alue, jolla todetaan arvioinnin perusteella mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Kaupunki laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty vuosina 2011, 2018 ja 2024. Kaikkien kolmen arvioinnin perusteella on todettu, että kaupungin alueella ei ole lain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arviointien perusteella on kuitenkin todettu, että kaupungissa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle, mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity.

Vahinkopaikka Vesakkotien ja Männikkötien alueella kuuluu Suomen ympäristökeskuksen laatiman hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin mukaiselle kerran sadassa vuodessa toistuvalle hulevesitulvaherkälle alueelle.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa sadevesikaivojen avoinna pitämisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausasiassa kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Osa vaatimuksen perusteista ja mukana toimitetuista raporteista koskee huleveden runkoviemäröintiä, joka kuuluu HSY:n vastuulle. Kaupunki ei käsittele asiaa runkoviemärin kapasiteetin ja ratkaisujen osalta. 

Vahinkopaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta on pyydetty selvitykset. Kaupungin palautejärjestelmään on 15.12.2023, eli 3,5 kuukautta ensimmäisen vahingon tapahtumisen jälkeen saapunut palaute, jonka mukaan alueen kaivot eivät vedä, vedenohjaus ei toimi ja asuntoyhtiöön on tullut vesivahinkoja. Muita hulevesiin liittyviä palautteita vahinkopaikalta kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut. 

Kaupunki on ryhtynyt selvittämään 15.12.2023 palautteen mukaisilla tiedoilla ongelman laajuutta yhdessä talonyhtiön edustajien kanssa 15.1.2024 pidetyssä palaverissa. Tämän jälkeen kaupunki on ryhtynyt mittaviin korjaustoimenpiteisiin vahinkoalueella. 6.8.2024 tapahtuneen vesivahingon aikaan parannustoimenpiteet olivat käynnissä, mutta ne olivat keskeneräiset. Kaupungilla ei ole tietoa, että paikalla olisi ollut vastaavia hulevesiongelmia 6.8.2024 tapahtuneen vesivahingon jälkeen.

15.1.2024 pidetyn palaverin muistion mukaan palaverissa on käsitelty 31.8.2023 rankkasateen takia tapahtunutta vesivahinkoa vahingonkärsijän kiinteistön liiketiloissa ja autotalleissa, ja käyty läpi alustavia korjaustoimenpiteitä esimerkiksi reunakivien korotuksista Männikkötielle ja Vesakkotielle, sadevesikaivojen mahdollisista lisäyksistä ja kadun kallistuksen muuttamisesta Vesakkotiellä. Alueen katukunnossapitotiimin projektinjohtaja on todennut, että reunakivien korotuksia voi tehdä vasta kun lumet ovat sulaneet, ja kadun kallistuksen muuttaminen ei ole nopea ratkaisu. Palaverissa on käyty läpi myös liitoskohtalausunto, ja todettu runkolinjojen sijainnit Männikkötiellä ja Vesakkotiellä. Alueen katukunnossapitotiimin projektinjohtaja on tiedustellut palaverissa, onko reunakivien korottaminen taloyhtiön puolella mahdollista. 

Vahingonkärsijän ja kaupungin edustajat ovat pitäneet 7.6.2024 maastokatselmuksen. Katselmuksessa on todettu alueen parannustoimenpiteet ja toteutusten vastuutahot. Katualueiden osalta korjausajankohdan aloitustavoitteeksi on asetettu heinäkuu 2024. Ensin korjaustavoitteeksi on asetettu Männikkötie ja sen jälkeen Vesakkotie. Muistiossa olevien toimenpiteiden lisäksi kaupunki päätti asentaa myöhemmin Männikkötien puolelle yhden uuden hulevesikaivon. Kohde on katselmoitu urakoitsijan kanssa 15.7.2024. Urakoitsija on aloittanut työt elokuun 2024 alussa. Työt ovat olleet meneillään vaatimuksessa ilmoitetun toisen vahinkopäivän aikaan 6.8.2024. Työt ovat valmistuneet päällystystöitä lukuun ottamatta elokuussa vuonna 2024. Päällystykset on tehty syyskuussa 2024.

Katselmuksessa tarkasteltiin katualueille suunnitteilla olevien korjaustöiden lisäksi korjaustarvetta taloyhtiön hallinnassa olevilla piha-alueilla ja sisäänajoliittymissä sekä katuliittymissä. Kiinteistölle jääneet toimenpiteet olivat Vesakkotie 7 autotallien kohdalta reunatuen nostaminen, Vesakkotie puolella olevien tonttiliittymien kohdalta reunakiven nostaminen, mikäli talonyhtiö katsoi tarpeelliseksi, sekä Vesakkotie 3 kohdalla reunatuen nostaminen autotallien kohdalta.

