Määräys, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muuttaminen, Opetushallitus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kunta voi järjestää perusopetuksessa järjestettävää valmistavan opetuksen lisäopetusta 1.8.2026 alkaen opetussuunnitelmaan tehtyjen muutosten mukaisesti sellaisille perusopetuksen oppilaille, joilla ei ole valmistavan opetuksen päätyttyä vielä riittävää peruskielitaitoa opetuskielessä. Valmistavan opetuksen lisäopetuksella tuetaan enintään vuoden ajan perusopetuksen oppilaita, joilla on opetuskieleen ja koulunkäyntitaitoihin liittyviä erityisen suuria tarpeita valmistavan opetuksen jälkeen.

Opetushallitus on päättänyt muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvun ”5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen”, alalukuun ”5.4 Opetuksen järjestämistapoja”, johon on lisätty uusi alaluku ”5.4.4 Perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus”.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta esi- ja perusopetusikäisille Suomeen muuttaville lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä osaa suomea. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria sekä muita perusopetuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Valmistava opetus kestää enintään vuoden, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen.

Helsingissä valmistavan opetuksen lisäopetus kohdennetaan pääsääntöisesti niille yläkouluikäisinä perusopetukseen siirtyville, joilla on erityisen suuria kielen oppimisen tuen tarpeita valmistavan opetuksen jälkeen.

Lapsivaikutusten arviointi

Päätöksellä lisäopetuksesta on merkittäviä sekä suoria että välillisiä vaikutuksia niiden haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämään, joita valmistava opetuksen lisäopetus koskee. Lisäopetuksen järjestämisen vaikutuksia oppilaisiin, koottiin kyselyn avulla valmistavan opetuksen opettajilta ja vuosiluokkia 6–9 käyviltä oppilailta.

Opettajat totesivat, että valmistavan opetuksen lisäopetuksessa niillä oppilailla, jotka tarvitsevat eniten tukea perusopetukseen siirtyessään, olisi mahdollisuus sitä saada. Toisaalta opettajat toivat esille henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeen kohderyhmän opetuksessa.

Oppilaat kokevat tarvitsevansa enemmän kielellistä tukea ja tuettua suomen kielen opetusta. Noin kolmannes valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneistä oppilaista koki, ettei saanut oppimiseensa riittävästi tukea. Lisäopetuksen laadukkaalla järjestämisellä voitaisiin osittain vastata esille tulleisiin tuen tarpeisiin.

Sekä opettajien että oppilaiden vastauksista voidaan päätellä, että lisäopetusta järjestettäessä on tärkeää huomioida opinpolun eheys ja kotoutumisen kokonaisvaltainen tukeminen.

Talousvaikutukset

Keväällä 2026 (1.4.2026) valmistavan opetuksen oppilaita oli peruskouluissa yhteensä 717. Helsingissä lisäopetukseen ohjattavia oppilaita on arvioitu olevan noin 100 lukuvuonna 2026–2027.

Kunnan valmistavan opetuksen lisäopetuksen valtionosuus perustuu vuosina 2026–2027 valmistavan opetuksen oppilaiden määrään laskentapäivänä ja vuodesta 2028 lähtien valmistavan opetuksen lisäopetuksessa lukuvuoden aikana aloittaneiden määrään. Oppilaskohtainen summa ei kuitenkaan voi ylittää kotikuntakorvauksen perusosaan sidottua hintakattoa, joka vuonna 2026 on 3500 euroa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2).

This decision was published on 25.05.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.