Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025

Tarkastuslautakunta päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee
▶ kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tarkentaa toimintatapoja sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti. Jokaiseen tavoitteen toteutumista kuvaavaan asiakirjaan liitetään laatijan nimen lisäksi raportointipäivämäärä. Lisäksi toimiala varmistaa, että kaikki tarvittavat dokumentit tallennetaan ohjeistuksen mukaiseen raportointipaikkaan.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet

Kaupunginkanslian ja toimialojen tulee
▶ määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista.

Nykyisen valtuustokauden 2025-29 ajaksi on perustettu kaupunkiyhteinen segregaation ehkäisyn -ohjelmaryhmä. Kaupunginkanslian johtamassa ohjelmaryhmässä on luotu ehdotus kaupunginhallitukseen vietäväksi valtuustokausittaisista tavoitteista ja vuosittain talouden ja toiminnan suunnitteluun sidottavista toimialakohtaisista ja toimialojen yhteisistä toimenpiteistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla eri palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus sekä lukio, ammatillinen ja vapaasivistystyö, ovat työstäneet suomen- ja ruotsinkielisessä toiminnassa kaupunkiyhteisiin tavoitteisiin sidottuja toimialakohtaisia tai palvelukohtaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet tarkentuvat syksyyn 2026 mennessä, ja nämä sidotaan talouden ja toiminnan suunnitteluun talousarviotavoitteina sekä palveluiden toimintasuunnitelmissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan eri palveluilla on toimenpiteitä muun muassa lasten ja nuorten sekä oppijoiden huoltajien luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi. Toimiala vahvistaa vanhemmuuden tuen yhteistyötä eri toimialojen kanssa, yhtenä esimerkkinä neuvolayhteistyön tiivistäminen. Lisäksi palveluissa tehdään tarveperustaisen rahoituksen kohdentamista. Palveluissa suunnataan indikaattoreiden pohjalta erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä tarveperustaisesti.

Koulupudokkuuksien ehkäisemiseksi oppilaitokset toteuttavat yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimenpiteitä ja noudattavat tuen portaiden mukaisia prosesseja. Näiden tavoitteena on vahvistaa oppijoiden osallisuuden kokemusta ja opintoihin kiinnittymistä. Huoltajayhteistyö on olennainen osa oppivelvollisten nuorten tukea. Toimialalla on kehitetty opiskelijoiden tuen tarpeiden mukaisia rakenteellisia malleja vahvistamaan toisen asteen opintojen suorittamista. Lisäksi vuosina 2024 ja 2025 talousarviotavoitteena on kehitetty ristiin opiskelun toimintamalli, jonka vahvistamista vuodesta 2026 alkaen jatketaan osana perustoimintaa. Ristiin opiskelun toimintamalli antaa nuorelle mahdollisuuden valita tulevaisuuden näkökulmasta mielekkäitä opintoja vapaasta sivistystyöstä, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta opiskelupaikasta riippumatta.

▶ huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla suunnitellaan ja täsmennetään segregaation ehkäisyn toimenpiteitä ja jokaisen toimenpiteen vaikutukset arvioidaan ennakkoon. Toimialan yhteisten toimenpiteet ja niiden mittarit luodaan toimialarajat ylittävässä yhteistyössä. Segregaation ehkäisyn ohjelmakokonaisuus tarjoaa mahdollisuuksia aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön.

Oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ vahvistaa ohjausta ja tukea perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseksi erityisesti niille oppivelvollisille, joiden osallistuminen koulutukseen on keskimääräistä heikompaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toteaa, että tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaisesti oppivelvollisten ohjausta ja toisen asteen koulutukseen kiinnittymistä on Helsingissä vahvistettu, mutta opiskelijoiden tuen tarpeet ovat samanaikaisesti kasvaneet ja moninaistuneet. Kiinnittymisen haasteet näyttäytyvät erityisesti tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja aikuisten perusopetuksessa.

Toimialan järjestämään aikuisten perusopetukseen (aipe) ohjataan oppivelvollisia, jotka suuntautuvat jatkossa sekä ammatillisiin opintoihin että lukiokoulutukseen. Aipen rooli on keskeinen opinpolulle kiinnittymistä tukeva ratkaisu nivelvaiheessa. Opiskelijat ovat esimerkiksi nuoria, joiden kielelliset valmiudet eivät vielä riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin siirtymiseen esimerkiksi vasta maahan muuttamisen vuoksi tai nuoria, joiden opinpolku voi olla katkonainen riittämättömistä opiskelutaidoista, neuropsykiatrisista tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista johtuen. Tämä edellyttää toimialalta rakenteellista ja tiivistä yhteistyötä erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toimialan kanssa.

Aipen tavoitteena on tukea oppivelvollisia vahvistamalla suomen tai ruotsin kielen taitoa, opiskeluvalmiuksia ja opiskelumotivaatiota sekä luomalla realistinen ja kestävä jatkopolku joko ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huomioi opiskelijoiden moninaiset tarpeet, jotta oppivelvollisuuden laajentumisen sekä segregaation ehkäisyn tavoitteet toteutuvat ja opintojen keskeyttämisriski vähenee. Aipen opiskelijat hyötyvät pienryhmässä tapahtuvasta ohjauksesta ja opetuksesta, joka tukee kielen kehittymistä, opintoihin kiinnittymistä, tuen toteutumista, osallisuuden kokemusta sekä opintojen loppuun saattamista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla palkattiin Stadin ammattiopiston järjestämään tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA-koulutukseen) vuonna 2025 kolme arkiohjaajaa tukemaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä ja ehkäisemään opintojen keskeytymistä. Arkiohjaus on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen ja jalkautuvaa ohjausta, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti opiskelijan arjessa moniammatillisella työotteella.

Stadin ammattiopistossa on vuonna 2026 aloitettu toiminnallinen TUVA-koulutus. Tähän koulutukseen voidaan ohjata keskeytymisvaarassa olevia oppivelvollisia opiskelijoita tai jo kaupungin ohjausvastuulle siirtyneitä nuoria. Koulutuksessa painopiste on toiminnallisessa pedagogiikassa. Yhteistyötä toteutetaan vahvasti nuorten työpajojen kanssa sekä osana kuntouttavan opetuksen kokeilua. Nuorten työpajat voivat toimia oppimisympäristönä oppivelvollisille opiskelijoille ns. liikkuvana työpajatoimintana.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että opiskeluhuollon resursointia olisi tarkoituksenmukaista tarkastella tarveperusteisesti paljon tukea tarvitsevien oppilas- ja opiskelijaryhmien osalta. Palveluiden riittämättömyys aiheuttaa lakisääteisten määräaikojen noudattamatta jäämisen.

▶ varmistaa oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtyminen perusasteen ja toisen asteen välillä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä ja tavoiteltavana, että oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtymistä lisätään perusasteen ja toisen asteen välillä.

Toimialalla on perustettu tiedonsiirtoon keskittyvä kehittämistyöryhmä, johon osallistuu sekä perusopetuksen että toisen asteen pedagogisia asiantuntijoita ja opiskeluhuollon vastaavia kuraattoreita. Toimialan oppimisen tuen seurattaviin tavoitteisiin on toimenpiteeksi kirjattu pedagogisen ja opiskeluhuollollisen tuen tarpeen tietojen siirtyminen siirtymävaiheessa. Tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu seurattavat mittarit tavoitearvoineen.

Toimialalla on päivitetty perusopetuksen sähköinen tiedonsiirtolomake opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän pedagogisen tiedon siirtämiseksi toiselle asteelle huomioiden uusi lainsäädäntö. Toimiala on laajentamassa sähköistä tiedonsiirtoa siten, että se palvelee paremmin myös Helsingin ulkopuolelta Helsinkiin siirtyviä oppijoita.

Opiskeluhuollollisen tiedon siirtymisen osalta yhteinen sähköinen asiakasjärjestelmä Apotti tukee tiedon siirtymistä. Kokonaisvaltaisessa oppijan elämäntilanteen huomioivassa tiedonsiirrossa toimialalla hyödynnetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän mukaista prosessia. Toimialan tavoitteena on lisätä opiskeluhuollollisen tiedon siirtymistä molempia tapoja hyödyntäen.

Siirtymävaiheen yhteistyön vahvistaminen on yksi kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelman painopisteistä. Tämä on ollut myös toimialan toisen asteen vastaavien kuraattorien yhtenä kehittämiskohteena syksystä 2023 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskeluhuollollisen tiedonsiirron prosessia ja sen avulla tuen jatkumista perusasteelta toiselle asteelle.

▶ selvittää, onko sairaalakoulun järjestämiselle tarvetta toisella asteella.