Korjaustoimenpiteinä kaupunki nosti Männikkötien puolelta reunakiveä noin 50 metrin matkalta Männikkötie 10 edustalta, Männikkötien puolelle lisättiin yksi hulevesikaivo reunakivilinjaan, Männikkötien puolella jalkakäytävän kallistuksia muutettiin, Vesakkotien puolelta poistettiin betoninen reunakivi ja se korvattiin graniittisella reunakivellä, Vesakkotien puolelle lisättiin yksi hulevesikaivo Vesakkotie 7 kohdalle ja Vesakkotie 3 kohdalle tehtiin uudelleenpäällystys, jolla pyrittiin korjaamaan pituussuuntaista kaatoa, jotta hulevedet ohjautuisivat vahvemmin kohti lähintä hulevesikaivoa. 

Vahingonkärsijän tonttiliittymän kohdalla oleva reunakivi on ollut hyvin matala. Kiinteistön tonttiliittymä on kiinteistön vastuulla. Liian matala reunakivi ei ohjaa vesiä ja pidä niitä kadulla, vaan ohjaa ne kadulta tontille. Vahinkoa kärsineet liiketilat ja kiinteistön puolella olevat sadevesikaivot sijaitsevat katutason alapuolella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista kunnan osoittamaan rajakohtaan asti. Kiinteistön omistaja on näin ollen velvollinen huolehtimaan muun muassa siitä, että kiinteistön puolella olevat kaivot, padotusventtiilit tai pumppaamot ovat toimintakunnossa. Lisäksi rakennuksen vesieristysten tulee olla kunnossa. 

Männikkötien puolella reunakivi on ollut samassa korkoasemassa tai ainakin hyvin lähellä sitä ainakin vuodesta 2009 saakka, jolloin ensimmäiset katunäkymät ovat saatavilla. Toteutetuissa korjaustoimenpiteissä (reunakivien nostaminen ja jalkakäytävän kallistusten muutokset) kaupunki pyrki pienentämään todennäköisyyttä hulevesien ohjautumisesta kohti kiinteistöä. Vesakkotie 3 kohdalla pituussuuntaisen kallistuksen muutoksille oli hyvin rajalliset mahdollisuudet, ja suurimmaksi toimenpiteeksi kyseisessä kohdassa jäi talonyhtiön vastuulle jäänyt reunakivilinjan nostaminen autotallien kohdalta. Sivuttaiskallistukset ovat kaikilla katuosuuksilla katurakenteelle tyypilliset. Tehdyt kaivojen lisäykset eivät varsinaisesti paranna hulevesijärjestelmän kapasiteettiä, mutta niillä pyrittiin parantamaan hulevesien ohjautumista runkolinjoihin. Vastuu runkolinjojen kapasiteetista kuuluu HSY:lle.  

Hakija esittää kadunpinnan nousseen aikojen kuluessa uudelleenpäällystystöiden vuoksi. Hakija vetoaa korkeustiedoissa vanhojen rakennuspiirustusten ja uudemman liitoskohtalausunnon, sekä toisaalta kantakarttaotteen korkeustietoihin. On huomattava, että vanhojen rakennuspiirustusten ja noin vuoden 2013 alun jälkeen tuotettujen teknisten piirustusten ja dokumenttien asemakorkeudet Helsingissä eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Helsingin kaupunki on 1.12.2012 alkaen siirtynyt vaiheittain aiemmin käytetystä NN-korkeusjärjestelmästä N2000-korkeusjärjestelmään. Näiden kahden korkeusjärjestelmän muunnoskerroin on 305 mm, jolloin uuden N2000-korkeusjärjestelmän mukainen lukema saadaan lisäämällä vanhan NN-järjestelmän mukaiseen korkeuslukemaan 30,5 cm. Korkeuslukemien muutos on tehty automaattisesti esimerkiksi verkossa saatavilla olevalle kantakartta-aineistolle, mutta sitä ei ole pääsääntöisesti tehty arkistoissa oleville aineistoille, joissa on edelleen suunnitteluajankohtana käytetyn korkeusjärjestelmän mukaiset korkeuslukemat.

Alueella toimiva urakoitsija on tehnyt paikalla kunnossapidon toimenpiteitä (imulakaisu) 10.8.2023, 30.8.2023, 31.8.2023 ja 23.7.2024. Sadevesikaivot tyhjennetään Helsingissä vähintään joka kolmas vuosi alueellisen kierron mukaisesti. Kaivon tyhjennyksen yhteydessä kaivon toiminta ja kunto tarkastetaan järjestelmällisesti. Alueen kaivot on tyhjennetty ja tarkastettu alueellisen kieron mukaisesti vuonna 2023, ja seuraava kierros ajoittuu vuoteen 2026.

Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateeksi määritellään 5,5 mm sademäärä 30 minuutissa, 7 mm sademäärä tunnissa ja 10 mm sademäärä 4 tunnissa.  Vahingonkorvausvaatimusta koskevaa vahinkoa edeltävänä päivänä, 30.8.2023 sademäärä on ollut Kumpulan havaintoaseman mittausten mukaan vuorokauden aikana 7,87 mm. Vahinkopäivänä 31.8.2023 sademäärä on ollut tunnissa klo 3.50 ja 4.50 välisenä aikana 18,2 mm, neljässä tunnissa klo 3.50 ja klo 7.50 välisenä aikana 19,3 mm ja koko vuorokauden 31.8.2023 aikana 19,9 mm. Kyseisestä sademäärästä 11,44 mm on satanut kymmenen minuutin aikana, klo 3.50 ja klo 4 välillä. Vahinkopäivänä 6.8.2024 sademäärä on ollut 30 minuutissa klo 13.30 ja 14 välisenä aikana 9,8 mm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on laatinut vuonna 2017 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset vuoden 2025 loppuun saakka. Linjauksissa esitettyjä hulevesiin liittyviä sopeutumistoimenpiteitä toimeenpantiin vuonna 2018 julkaistulla Helsingin kaupungin hulevesiohjelmalla. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, mutta toisaalta myös kuivat kaudet yleistyvät.

Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi rankkasateella olla riittämätön. Hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Hulevesitulvia vähentävät toimenpiteet, kuten maanpäällisten tulvareittien rakentaminen, kytkeytyvät yleensä vesihuoltoverkostoon tai katuihin kohdistuviin suurempiin hankkeisiin, kuten sekaviemäröinnin eriyttämiseen. Sekaviemäröintialueella rakennetaan erillisiä hulevesiviemäreitä katujen peruskorjausten ja vesihuollon saneerausten yhteydessä. Tavoitteena on estää kaupunkitulvia myös tulevaisuudessa.

Rankkasade aiheutti 31.8.2023 yön aikana useita vesivahinkoja Helsingissä. Helsingin pelastuslaitos tiedotti 31.8.2023, että Helsingissä oli ollut yön ja aamun aikana 15 vahingontorjuntatehtävää, ja että vahingontorjuntatehtäviin oli hälytetty myös sopimuspalokunnat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston metroasema oli jouduttu sulkemaan tulvivan veden takia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikan hulevesien hallinnan ongelmasta vahingonkorvausasian HEL 2018-006303 käsittelyn jälkeen ennen 15.12.2023 annettua palautetta. Kaupungilla ei ole ollut ensimmäisen ilmoitetun vahinkopäivän aikana tietoa siitä, että alueen hulevesien hallinnassa olisi ongelmia. Vaatimuksessa ilmoitetun ensimmäisen vahinkopäivän 31.8.2023 osalta vahinko on ollut ennalta arvaamaton. Kaupunki on ryhtynyt mittaviin korjaustoimenpiteisiin vahinkoalueella 15.12.2023 saadun palautteen perusteella. 6.8.2024 tapahtuneen vesivahingon yhteydessä parannustoimenpiteet olivat käynnissä, mutta ne olivat keskeneräiset. Kaupungilla ei ole tietoa, että paikalla olisi ollut hulevesiongelmia 6.8.2024 tapahtuneen vesivahingon jälkeen.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla. Myös tonttiliittymän rakenne on kiinteistön vastuulla ajoradan reunaan saakka. Hakijan vaatimuksen perusteella vesi on päässyt rakennukseen sen rakenteiden läpi. Kiinteistö vastaa omien hulevesiensä hallinnasta sekä omien vesieristeidensä sekä muiden rakenteiden kunnosta.

Vahingot 31.8.2023 ja 6.8.2024 ovat tapahtuneet voimakkaiden sääilmiöiden seurauksena. Äärimmäisissä tilanteissa hulevesijärjestelmän kapasiteetti voi hetkellisesti ylittyä sekä runkolinjan että hulevesikaivojen osalta.

Kaupungin vahingonkorvausvastuu perustuu tuottamukseen. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahingon tapahtumiseen ei liity kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Hakija on lisäksi esittänyt kaupungille vaatimuksen 5 989,49 euron asiamieskustannuksista, jotka ovat muodostuneet vaatimuksen esittämishetkellä. Vahingonkorvausasia on yksityisoikeudellinen riita-asia, joka käsitellään kuitenkin kunnassa hallintoasiana, koska kunnan on noudatettava hallinnollisia menettelysäännöksiä. Hallintolain mukaan kukin vastaa omista kuluistaan hallintoasiassa. Vahingonkorvausasian käsittely kaupungilla on hallintoasian käsittelyä, jossa sekä asianosainen että viranomainen vastaavat itse omista, asian hoitamiseen liittyvistä kuluistaan. Viranomainen ei maksa asianosaiselle asianosaisen oman hallintoasian hoitamisesta tai siihen käytetystä ajasta palkkaa tai palkkioita, eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan myöskään esimerkiksi asian hoitamiseen käytetyn asiamiehen kustannuksia. Hakijan omien asioidensa hoitoon käyttämä aika hallintoasiassa ei edellä esitetyin perustein ole hakijalle syntynyttä vahinkoa, vaan hakijan omalle vastuulle kuuluvaa kulua. Hakijan vaatimus asiamieskuluista hylätään lakiin perustumattomana.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Hallintolaki (434/2003) 64 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 13 a luku 103 e–f § ja 103 h–i §

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 5 §, 7–8 §, 10 § ja 19 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (24.5.2023) 16 §
 

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.