Toimiala tunnistaa arvioinnissa esiin nostetun puutteen siltä osin, että sairaalaopetus on Helsingissä lakisääteisesti järjestetty esi- ja perusopetuksessa. Toimiala tunnistaa, että oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyminen pitkäkestoisen hoidon ajaksi voi katkaista opintojen jatkumon ja heikentää opintoihin kiinnittymistä. Opiskelun jatkuminen hoidon ajan voi toimia myös kuntouttavana toimenpiteenä. Toimiala pitää tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti perusteltuna edelleen kehittää ja järjestää sairaalaopetuksen pedagogista tukea myös toisella asteella osana oppivelvollisten yksilöllisen tuen vahvistamista ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden edistämistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valmistelee vuoden 2026 aikana selvityksen sairaalaopetuksen järjestämisen tarpeesta toisen asteen opetuksen toteuttamiseksi.

▶ kehittää suomen ja ruotsin kieltenopetusta siten, että oppivelvollisten valmiudet riittävät toisen asteen opintojen suorittamiseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhtenä keskeisenä tavoitteena on lukutaidon edistäminen, mikä on näkynyt ja tulee jatkossakin näkymään toimialan sitovissa tavoitteissa. Vuonna 2026 lukutaidon edistämisen sitovan tavoitteen mittarit perusopetuksessa liittyvät lukutaitoa edistävien toimintatapojen lisäämiseen sekä lukutaidon kehittymistä kuvaavan mittarin luomiseen ja pilotoimiseen. Näillä toimenpiteillä toimiala pyrkii kaikkien oppivelvollisten lukutaidon parantamiseen, jolloin heidän valmiutensa jatko-opintoihin ja työelämään paranevat. Tämä koskee yhtä lailla kotimaankielisiä kuin vieraskielisiä oppivelvollisia.

Valtakunnalliset käynnissä olevat ja tulevat laki- ja opetussuunnitelmamuutokset tuovat mukanaan useita erilaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tukea niin kotimaankielisten kuin vieraskielisten oppivelvollisten opiskelua ja heidän valmiuksiensa kehittymistä. Elokuussa 2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus on tuonut mukanaan uudenlaisia tukitoimia kuten opetuskielen tukiopetuksen, josta hyötyvät erityisesti vieraskieliset oppivelvolliset. Perusopetuslain arviointiosuutta uudistetaan ns. osaamistakuun myötä niin, että voidaan varmistaa perustaitojen ja oppiainekohtaisen vähimmäisosaamistason saavuttaminen vuosiluokittain jokaiselle oppilaalle. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan elokuussa 2027.

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu niin, että elokuusta 2026 alkaen suomen tai ruotsin kielen taidon tavoitetaso nousee kehittyvästä alkeiskielitaidosta kehittyvään peruskielitaitoon. Lisäksi jatkossa oppilaalla, joiden kielitaito ei valmistavan opetuksen jälkeen ole kehittynyt tavoitetasolle tai joiden koulunkäyntihistoria on puutteellinen tai vähäinen, on mahdollisuus perusopetukseen siirtyessään opiskella ns. valmistavan opetuksen lisäopetuksessa eli saada kielitaitonsa vahvistamiseen suunnitelmallista ja joustavaa tukea.

Elokuussa 2026 tulee voimaan myös S2-oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden muutos, jonka tavoitteena on tukea vieraskielisten oppijoiden suomen tai ruotsin kielen kehittymistä perusopetuksessa. Opetussuunnitelman perusteissa on nyt aiempaa selkeämmin kuvattu, miten oppilas siirtyy S2-oppimäärän opiskelusta suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -opetukseen. Oppilas siirtyy S1-oppimäärään silloin, kun hänellä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, ja kun siirtyminen S1-oppimäärään tukee hänen oppimistaan. Kielitaidon arvioinnin tueksi on kehitteillä valtakunnallinen kielitaidon arviointiväline.

Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.

Harrastamisen Suomen malli on sitoutunut järjestämään säännölliset yhteistyötapaamiset koulujen yhteyshenkilöille ja harrastustoimijoille. Yhteistyötapaamisten tavoitteena on yhteistyön kehittäminen, tilatarpeiden saatavuuden parantaminen sekä yhteisten rakenteiden vahvistaminen.

▶ vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.

Harrastamisen Suomen mallin koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa työtä tekevien sidosryhmien kanssa, mm. oppilashuolto, kouluvalmentajat, koulunuorisotyö ja alueellinen nuorisotyö ja eri maahanmuuttajajärjestöt. Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla tulee neljäs koordinaattori kehittämään etsivän harrastustoiminnan toimintamalleja ja rakentamaan yhteistyötä vähemmän harrastavien nuorten sitouttamiseksi harrastuksiin. Henkilö sijoittuu kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle. Kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle on myös palkattu harrastamisen tietopohjaa koko toimialalla kehittävä koordinaattori, jonka työ tuottaa entistä parempaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille. Lisäksi Harrastamisen Suomen malli Helsingissä on ottamassa käyttöön uutta ilmoittautumis- ja raportointijärjestelmää. Uuden järjestelmän kautta saadaan näkymä osallistujien taustatietoihin. Järjestelmä tulee käyttöön uuden tarjouskilpailun sopimuksiin merkittynä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ jatkaa toimenpiteitä iltapäivätoimintaan osallistumisen lisäämiseksi alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää.

Iltapäivätoiminnalla on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin ja arjen tukemisessa, ja sen saavutettavuuden varmistaminen on tärkeää. Olemme kehittäneet palvelunohjausta ja tiedottamista aktiivisesti. Tietoisuuden lisäämiseksi kouluissa on muun muassa järjestetty pop up -tapahtumia, joissa huoltajille on kerrottu iltapäivätoiminnasta sekä autettu ilmoittautumisessa. Lisäksi koulutulokkaiden huoltajia on informoitu iltapäivätoiminnan palvelusta sosiaalisen median kanavissa. Ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi olemme järjestäneet tilaisuuksia sekä tehty hakuninfoon liittyvän video.

Yhteistyötä eri ammattilaisten välillä tullaan kehittämään ja tiivistämään myös jatkossa. Lisäksi etsimme tehokkaita keinoja, joilla osallistujamäärää saadaan kasvatettua niillä alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää. Jatkamme panostamista ammattilaisten välisen yhteistyön kehittämiseen ja tiivistämiseen, sillä yhdessä toimimalla voidaan löytää vaikuttavampia ratkaisuja. Yhteistyötä vahvistetaan opiskeluhuollon, oppimisen tuen ja esiopetuksen välillä, jotta palvelut ja prosessit selkeytyvät ja tukevat lasten arkea entistä paremmin. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään niin, että iltapäivätoiminnan rakenteet ja toimintamallit tulevat tutummiksi kaikille osapuolille.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarkasti pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Asian aikana oli kuultavana tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Liisa Kähkönen ja kaupunkitarkastaja Eina Vismanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi vuoden 2025 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11‒13)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee esittää toteutumattomien sitovien toiminnan tavoitteiden selvityksissään kaupunginvaltuustolle syyt tavoitteiden toteutumattomuudelle.

Itämeren suojelu (s. 27−30)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelujen tulee:

Asettaa kaikille kauden 2024–2028 Itämerihaasteen toimenpiteille tavoitetasot sekä mittarit, joilla toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata.

Varmistaa, että toimenpiteille on määritelty sellaiset vastuutahot, jotka voivat konkreettisesti edistää kyseisiä toimenpiteitä.

Lisätä yhteistyötä HSY:n kanssa niiden Itämerihaasteen toimenpiteiden toteuttamiseksi, joissa HSY:n panos on tarpeellinen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että Kaupunkiympäristön toimialan tulee nimetä selkeät vastuutahot vesienhallinnan kokonaisuuden koordinoinnin kehittämiselle.

Elinkaaren hallinta hankinnoissa ja rakentamisessa (s.32−35)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa yhteinen ymmärrys elinkaariarvioinnista ja elinkaarikustannusten laskennasta eri palveluissa, jotta hankkeen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset voidaan ottaa huomioon.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisätä rakentamisen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen vuoropuhelua, jotta hankkeessa voidaan valita sen koko elinkaaren kannalta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37‒40)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulee määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulee huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että jatkossa Itämerihaasteen toimenpideohjelma tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksen suosituksista seuraavan lausunnon:

Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi

Aiempaa hieman pienempi osa kaupunginvaltuuston hyväksymistä toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetetuista sitovista tavoitteista toteutui. Kaikkien tavoitteiden ja mittareiden toteumat pystyttiin tarkastuslautakunnan mukaan arvioimaan.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkiympäristön toimialan tulee

kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kaikkien toimialojen, virastojen ja liikelaitosten on esitettävä toteutumattomien sitovien toiminnan tavoitteiden selvityksissään syyt tavoitteiden toteutumattomuudelle.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee noudattaa sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnista annettua ohjeistusta. Dokumentointikuvausten on oltava valmiit ennen kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyä, ja toteumatietojen dokumentointi on tehtävä viimeistään vuoden ensimmäisen toteumaennusteen laadinnan yhteydessä.

Itämeren suojelu

Helsinki on pääosin edistänyt Itämeren suojelua Itämerihaasteen toimenpideohjelmien mukaisesti, mutta osa kauden 2024–2028 suunnitelmasta ei todennäköisesti toteudu aikataulussa. Osa Itämerihaasteen toimenpiteistä on edistynyt hyvin vähän, eikä kaikkien toimenpiteiden toteutettavuutta pystytä arvioimaan.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelujen tulee

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee pyrkiä asettamaan kaikille Itämerihaasteen kauden 2024–2028 toimenpiteille tavoitetasot sekä mittarit, jotta toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee määrittää toimenpiteille niiden hallinnasta vastaavat tahot.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisää yhteistyötä HSY:n kanssa Itämerihaasteen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee nimetä vesienhallinnan kokonaisuuden koordinoinnille vastuutaho toimialan sisältä.

Elinkaaren hallinta hankinnoissa ja rakentamisessa

Elinkaarikustannuslaskennan käytön lisääntymisestä hankinnoissa ja rakentamisessa ei saa kokonaiskuvaa. Luotettavaa tietoa laskelmia hyödyntävien hankintojen määrästä ei ole, ja tiedon laatu vaihtelee palveluiden kirjaamiskäytäntöjen vuoksi. Rakennuttamisessa elinkaariarviointia tehdään laajalti, mutta kokonaiselinkaaren kustannukset ja ympäristövaikutukset jäävät huomioimatta.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan elinkaarikustannuslaskentaa koskevat suositukset huomioidaan kaupungin hankintaperiaatteiksi hankintastrategiaa päivitettäessä ja periaatteita toimeen pantaessa. Tavoitteena on tuoda hankintaperiaatteet kaupunginhallituksen päätettäviksi viimeistään vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.

Kaupunginhallitus toteaa, että sopimushallintajärjestelmän kehitystyössä parannetaan vastuullisuus- ja ympäristökriteerien kirjausten luotettavuutta. Hankintoja ja niiden pohjalta syntyviä sopimuksia koskevia kriteerejä ja kriteerien kirjaamisen prosessia kehitetään osana käynnissä olevaa hankintojen hallinnan tietojärjestelmäprojektia. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että muodostuu yhteinen ymmärrys hankkeen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja kustannuksista.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisätä vuoropuhelua rakentamisen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen välillä, jotta hankkeen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia voidaan ottaa huomioon.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet

Segregaation ehkäisyyn liittyvien vuoden 2025 talousarviotavoitteiden avulla voidaan ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen vaikutuksia vain osittain. Tavoitteiden vaikuttavuus jää rajalliseksi ilman pitkäjänteisiä toimenpiteitä, toimialojen välistä yhteistyötä, yhteisiä mittareita ja vahvaa koordinaatiota.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja toimialojen tulee

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että segregaation ehkäisemisen tavoitteet ovat yksi strategian uudistavista ohjelmista. Tavoitteita on valmisteltu kaupunkiyhteisessä valmistelutyöryhmässä, jonka puheenjohtajuus on kaupunginkansliassa. Tavoitteet ovat etenemässä päätöksentekoon kevätkaudella 2026. Kaupunginkanslia vastaa tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Kaupunginkanslian johdolla tavoitteiden pohjalta laaditaan 2027 talousarvioon kaupunkiyhteiset segregaation ehkäisemisen tavoitteet, tavoitteiden mittarit sekä koordinoidaan tavoitteiden toteuttamisen toimenpiteiden valmistelu kaupunkiyhteisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarviotavoitteet ja niiden mittarit esitetään talousarviossa ja toimenpiteet toimintasuunnitelmissa. Talousarviotavoitteiden ja niiden mittarien valmistelusta ohjeistetaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston laatimissa Vuoden 2027 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2027–2029 teknisissä valmisteluohjeissa (Rahoitusjohtaja 13.2.2026 § 10). Mittareita koskien ohjeissa on todettu muun muassa seuraavasti: "talousarviotavoitteiden mittarit ilmaisevat mikä muutos tapahtuu talousarviovuonna ja miten tavoitteen asettanut organisaatio vaikuttaa tavoiteltuun muutokseen". Kaupunginhallitus korostaa, että talousarviomittarit voivat olla yhteisiä, mutta tärkeintä on, että organisaatio voi osoittaa oman vaikutuksensa mittariin. Kaupunginkanslia ohjaa talousarviotavoitteiden mittareiden laadintaa, kokoaa talousarviotavoitteiden ja mittareiden toteutumaennusteen kolme kertaa vuodessa ja raportoi ennusteesta kaupungin johdolle. Kaupunginhallitus muistuttaa, että segregaatiokehitystä seurataan myös strategian vaikuttavuusmittareilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategian uudistuvien ohjelmien toteutuksen koordinointi on kaupunginkanslian vastuulla. Kaupunginkanslia laatii myös talousarvion valmistelua ja sitä kautta talousarviotavoitteiden valmistelua koskevat ohjeet. Vuoden 2027 talousarvion laadinnassa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kaupunkiyhteisesti talousarviotavoitteiden toimenpiteisiin ja käydään niistä kaupunkiyhteistä keskustelua. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston asiantuntijat tukevat toimialoja talousarviotavoite- ja mittarivalmistelussa sekä toimenpiteiden muodostamisessa.

Kaupungin häiriö- ja kriisiviestintä

Kaupunkistrategian tavoitteena on huolehtia laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja luoda pohja monimuotoiseen toimintakykyyn eri tilanteissa. Häiriö- ja kriisiviestinnän prosessi on asianmukainen, mutta kriisiviestinnän simulaatioita ei ole järjestetty ohjeen mukaisesti vuosittain.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

kaupunginkanslian tulee

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunginkanslia ja toimialat pitävät yllä osaamista ja valmiutta nopeaan ja tehokkaaseen oman alansa aiheisiin liittyvään häiriö- ja kriisiviestintään. Ajantasaista ohjeistusta ja viestijöiden päivittäisessä työssä kertyvää harjaantuneisuutta täydennetään tarvittaessa häiriö- ja kriisiviestintätaitoja kehittävillä koulutuksilla sekä aihepiiriin liittyvillä harjoituksilla, kuten kaupunginkanslian keväällä 2026 järjestämällä sisäisellä harjoituksella informaatiovaikuttamisesta.

Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti kaupunki huolehtii turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa ja varautuu kriiseihin pääkaupunkina. Kasvaneet riskit, kuten hybridi- ja kyberhyökkäykset sekä äärimmäiset sääilmiöt, edellyttävät kaupungilta jatkuvaa palveluiden ja infrastruktuurin turvaamista sekä varautumisen vahvistamista. Kaupungin viestinnällä on keskeinen rooli näiden strategisten tavoitteiden toteuttamisessa, erityisesti häiriö- ja kriisiviestinnän kehittämistyön sekä varautumisviestinnän osalta.

Helsingin kaupungin häiriö- ja kriisijohtamista kehitetään jatkuvasti ja siinä huomioidaan opit toteutuneista häiriöistä ja kriiseistä. Häiriö- ja kriisiviestinnän ohjeistusta pidetään myös ajan tasalla jotta se vastaa toimintaympäristön, median ja viestintävälineiden muutoksiin sekä henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeisiin.

Koulutus- ja harjoituskokonaisuudesta tehdään jatkossa selkeämpi vuosisuunnitelma. Kaupunginkanslian viestintäosasto valmistelee suunnitelman yhteistyössä kanslian turvatiimin ja sekä toimialojen viestintätoimintojen kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian viestintäosasto on järjestänyt viime vuosina useita kaupunkiyhteisiä harjoituksia, osallistunut vuosittain useaan muiden viranomaisten harjoitukseen sekä työskennellyt häiriö- ja kriisiviestinnän tositilanteissa vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä häiriö- ja kriisitilanteiden yhteydessä tehtävä toiminnan arvio että harjoittelu vahvistavat häiriö- ja kriisiviestinnän osaamista.

Kaupunkitasoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa kuten koronakriisi 2020-2023, kaupungin palkanmaksun ongelmat 2022-2023 tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistunut tietomurto 2024, kaupungin viestintäammattilaiset ovat olleet edustettuina eri tilanteiden kriisiryhmissä ja toimineet yhteistyössä yli toimialarajojen. Kanslian ja toimialojen viestijät työskentelevät viikoittain erilaisten häiriötilanteiden kaltaisten tai tehostettua viestintää vaativien tilanteiden parissa.

Kaupungin viestintäammattilaisia on osallistunut vuosittain viranomaisten järjestämiin harjoituksiin, muun muassa Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen viranomaisharjoituksiin (mm. suuronnettomuusharjoitukset) sekä aluehallintoviraston järjestämiin harjoituksiin. Kaupunginkanslian sekä toimialojen turvatiimit ovat myös järjestäneet kaupunkiyhteisiä harjoituksia, joissa on ollut viestinnän edustus mukana.

Kaupunginkanslian ulkoisen viestinnän yksikkö on lisäksi järjestänyt kaupunkiyhteisiä kriisiviestintäharjoituksia, joissa kaupunginkanslian viestintä on harjoitellut yhdessä toimialojen ja liikelaitosten viestinnän kanssa yhteisiä kaupunkitasoisia tilanteita. Harjoittelu on koettu tärkeäksi ja toimivaksi tavaksi edistää viestintäammattilaisten kriisiviestintäymmärrystä- ja taitoja. Harjoitukset ovat lisäksi auttaneet viestintäammattilaisia ymmärtämään erilaisten tilanteiden kehittymistä, johtamista ja muiden osapuolten toimintaa.

Kaupunkiyhteisiä kriisiviestintäharjoituksia ei ole järjestetty joka vuosi, koska viestinnän resursseja on ollut vuosittain kiinni häiriö- ja kriisitilanteiden hoitamisessa eikä tämän vuoksi ylimääräistä harjoittelua ole pidetty välttämättömänä. Lisäksi kaupungin viestinnän edustajilla on ollut mahdollisuus osallistua muiden viranomaisten harjoituksiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin varahenkilöjärjestelyt tulee laatia siten, että kriittiset tehtävät saadaan hoidettua myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Tarvitessa tehtäviä tulee priorisoida.

Asumiskustannusten hillintä Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssä

Hekan hallinnoimien Ara-vuokra-asuntojen asumiskustannuksia on onnistuttu hillitsemään ja vuokrien nousu on saatu tasaantumaan. Kustannusten nousun hallintaa vaikeuttavat talouden suhdannevaihtelut sekä Hekan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin uudistuotantoon ja tonttien vuokraan, energian hintaan sekä asukasvalintaprosessiin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

Omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tehtävänä on kaupungin päättämän omistajastrategian mukaan muun muassa tarjota asukkailleen kohtuuhintaista, laadukasta ja turvallista arkea.

Yhtiö esitti kaupungille syyskuussa 2025 selvitystyöryhmän perustamista selvittämään asukasvalinnan siirtämistä yhtiölle. Keskeisenä syynä yhtiön esitykselle oli vuokramarkkinoiden suuri muutos 2020-luvulla ja vuodesta 2023 lähtien lisääntynyt asuntojen tyhjäkäyttö, joka kasvattaa yhtiön kustannuksia ja lisää siten vuokrankorotuspaineita.

Asukasvalintaprosessia, sen kehittämistä sekä mahdollista asukasvalinnan siirtämistä osittain tai kokonaan yhtiön tehtäväksi on selvitetty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan, kaupunginkanslian sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kesken.

Selvitys on vielä osin kesken, mutta sen aikana on tunnistettu asukasvalintaprosessin parantamiseksi sekä nopeuttamiseksi tarpeellisia operatiivisen tason toimenpiteitä ja niitä on toteutettu kaupunkiympäristön toimialan ja/tai Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimesta. Selvityksen valmistumisen jälkeen tehdään päätökset mahdollisista muutoksista asukasvalintojen järjestämiseen ja organisointiin.

Kaupunki on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tytäryhteisökohtaisessa omistajastrategiassa määritellyt yhdeksi seurattavaksi mittariksi käyttöasteprosentin. Sen lisäksi tyhjäkäyttöä ja sen taloudellisia vaikutuksia seurataan nykyisessä haastavassa tilanteessa myös erikseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistajastrategian mukaisesti yhtiön toiminnan keskiössä on kiinteistöjen arvon säilyttäminen, asukastyytyväisyys, energiatalouden parantaminen ja ympäristöasioiden huomioiminen.

Kaupunginhallitus päätti Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistajastrategian päivittämisestä 16.3.2026, § 198. Päivittämisen yhteydessä omistajastrategiassa yhtiölle asetettiin tavoitteeksi muun muassa vähintään 70 prosentin korkosuojausaste. Yhtiö on ottanut omistajastrategian mukaisen tavoitteen huomioon omassa rahoituspolitiikassaan. Lisäksi omistajastrategisiksi tavoitteiksi määriteltiin muun muassa: ”Yhtiön asuntojen uudisrakentaminen ja peruskorjaukset toteutetaan kestävästi ja kiertotaloutta edistävästi. Pihojen suunnittelussa, ylläpidossa ja hoidossa lisätään vehreyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta” sekä ”Yhtiön energiansäästötoimenpiteillä osoitettava laskennallinen energiansäästötavoite on 10 % vuoden 2024 kokonaisenergiankulutuksesta vuoden 2035 loppuun mennessä”.

Edellä mainittuja tavoitteita seurataan erityisesti omistajastrategiassa määriteltyjen mittareiden avulla: korkosuojaus-%, laskennallinen vuotuinen energiansäästö / laskennallinen vuotuinen energiansäästötavoite (%) sekä niiden kohteiden osuus, joihin tehtyjen peruskorjausten yhteydessä on huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.

DigiHelsinki Oy:n palvelujen laadun ja henkilöstötavoitteiden toteutuminen

DigiHelsinki Oy:n tuottamat peruspalvelut toimivat hyvin, mutta digitaalisten palveluiden kehittäminen asiakastarpeita vastaaviksi vaatii edelleen työtä.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että DigiHelsinki Oy:n omistajastrategia on päivitetty kaupunginhallituksen päätöksellä 16.3.2026 § 198, jossa edelliseen omistajastrategiaan nähden otettiin huomioon muuttunut turvallisuustilanne jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen näkökulmasta sekä kokonaisvaltaisemmat kustannusseurannan mittarit.

DigiHelsinki Oy:n ja kaupungin välistä puitesopimusta päivitettiin 1.9.2025. Keskeiset muutokset puitesopimukseen olivat asiakasohjausmallin päivittäminen huomioimaan pitkän aikavälin toiminnan kehittämistä ja operatiivisen palvelutuotannon seurantatarvetta. Asiakasohjausmallin seuranta tapahtuu kolmella tasolla, strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Kaikilla tasoilla on huomioitu Helsingin toimialojen ja liikelaitosten osallistaminen asiakasohjaukseen.

Puitesopimuksen ajantasaisuudesta ja vastuunjaon selkeydestä huolehditaan puolivuosittaisella tarkastelulla palvelusopimuksen muutostarpeisiin. Vuoden 2026 aikana puitesopimuksen henkilötietojen käsittelytoimien kuvaukset päivitetään palvelutuotannon osalta.

Kaupunkitasoisessa tietoturvajohtamisen muutoshankkeessa, joka käynnistyi keväällä 2025, parannetaan kaupunkitasoisesti tietoturvan tasoa yhteistyössä DigiHelsinki Oy:n kanssa. Hankkeessa DigiHelsinki Oy on kilpailuttanut kyberturvavalvomopalvelun, jonka käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026. Kyberturvavalvomo on DigiHelsinki Oy:n kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille tarjoama palvelu, joka liitetään puitesopimukseen. Osana tietoturvajohtamisen muutoshanketta kartoitetaan tietoturvan toteutuminen DigiHelsinki Oy:n palveluissa, minkä perusteella täsmennetään Helsingin kaupungin ja DigiHelsinki Oy:n välistä puitesopimuksen vastuunjakoa ja vastuunjakotaulukkoa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian sopimusohjauksen eräs keskeinen tavoite vuodelle 2026 on määritellä palvelutasojen mittarit puuttuvilta osin ja tuottaa jo määritellyille mittareille selkeät raportit seurantaa varten. Puitesopimuksen palvelujen toteumaa seurataan kuukausittain toimialoille ja liikelaitoksille yhteisessä tuotantoryhmässä.

Kaupunginhallitus toteaa, että päivitetyssä puitesopimuksessa on huomioitu kaupungin tahtotila DigiHelsinki Oy:n tarjoamien palveluiden aktiiviseen ja oma-aloitteiseen kehittämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen. Tämä ohjaa DigiHelsinki Oy:tä varmistamaan tarkoituksenmukaisen organisoitumisen ja palvelutuotannon edellyttämän osaamisen.

Lisäksi DigiHelsinki Oy:n asiakasohjausyhteistyössä kiinnitetään huomiota palvelutuotannon henkilöstön riittävään osaamiseen sekä digitalisaatioon liittyvän osaamisen kehittämiseen DigiHelsinki Oy:ssä ja kaupunginkansliassa. Kaupunginkanslian digitalisaatio-osasto on kohdentanut DigiHelsinki Oy:n asiakasohjaukseen kaksi kokoaikaista vakituista työntekijää. Resursoinnin riittävyyttä tarkastellaan osana normaalia talouden ja toiminnan suunnittelua.

Oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset

Oppivelvollisten ohjausta, toisen asteen koulutukseen kiinnittymistä ja toisen asteen koulutuksen vaikuttavuutta on edistetty. Lähes kaikki oppivelvolliset tavoitetaan. Kotimaankielisten ja vieraskielisten välillä on kuitenkin eroja toisen asteen koulutukseen siirtymisessä ja siihen osallistumisessa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee vahvistaa ohjausta ja tukea niiden oppivelvollisten perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymistä, joiden osallistuminen koulutukseen on keskimääräistä heikompaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtymistä perusasteen ja toisen asteen välillä on sujuvoitettava, jotta opiskelijoiden tilanteen kokonaisvaltainen seuraaminen helpottuu.

Kaupunginhallitus suosittelee, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää, onko toisen asteen opiskelijoiden sairaalakoulun järjestäminen tarpeen vai voidaanko opintojen jatkuvuus turvata sairaalahoidossa oleville muilla tavoilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että suomen ja ruotsin kielenopetuksella on annettava kaikille oppivelvollisille riittävät valmiudet toisen asteen opintojen suorittamiseen ja koulutukseen osallistumiseen.

Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen

Kaupunkistrategian kulttuuripalveluita koskevia tavoitteita on pääosin toteutettu, mutta osaa tavoitteista ei ole voitu toteuttaa kaikissa kulttuuripalvelukokonaisuuden palveluissa niiden luonteen takia, ja osa tavoitteista on toteutunut vaihtelevasti eri alueilla.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuuden tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että yhteistyötä käyttämättöminä olevien tilojen väliaikaiskäytön kehittämiseksi tulee jatkaa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuus pitää yllä monipuolista kulttuuritarjonta koko Helsingissä ja pyrkii eri keinoin parantamaan kulttuuritarjonnan saatavuutta myös kaupungin eri osissa.

Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli

Osallistuminen koululaisten iltapäivätoimintaan on lisääntynyt ja Harrastamisen Suomen mallin harrastuskerrat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Osa perheistä jää edelleen tavoittamatta.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

Kaupunginhallitus kehottaa toimialoja jatkamaan toimenpiteitä ja selvittämään mahdollisuuksia Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee pyrkiä selvittämään yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa, miten lasten ja nuorten harrastamista koskevaa tietopohjaa on mahdollista vahvistaa.

Kaupunginhallitus kehottaa jatkamaan ja lisäämään toimenpiteitä iltapäivätoimintaan osallistumisen lisäämiseksi niillä alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää.

Omaishoitajien tukeminen ikääntyneiden palveluissa

Ikääntyneiden omaishoidon tuen palvelutarjonta on pääosin tavoitteiden mukaista. Lakisääteisten vapaiden pitäminen on lisääntynyt, mutta osa vapaapäivistä jää käyttämättä.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arviointitoiminnan tulee

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että omaishoitajilla on mahdollisuus käyttää tarpeidensa mukaisesti lakisääteisiä vapaapäiviään, sillä tämä tukee omaishoitajien jaksamista. Omaishoitajille suunnatun viestinnän tarjolla olevista omaishoidon tuen palveluista ja niihin hakeutumisesta tulee saavuttaa omaishoitajat kattavasti, ja omaishoidettavia ja omaishoitajia tulee ohjata aktiivisesti tarjolla olevien palvelujen piiriin.

Kaupunginhallitus toteaa, että omaishoitajia pyritään ohjaamaan aktiivisesti terveystarkastuksiin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on lisätty palvelujen välistä yhteistyötä omais- ja perhehoitajien terveystarkastusten osalta ja parannettu tätä koskevaa ohjeistusta.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen lyhytaikaishoidosta kerättävästä palautteesta ja siihen perustuviin toimenpiteisiin ryhtymisestä.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelun laitoshoidossa

Lastensuojelun laitoshoidossa olevien lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät ole kaikilta osin riittäviä. Palvelujen saatavuutta ja hoitoketjua on kehitetty, mutta kaikki nuoret eivät saa tarkoituksenmukaista hoitoa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee jatkaa ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kehitetty tavoitteellisesti mielenterveys- ja päihdepalveluketjua ja integraatiota lastensuojelun kanssa usean vuoden ajan, ja tätä työtä tulee jatkaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että jo käynnissä olevien kehittämistoimien lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla valmistellaan yhteistyössä HUSin kanssa myös uusia toimintamalleja, joilla haetaan ratkaisuja lasten ja nuorten tarpeen mukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuiden ja työnjaon ongelmiin.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto toteutuu pääosin lainsäädännön ja kaupungin linjausten mukaisesti, mutta kaikkia suun terveydestä huolehtimiseen tukea tarvitsevia ei ole saatu riittävän aikaisessa vaiheessa palvelujen piiriin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee selvittää millä toimenpiteillä ensimmäistä lastaan odottavien perheiden osallistumista suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon olisi mahdollista lisätä, ja ottaa kyseisiä toimenpiteitä mahdollisuuksiensa mukaan käyttöönsä.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee kartoittaa mahdollisuuksia lisätä yläkouluikäisten nuorten sekä opiskelijoiden osallistumista suun terveystarkastuksiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee jatkaa oikomishoidon aloitukseen odottavien jonon purkamista huolehtien potilaan hoidon toteuttamiseen oikea-aikaisuudesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että suun terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee lisätä keskinäistä yhteistyötään, jotta suun sairauksien riskissä olevat lapset ja nuoret on mahdollista saada kattavasti riittävän aikaisessa vaiheessa suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

Terveydenhuollon digitaaliset palvelut

Terveydenhuollon digitaalisia palveluita on kehitetty tavoitteiden mukaisesti, ja niiden käyttö on lisääntynyt. Asioinnin sujuvoittamisessa on vielä kehitettävää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on onnistunut lyhentämään Maisa-viestien vastausviiveitä ja pyrkii lyhentämään niitä edelleen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Maisan kehitystyössä tulee ottaa huomioon havainnot tietojen löydettävyyden ongelmista. Alaikäisen puolesta asioinnissa on huomioitava alaikäisen päätöskykyisyyden kunnioittaminen.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digitaalisten palveluiden kokonaiskehittämisessä huomioidaan, että asiakkaiden tulisi löytää itselleen vaivatta tarkoituksenmukaisin digipalvelu. Toimialan palvelustrategiaan sisältyvän palvelulupauksen mukaan asiakkailla, jotka eivät voi asioida digikanavissa, on aina mahdollisuus asioida myös muilla tavoin.

Kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla tieto siitä, mitä digitaalista kanavaa tai muuta yhteydenpitotapaa asiakkaat ovat missäkin tapauksessa käyttäneet, jotta he voivat vastata samalla asiointikanavalla. Mikäli asiakkaan käyttämä yhteydenpitotapa ei ole tiedossa, asiakkaan ensisijaisesti toivoma yhteydenpitotapa tulee olla vaivatta terveydenhuollon ammattilaisen selvitettävissä.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee jatkaa yhteisten palvelupolkujen digitalisointia sekä pyrkiä myös muilla tavoilla sujuvoittamaan yhteisiä palvelupolkuja perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä toimialan sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Johtokunta antoi tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:

Liikenneliikelaitoksen (HKL) sitovat toiminnan tavoitteet ovat olleet pitkään vakiintuneita siten, että mittarien dokumentointiin on tullut viime vuosina vain vähäisiä täsmennyksiä. Sen sijaan sitovien tavoitteiden ja mittarien dokumentoinnin raportoinnissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia kaupunginkanslian ohjaamana. HKL pitää tarkastusviraston arviointikertomuksessa esiin nostamia huomioita tarkoituksenmukaisina toiminnan selkeyttämiseksi ja raportoinnin laadun varmistamiseksi.

HKL tarkastaa sisäiset vastuut valmisteluorganisaatiossa, jotta dokumentoinnin toteutuminen vastaa asetettuja vaatimuksia ja laatu on tavoitetasolla. Samalla varmistetaan, että kaikki tavoitteisiin liittyvät dokumentit tallennetaan ohjeiden mukaiseen raportointipaikkaan niin, että toteumaennusteen valmistelu ja jälkikäteinen tarkastus onnistuvat ilman erillisiä tietopyyntöjä.

HKL nostaa esiin huomion siitä että sitovien tavoitteiden dokumentoinnin laadun varmistamiseksi on tärkeää, että talousarvion noudattamisohjeissa raportoinnista annettavat ohjeet ovat kattavat, yksiselitteiset sekä ajantasaiset.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta antoi lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Taloushallintopalveluliikelaitoksella oli kaksi sitovaa toiminnan tavoitetta, joista kummallakin yksi mittari. Sekä taloudellisen tuloksen että asiakastyytyväisyyden tavoitteet toteutuivat.

Taloushallintopalvelun sitovien toiminnallisten tavoitteiden mittareina vuonna 2025 olivat asiakastyytyväisyys vähintään 4,6 ja tilikauden tulos vähintään 10 000 euroa. Tilikauden tulos -mittari toteutui, koska tulos oli selvästi ylijäämäinen (622 360,03 euroa). Myös asiakastyytyväisyyden sitova tavoite toteutui, koska asiakastyytyväisyyden mittarin toteuma oli 4,6 (asteikolla 1-6).

Tilinpäätöskirjassa esitetyn toisen sitovan toiminnan tavoitteen dokumentointikuvausta ei ollut päivitetty toteumalla, eikä dokumentointikuvauksissa ollut laatijan nimiä.

Taloushallintopalveluliikelaitos huomioi tarkastusviraston muistion mukaiset suositukset: lisätään sitovien tavoitteiden dokumentointikuvaukseen dokumentin laatijan nimi ja päivämäärä ja varmistetaan, että toteumatiedot löytyvät dokumenteista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:

"Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulisi kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoitiin ohjeiden mukaisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla tietojohtaminen ja tilastopalvelut-yksikkö koordinoi ja kokoaa sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnin. Dokumentoinnissa on kuvattu kaikkien sitovien toiminnan tavoitteiden mittareiden tavoitearvot sekä tietolähteet ja raportit, mistä seuranta-arvo tuotetaan. Lisäksi kaikista mittareista on laadittu erilliset liitteet, joissa on tarkemmin kuvattu mittareiden poimintasäännöt.

Sitovat toiminnan tavoitteet ja niiden mittareiden toteumat raportoidaan virallisten ennusteiden yhteydessä kaupunginkanslialle ja luottamuselimille.

Segregaation ehkäiseminen talousarviotavoitteet

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulisi määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista sekä huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on ollut edustajia kaupunkitasoisessa segregaation ehkäisemisen ohjelmatyöryhmässä, jossa on kaupunkitasoisesti määritelty yhteiset segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet. Segregaation ehkäisyä edistetään lisäksi osana muita ohjelmia, muun muassa asunnottomuusohjelman ja päihdestrategian tavoitteiden avulla.

Sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan talousarviossa on määritelty keskeiset painopisteet ja teemat sekä niihin liittyvät sitovat toiminnan tavoitteet ja sitovat kaupunkiyhteiset tavoitteet. Tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet kuvataan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Myös kaikki muut kaupunkiyhteiset tavoitteet on valmisteltu ja laadittu yhdessä kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa. Vuodelle 2026 kaupunkiyhteisten talousarviotavoitteiden valmistelua ja yhteistyötä on tiivistetty ja kaikilla toimialoilla on kolme (3) sitovaa kaupunkiyhteistä talousarviotavoitetta sekä muita yhteisiä kaupunkiyhteisiä talousarviotavoitteita.

Kaupungin häiriö- ja kriisiviestintä

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulisi varmistaa häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitusten säännöllisyys sekä riittävät viestinnän varahenkilöjärjestelyt myös pitkäkestoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.

Häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitusten osalta tarkastuslautakunta totesi, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla harjoitellaan paljon häiriö- ja kriisitilanteiden viestintää. Toimialan viestintä osallistuu säännöllisesti sekä kaupungin sisäisiin että yhteistyökumppaneiden ja muiden viranomaisten harjoituksiin, ja tätä käytäntöä jatketaan. Pelastuslaitoksella on lisäksi säännöllisiä vuosittaisia lakisääteisiä harjoituksia.

Häiriö- ja kriisitilanteessa onnettomuus- ja varautumisviestintä tukee pelastuslaitoksen pelastus- ja väestönsuojelutoimintaa. Viestintä on tärkeä osa pelastuslaitoksen lakisääteistä viranomaistoimintaa. Toimialan häiriö- ja kriisitilanteiden viestinnän hallinta edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Harjoitusten analysointi on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää.

Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on asianmukaiset prosessit viranomaisviestintään häiriö- ja kriisitilanteissa. Suosituksena on varmistaa, että varahenkilöjärjestelyt ovat riittävät myös tilanteissa, joissa toimialaan kohdistuu pitkäkestoinen häiriö- tai kriisitilanne.

Riittävät viestinnän resurssit ovat keskeinen edellytys kansalaisten kriisinkestävyyden ja toimintakyvyn varmistamisessa vaativissa ja pitkäkestoisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Viestintä kuvaa jatkuvuussuunnitelmassaan, miten pitkäkestoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa varmistetaan riittävät viestinnän resurssit. Häiriö- ja kriisitilanteissa viestinnän palvelut turvataan mahdollisimman pitkälle omalla henkilöstöllä normaaliajan vastuiden ja roolien mukaisesti. Tilanteen pitkittyessä viestinnän henkilöstö keskittyy etukäteen määriteltyihin viestinnän kriittisiin tehtäviin.

Tarvittaessa viestintään kohdennetaan lisäresursseja ensin oman palvelun sisältä ja sen jälkeen sovitun mukaisesti toimialan yhteisistä palveluista. Lisäksi voidaan neuvotella kaupunkitasoisesta viestinnän avusta kaupunginkanslian viestinnästä tai muilta toimialoilta. Näin toimittiin koronapandemian aikana.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee

Tarkastuslautakunnan havainnot ovat asianmukaisia. Suun terveydenhuolto suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteet yhdessä sidosryhmien kanssa (muun muassa kouluterveydenhuolto, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala).

Omaishoitajien tukeminen ikääntyneiden palveluissa

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arviointitoiminta pitää arviointikertomusta hyvänä ja omaishoitoa hyvin kuvaavana. Arviointitoiminta pitää myös arviointikertomuksen suosituksia kannatettavina.

Tarkastuslautakunta suositteli arviointikertomuksessaan, että arviointitoiminnan tulisi kerätä omaishoitajilta ja mahdollisuuksien mukaan omaishoidettavilta palautetta lyhytaikaishoidosta ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta totesi kertomuksessaan, että omaishoitajat käyttävät vain noin puolet lakisääteisistä vapaapäivistään.

Arviointitoiminta pitää tärkeänä, että omaishoitajat käyttävät lakisääteisiä vapaapäiviään, sillä tämä tukee omaishoitajien jaksamista. Arviointitoiminta haluaa kuitenkin korjata arviointikertomusta koskien vapaapäivien käyttöä siten, että tilastoista ei saada selvitettyä sitä, miten suuren osan kukin omaishoitaja on käyttänyt hänelle myönnetyistä vapaapäivistä. Sen sijaan tilastoista saadaan selville, että noin puolet omaishoitajista on käyttänyt lakisääteisiä vapaitaan.

Arviointitoiminta on toteuttanut vuonna 2024 omaishoitajakyselyn, jossa on muun muassa selvitetty syitä ja esteitä lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen. Tämän pohjalta on jo tehty kehitystoimia, mutta sen lisäksi arviointitoiminta pitää kannatettavana arviointikertomuksen suositusta koskien palautteen keräämistä omaishoitajilta ja mahdollisuuksien mukaan omaishoidettavilta lyhytaikaishoidosta ja ryhtymistä toimenpiteisiin palautteen perusteella.

Arvioinnissa tehdyn päätelmän mukaan terveys- ja hyvinvointitarkastuksien hyödyntäminen ei ole vielä riittävää. Arviointikertomuksessa suositellaan ohjaamaan aktiivisesti omaishoitajia terveystarkastuksiin. Arviointitoiminta toteaa, että terveysasemien kanssa on tehty yhteistyötä omais- ja perhehoitajien terveystarkastusten osalta vuonna 2025 ja tätä jatketaan vuonna 2026. Kehittämisen kohteena on muun muassa ohjeistus siltä osin, että terveysasemilla tunnistetaan lakisääteinen tarveharkintainen velvoite omaishoitajien terveystarkastuksille, ja että niissä tilanteissa, kun omaishoitaja ei pysty tekemään Omaolo-palvelun kautta digitarkastusta, ohjataan häntä varamaan aika terveysasemalle.

Omaishoidon tuen kehittämishankkeessa asetettiin tavoitteeksi, että omaishoidon tuen ensimmäisen ja toisen hoitoisuusryhmän sopimusasiakkaista 80 prosentilla olisi pääsy kotihoidon lääkärin palveluihin. Tavoitetta ei saavutettu, koska ensimmäisessä hoitoisuusryhmässä 28 prosentilla ja toisessa ryhmässä 20 prosentilla asiakkaista oli kotihoidon lääkärin asiakkuus. Tätä pidetään arviointitoiminnassa tärkeänä tavoitteena. Tavoite on lisätty myös arviointitoiminnan ja Helsingin sairaalan strategiseen toimintasuunnitelmaan toimenpiteeksi ja sitä seurataan aktiivisesti.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelun laitoshoidossa

Arviointikertomuksessa annetaan selkeä kuva lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten mielenterveys- ja päihdehoidon järjestämisvastuista ja hoidon saatavuuden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Mielenterveys- ja päihdepalveluketjua ja integraatiota lastensuojelun kanssa on tavoitteellisesti kehitetty useamman vuoden ajan.

Arviointikertomuksessa on mainittu useita jo käynnissä olevia kehittämistoimia, muun muassa HUS nuorisopsykiatrian kanssa käynnissä oleva ESR+ IntO-hanke vuosina 2025–2027, jossa kehitetään nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun verkostoyhteistyön toimintamallia ja Auroranmäen EHO-osaston (erityinen huolenpito) hybridiyksikön hoito- ja toimintamallia.

Helsingin kaupungilla on uutena toimenpiteenä etenemässä hoitovastaava -toimintamalli. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hoitoon pääsyn parantamiseksi kehitetään niin sanottua hoitovastaava -toimintamallia. Hoitovastaava toimii lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työparina ja tukee lapsen hoitoon pääsyä ja koordinoi hoitoa. Uudenmaan tasolla valmistellaan yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa alaikäisten päihdepalveluketjua, jossa haetaan ratkaisuja muun muassa arviointikertomuksessa havaittuihin vastuiden ja työnjaon ongelmiin.

Terveydenhuollon digitaaliset palvelut

Tarkastuslautakunnan suosittelemia toimia Maisa-viesteihin vastaamiseksi ajallaan on tehty runsaasti vuoden 2025 aikana. Viiveet ovat selvästi lyhentyneet ja yhä useampi terveysasema on saanut kaikki Maisa-viestit käsiteltyä sovitussa ajassa. Tukitoimia ja kehittämistä on suunnattu niille terveysasemille, joissa ilmenee vielä haasteita.

Vuosien varrella kehitettyjen digitaalisten palveluiden runsauden on tunnistettu johtavan siihen, että asiakkaat eivät aina löydä tarkoituksenmukaisinta digipalvelua. Tämän vuoksi on käynnistetty laaja digipalveluiden kehittämisohjelma ja jatkossa kaikki digipalveluiden kehittämistoimet tullaan sitomaan uuteen digitaalisten palveluiden kokonaiskehittämiseen.

Kuten tarkastuslautakunta toteaa, Omaolo-palvelua on kehitetty pääosin tavoitteiden mukaisesti. Oirearvioiden käyttö on lisääntynyt ja palveluun on vastattu luotettavasti määräaikojen puitteissa. Asiakasohjausta Omaolon käyttöön uusissa oireissa tai oireiden pahenemistilanteissa on parannettu niin terveysasemien verkkosivuilla kuin Maisan asiakasportaalissa. Omaolon laajaa hyvinvointitarkastusta, jonka ammattilainen lähettää tarvittaessa asiakkaalle laajan palvelutarpeen arvioimiseksi on pilotoitu useissa eri palveluissa ja yksiköissä. Pilottitulosten perusteella hyvinvointitarkastuksen täyttäminen tuo arvokasta tietoa hoidon ja palvelukokonaisuuden suunnitteluun, mutta käytön laajentamisen haasteena on integroimattomuus Apottiin, muut osin rinnakkaiset kyselyt ja hyvinvointitarkastuksen työläys niin asiakkaalle kuin ammattilaiselle.

Tarkastuslautakunta toteaa, että digitaalisten palveluiden vaikutusta perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn ei voida arvioida. Digitaalisen palvelun kautta tulevista yhteydenotoista tehdään samanlaiset hoidon tarpeen arvioinnin merkinnät kuin puhelimitse tai paikan päälle tulleista, mutta hoitotakuun seurannan osalta ei pystytä erottelemaan, onko hoidon tarpeen arviointi tehty digitaalisen vai muun yhteydenoton yhteydessä."

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon seuraavista tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kohdista:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11–13)

Vuoden 2025 arviointikertomuksessa arvioidaan kaupungin sitovien tavoitteiden toteutumista. Kertomuksen mukaan sitovat tavoitteet toteutuivat erityisen hyvin kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla oli yksi sitova tavoite ja mittari. Mittarina oli lapsiperheille ja ikääntyneille kaupunkiuudistusalueilla järjestettävien tapahtumien ja toimintojen käyntikerrat.

Arviointikertomuksessa todetaan, että Helsingin vuoden 2025 talousarviossa oli yhteensä 23 kaupunginvaltuuston hyväksymää toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetettua sitovaa toiminnan tavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan niistä 14 eli 61 prosenttia toteutui. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan sitova tavoite katsotaan toteutuneeksi, jos kaikki sen talousarviossa määritellyt mittarit toteutuvat. Yhdenkin mittarin toteutumattomuus tarkoittaa sitä, ettei tavoite toteudu. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaikki tavoitteet toteutuivat.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnissa ohjeiden mukaisesti oli laajasti erilaisia puutteita. Tarkastuslautakunta suosittaakin, että toimialojen tulee jatkossa kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tullaan kiinnittämään jatkossa huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37–40)

Arvioinnin kohteena oli, voitiinko segregaation ehkäisyyn liittyvien vuoden 2025 talousarviotavoitteiden avulla ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen seurauksia. Segregaation ehkäisemisen kaupunkiyhteiset talousarviotavoitteet valmisteltiin vuoden 2025 talousarvioon toimialarajat ylittävästi laajalla asiantuntijajoukolla. Työpajatyöskentelyssä muotoiltiin kolme kaupunkiyhteistä tavoitetta segregaation ehkäisemiseksi ja tavoitteet tulivat osaksi talousarvion laatimisohjeita. Kaupunginkanslia ja toimialat asettivat mittareita kullekin tavoitteelle vuoden 2025 talousarvioon.

Arvioinnin perusteella todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla voidaan vain osittain ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen vaikutuksia. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla ei voida ennaltaehkäistä segregaatiota, jos mittaaminen perustuu vain yksittäisiin suoritteisiin ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa, toimialojen välistä ymmärrystä sekä yhteistyötä. Arvioinnissa havaittiin, että segregaatiokäsite ja segregaation ennaltaehkäisemisen ja seurauksien lieventämisen tavoitteiden määrittely edellyttää yhä ymmärryksen lisäämistä kaupunginkansliassa ja toimialoilla.

Tarkastuslautakunta suositteleekin, että toimialojen ja kanslian tulee määritellä segregaation ennaltaehkäisyn tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet ja luoda talousarviomittarit yhteistyössä tai yhteisiksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina varmistamaan kaupunkiyhteisten toimenpiteiden vaikuttavuus.

Helsingin kaupunkistrategiaa 2025–2029 toimeenpanevaan ohjelmakokonaisuuteen kuuluu uudistava ohjelma segregaation ehkäisemiseksi. Ohjelma tavoitteineen on valmistumassa kevään 2026 aikana. Ohjelma tulee määrittämään kaupunkiyhteiset tavoitteet segregaation ehkäisylle. Ohjelman tavoitteita on valmisteltu keväällä 2026 poikkihallinnollisessa valmisteluryhmässä ja toimiala on osallistunut vaikuttavimpien toimenpiteiden tunnistamiseen ja määrittelyyn.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että segregaation ehkäisyn ohjelman tavoitteet kytkeytyvät saumattomasti jo vuoden 2027 talousarviotavoitteiden asettamiseen ja toimeenpanoon. Tällä varmistetaan ohjelman vaikuttava toimeenpano osana toimialan toimintaa. Segregaation ehkäisyn ohjelman toimeenpano on syytä strategiakauden loppuun asti kytkeä kiinteäksi osaksi kaupungin talousarviovalmistelua ja -seurantaa, ja samalla kehittää malleja talousarviotavoitteiden kaupunkiyhteisten toimenpiteiden ja mittareiden määrittelyyn. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia etu- ja jälkikäteen tietopohjaisesti tulee jatkaa johdonmukaisesti.

Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen (s. 63–67)

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuuden tulee jatkaa tilojen väliaikaiskäytön kehittämistä helpottaakseen tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin sekä jatkaa kulttuuritarjonnan saatavuuden parantamista myös kantakaupungin ulkopuolella. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina ja toteaa toimialan jatkavan niiden mukaista kehittämistyötä.

Tilojen väliaikaiskäyttöä on vahvistettu tiiviissä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, ja yhteistyö jatkuu systemaattisesti kuluvalla valtuustokaudella. Arvioinnissa todettiin, että tilojen väliaikaiskäytön helpottamiseksi on perustettu yhteinen asiantuntijatehtävä elokuussa 2024 ja uusi yhteistyömalli, mutta tilojen käytön helpottaminen tapahtumia varten on vielä kesken. Tätä työtä jatketaan, ei vain tapahtumien vaan laajemmin kaupunkistrategian mukaisesti taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin toimijoiden tarpeisiin. Keskeistä on edelleen parantaa toimijoiden tarpeiden ja tilojen käytön edellytysten tunnistamista vuoropuhelussa. Väliaikaiskäytön toimintamalleja on jo kokeiltu ja nykyisen talousraamin puitteissa vakiinnutettu (esim. liiketilojen tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja tapahtumakäytön hinnoittelu) ja näitä kehitetään ja skaalataan edelleen. Samalla tavoitellaan edelleen myös uusien toimintamallien kokeiluja ja käyttöönottoa tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kulttuuripalveluiden toimipisteiden tiloja on myös Varaamossa saatavilla.

Kulttuuripalvelujen saatavuutta kantakaupungin ulkopuolella on parannettu monikanavaisesti kulttuuriavustusten, kaupungin omien kulttuuripalveluiden, erityisesti kulttuurikeskusten toiminnan sekä tilojen väliaikaiskäytön avulla (mm. tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja kumppanuudet kuten Kulttuuritila Merirasti ja Vuosaaren tilajakamo). Tätä työtä vahvistetaan edelleen myös kulttuurikeskusten visiotyön toimeenpanolla, jossa korostuvat alueellinen läsnäolo, aktiivinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa sekä kumppanuudet. Myös muut kulttuuripalvelut kuten kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri lisäävät saavutettavuuttaan kantakaupungin ulkopuolella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Annantalo ja Caisa puolestaan tukevat alueellista työtä lastenkulttuurin ja moninaisuuden kehittämisen näkökulmasta.

Toimiala jatkaa poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuurialan ekosysteemin vahvistamiseksi, mikä tukee sekä tilojen tehokkaampaa käyttöä että palvelujen alueellista saavutettavuutta. Samanaikaisesti edistetään poikkihallinnollisella, pitkäjänteisellä asiantuntijatyöllä vetovoimainvestointeja (kuten valmistelussa olevat Makasiinirannan hankkeet arkkitehtuuri- ja designmuseo ja HAM:in uusi sijainti sekä kulttuurikeskus Stoan perusparannus- ja laajennushanke Itäkeskuksessa). Myös aktiivisempi palveluverkkotyö konkretisoituu kaupunkilaisille parantuneina ja laajentuneina kulttuuripalveluina eri puolilla Helsinkiä

Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli (s. 69–73)

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi sekä vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.

Arviointihavaintojen perusteella harrastustilojen saatavuuteen ja käyttöön liittyy haasteita erityisesti liikunta-, keittiö- ja taideharrastuksissa. Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa käytetään pääasiassa koulujen tiloja, mutta käytettävissä olevista tiloista saadaan varmistus kouluilta usein vasta elokuussa lukuvuoden jo käynnistyttyä. Harrastusryhmät muodostetaan kuitenkin jo aiemmin, sillä toiminta käynnistyy syyskuun alussa. Sopivien tilojen puute rajaa myös harrastusmäärän kasvattamista nykyisestä. Lisäksi käytännön järjestelyissä on esiintynyt haasteita esimerkiksi koulun avaimien tai säilytystilojen saamisessa harrastusryhmien käyttöön. Kesästä 2026 lähtien koulujen lukujärjestykset tulevat valmistumaan juhannukseen mennessä, minkä odotetaan sujuvoittavan tilojen osoittamista harrastusryhmille.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jatkavat yhteistyötä harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Harrastamisen Suomen malli on sitoutunut järjestämään säännölliset koulujen yhteyshenkilöiden ja harrastustoimijoiden tilaisuudet. Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen ja tilatarpeiden saatavuuden parantaminen.

Harrastuksiin löytämistä on kehitetty ja osallistumiskynnystä on pyritty madaltamaan. Esimerkiksi yläkoululaisten harrastukset pyritään järjestämään muualla kuin koulun tiloissa, sillä sen on havaittu lisäävän nuorten innostusta harrastamiseen. Arvioinnissa tehdyn päätelmän mukaan kaupungin eri toimijoiden yhteistyö tiivistyisi ja harrastuksiin ohjaaminen vahvistuisi, jos Harrastamisen Suomen malli vakiintuisi kiinteämmäksi osaksi kaupungin toimintaa ja eri palvelut tuntisivat sen paremmin.

Arviointihavaintojen perusteella Harrastamisen Suomen mallin harrastuksia tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille oppilaille, mutta tarveperusteisesti kohdentaen. Harrastuksia on tarjolla kaikille oppilaille, mutta harrastuksia kohdennetaan enemmän kouluille, joissa oppilaiden harrastaminen on vähäisempää ja hyvinvointi matalampaa sekä vieraskielisten oppilaiden ja erityisen tuen tarpeen oppilaita on enemmän.

Myös harrastustoimintaan hakeutumista, viestintää, palveluohjausta ja eri toimijoiden yhteistyötä on kehitetty, mutta harrastamisessa on eroja väestöryhmien välillä. Tarveperusteisilla alueilla huoltajat eivät ilmoita lapsia yhtä aktiivisesti ryhmiin, ja lasten sitoutuminen harrastuksiin on heikompaa. Harrastamisen mallin koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa työtä tekevien sidosryhmien kanssa, mm. oppilashuolto, kouluvalmentajat, koulunuorisotyö ja alueellinen nuorisotyö. Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla resursoidaan neljäs koordinaattori kehittämään erityisesti etsivän harrastustoiminnan toimintamalleja ja rakentamaan yhteistyötä vähemmän harrastavien nuorten sitouttamiseksi harrastuksiin. Yhteistyötahoina myös eri maahanmuuttajajärjestöt. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle palkataan harrastamisen tietopohjaa koko toimialalla kehittävä koordinaattori, jonka työ tuottaa entistä parempaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille ja laajemmin koko vapaa-ajan palveluiden harrastustoimintojen kehittämiseksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa vahvistaa harrastusten kohdentamisen, toimenpiteiden ja palveluohjauksen tietopohjaa lasten ja nuorten harrastamiserojen kaventamiseksi.

Arviointihavainnoissa todetaan, että tarkkaa tietoa harrastusten kohdentumisesta eri väestöryhmille ei ole saatavilla, sillä ilmoittautuminen menee julkisen hankinnan mukaisesti harrastusten tuottajalle, eikä kaupunki kerää osallistujien taustatietoja. Harrastamisen malli Helsingissä on ottamassa käyttöön uuden ilmoittautumis- ja raportointijärjestelmän. Uuden järjestelmän kautta saadaan jatkossa parempaa näkymää osallistujien taustatietoihin ja laadullisiin tekijöihin pelkän numeerisen tiedon lisäksi. Järjestelmä tulee käyttöön uuden tarjouskilpailun sopimuksiin merkittynä ja alkaessa

Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta antoi lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Työllisyyspalveluilla oli vuonna 2025 yksi kaupunkistrategian kokonaisuuksiin pohjautuva sitova toiminnan tavoite, jossa oli yksi mittari. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti sitova tavoite katsotaan toteutuneeksi vain, jos kaikki tavoitteen mittarit toteutuvat. Työllisyyspalvelujen sitova toiminnan tavoite ja siihen liittyvä mittari jäivät toteutumatta.

Mittarin tavoitearvoa heikomman toteuman keskeisin selittäjä on Helsingin ja yleisesti Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta sekä sen muuta maata heikompi kehitys vuonna 2025. Työpaikkojen määrän väheneminen näkyi erityisesti kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmissä sekä asiantuntijatehtävissä.

Työnhakijoiden suuri määrä lisäsi kilpailua avoimista työpaikoista ja pitkitti rekrytointien hakuaikoja. Helsingissä työnhakijoista noin 40 prosenttia on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, eikä vieraskielisyys näyttäytynyt kilpailuetuna työmarkkinoilla.

Helsingissä oli vuonna 2025 yli 77 000 työnhakijaa pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen seurauksena. Uusien työnhakijoiden määrä pysyi kuukausitasolla korkeana läpi vuoden 2025. Uusien työnhakijoiden sekä entuudestaan työttöminä olleiden asiakkaiden kasvava määrä vaikutti työllisyyspalvelujen kykyyn tuottaa työttömyyttä lyhentäviä tai katkaisevia palveluja. Pitkittynyt työttömyys näkyi kasvavana palvelutarpeena, mikä rajoitti uusien työnhakijoiden palvelun priorisointia, mikä taas heijastui mittariin kielteisesti. Syksyn 2025 aikana virtauma yli kuuden kuukauden kestävään työttömyyteen kuitenkin hieman väheni, ja loppuvuodesta työttömyysjaksot eivät enää pitkittyneet vastaavassa määrin kuin aiemmin vuonna 2025.

Jo vuonna 2025 työllisyyspalveluissa toteutettiin ja jatkettiin mittariin vaikuttavia toimenpiteitä, joista keskeisimpiä olivat:

Toteutumattomien sitovien tavoitteiden syyt ja tehdyt toimenpiteet on tärkeä tuoda läpinäkyvästi esiin. Työllisyyspalvelut jatkaa toimenpiteitä työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi ja palveluprosessien kehittämiseksi siten, että työttömyyden alkuvaiheen palvelu ja ohjaus vahvistuvat myös tilanteessa, jossa asiakasmäärä on korkea. Samalla kiinnitetään huomiota tavoitteiden ja mittareiden dokumentointiin ja raportointiin ohjeiden mukaisesti.

Tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti Työllisyyspalvelut parantaa sitovien tavoitteiden dokumentointia ottamalla käyttöön yhtenäisen tavoite- ja mittaridokumentoinnin mallipohjan sekä tarkistuslistan, jossa määritellään vähimmäistiedot, kuten tavoitteen kuvaus, mittarimäärittelyt, laskentasäännöt, tietolähteet ja vastuuhenkilöt, osaksi talousarvion valmistelua ja tilinpäätösprosessia. Samalla varmistetaan, että kaikki tavoitteisiin liittyvät dokumentit tallennetaan ohjeen mukaiseen raportointipaikkaan niin, että valmistelu ja jälkikäteinen tarkastus onnistuvat ilman erillisiä tietopyyntöjä. Ennakoivaa seurantaa vahvistetaan käsittelemällä tavoitteiden ja keskeisten mittareiden tilannetta säännöllisesti johtokunnassa ja raportoimalla poikkeamista aina syy-seurauskuvaus, vaikutusarvio ja korjaavat toimenpiteet. Arviointikertomuksen havainnot hyödynnetään ja tarvittavat muutokset viedään käytäntöön osana säännöllistä raportointia.