Asemakaavan muutos nro 12981, Kontulankuja, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47010 tonttien 3 ja 6, korttelin 47013 tontin 1 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2026 päivätyn piirustuksen numero 12981 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kontulankujan alueella suunnitellaan tonttien täydennysrakentamista asuinkerrostaloilla. Suunnitelmassa kuusi-seitsemänkerroksiset asuinkerrostalot ja pysäköintilaitos sijoittuvat kortteleihin 47010 ja 47013, osoitteissa Kontulankuja 2, 3 ja 5.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 14 400 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 100 k-m². Tonteilla sijaitsee nykytilanteessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asuinkerrostaloja, joiden yhteenlaskettu kerrosneliömetrimäärä on noin 28 000. Asukasmäärän lisäys on noin 320 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin viisi uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa uusien omistusasuntojen täydennysrakentaminen nykyisille Heka:n asuinkerrostalojen tonteille. Uusille asuinrakennuksille muodostetaan omat tontit. Ne sovitetaan mittakaavaltaan ympäristön rakennuksiin.

Kaavaratkaisun erityisenä tavoitteena on tasapainottaa Kontulan asuntokannan hallintamuotojakaumaa Kontulan ostoskeskuksen läheisyydessä. Kaavan mukaisella rakentamisella pyritään takaamaan laadukasta asumista kuitenkin kohtuullisin kustannuksin. Viitesuunnittelussa on pyritty tehokkaaseen rakennustypologiaan ja suunnitteluun. Pysäköintiratkaisu on edullinen - osin maanvarainen pysäköinti ja osin kaksikerroksinen pysäköintikansi maastonmuodot huomioiden olemassa olevan pysäköintialueen paikalla.

Tavoitteena on myös luoda edellytykset viihtyisälle, toiminnalliselle, terveelliselle ja turvalliselle ympäristölle.

Ratkaisulla luodaan edellytykset katutilojen viihtyisyyden parantamiselle. Rakennukset sijoittuvat pääasiassa Kontulantien varteen ja ne tiivistävät maantiemaisen katualueen kaupunkikuvaa sekä mahdollistavat vaihtelevaa miellyttävää kävely-ympäristöä. Pohjakerroksiin osoitetaan katutilaan avautuvia liike- ja yhteistiloja. Kaava-alueen keskelle tulevan Kontulankujan ilmettä parannetaan istutuksilla ja pintamateriaaleilla.

Liikennesuunnitelman tavoitteena on tarkistaa Kontulankujan katutilan mitoitus eri kulkumuodot huomioiden ja mahdollistaa katuvihreän lisäämisen Kontulankujalle. 

Pysäköintiratkaisua tehostetaan suunnittelemalla alueen eteläosaan kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Uusien asuntojen pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksi pääosin tähän laitokseen. Kontulantien varren rakentaminen tulee jatkossa suojaamaan sekä nykyisiä että uusia pihoja liikenteen melulta. Massoittelun avulla saadaan uusille asunnoille näkymiä etelään ja pystytään avaamaan pihoja hyvään ilmansuuntaan.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 8091). Kontulankujan molemmat jalkakäytävät levennetään suunnitteluohjeiden mukaisesti 2,5 metriin, ja kääntöpaikalta järjestetään pyöräily-yhteys puiston kautta Tanhuantielle. Kadunvarsipysäköinti muutetaan aikarajoitetuksi paremmin vieraita palvelemaan, kun asukkaiden pysäköinti tapahtuu tonteilla.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Kontulan kerrostaloalueen kaupunkirakenne tiivistyy alueen pääkadun varrella hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen.

Kaavalla mahdollistetaan uusia asuntoja ja alueen asuntotarjonnan monipuolistamista. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Mellunkylän alueelle Kontulaan mahdollistetaan alueen hallintamuotoja tasapainottavien asuinkerrostalojen täydennysrakentaminen. Rakennukset sovitetaan tonteille avokallioita ja yhtenäistä puustoa säästäen.

Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kontula on 1960-luvun aluerakentamisen tunnettu esimerkki ja ajanjakson suurin yhtenäisesti suunniteltu ja rakennettu asuntoalue Suomessa. Ympäristönsä ominaispiirteiden takia Kontulaa on kutsuttu metsälähiöksi. Kontulankujan tonteille ominaisia piirteitä ovat vaihtelevat korkeuserot ja laajat kallioalueet. Tonteilta löytyy myös yhtenäisiä puustoalueita.

Alue rajautuu pohjoisessa alueen pääkatuun Kontulantiehen ja metrorataan, idässä Mikaelinkirkon takana olevaan puistoon ja etelässä Tanhuantien varren tontteihin.

Alueella sijaitsee nykyisin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n 3–8­kerroksisia asuinkerrostaloja. Pysäköinti sijaitsee tonteilla maantasossa.

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9120 (vuodelta 1986), 8824 (vuodelta 1984), 5529 (vuodelta 1964), 5370 (vuodelta 1963) ja 12017 (vuodelta 2012). Asemakaavoissa tontit on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueiksi. Alue ulottuu myös Kontulantien ja Kontulankujan katualueille sekä katujen viereisille kapeille puistoalueiden osille.

Helsingin kaupunki omistaa asemakaavamuutoksen korttelialueet.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos liittyy Kontulan kerrostaloalueen täydennysrakentamisperiaatteiden mukaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen Kontulantien varrella.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kadut ja liikennealueet pitää sisällään liikennesuunnitelman mukaisten rakentamistöiden arvioidut kustannukset.

Yhdyskuntateknisen huollon verkostoa täydennetään vesihuollon osalta. Nämä kustannukset kohdistuvat verkoston haltijalle.

Investointikustannukset:

Muut kustannukset:

Tulovaikutukset:

Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden noin seitsemän miljoonaa euroa. Arvo on laskettu käyttäen AM-ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi pelastuslaitoksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat valmiiksi rakennettuihin yleisiin vesijohtoihin ja viemäreihin, yksityisten kiinteistöjen vesihuoltojärjestelyjen vastuutahoon, tietoliikennekaapelien muutoksiin, jätehuollon toimivuuden ja kapasiteetin varmistamiseen sekä sen aiheuttamien meluhaittojen huomioimiseen. Lisäksi todettiin kaupunkirakenteen tiivistämisen olevan kannatettava asia, koska se parantaa joukkoliikenteen kustannustehokkuutta. Kaava-alueelle tulisi saada oma bussipysäkki ja runkolinjan 560 sujuvuus tulisi varmistaa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että jätehuollon toimivuuteen ja tilatarpeisiin on vastattu suunnittelutyössä mm. mahdollistamalla uusia jätepisteitä jo olemassa olevien yhteyteen tai läheisyyteen hyvin saavutettaville paikoille. Kaava-alueella mahdollistetaan oma bussipysäkki ja runkolinja 560 sujuvuutta on tutkittu liikennesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta saapui 30 kirjallista mielipidettä.

Osallisten mielipiteet kohdistuivat Kontulankuja 5:n ajojärjestelyjen muutosten vaikutuksiin kaava-alueella, jos ajoyhteys Kontulankujalta poistuu, täydennysrakentamisen sijaintiin ja määrään, kasvillisuuden sijaintiin, kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksiin ja rakennusten lintuturvallisuuteen. Myös ehdotettiin etelästä Tanhuantien suunnasta Kontulantie 5:n tontille kulkevan ajoyhteyden korvaamista pohjoisen suunnasta puistoalueelle rakennettavalla uudella katuyhteydellä.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että ajoyhteys Kontulankujalta Kontulankuja 5:n tontille säilyy ja ajo Tanhuantien puolelta jää toteutuksen valmistuttua nykyistä vastaavaksi. Rakennusten lintuturvallisuutta ohjataan kaavamääräyksin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.2.2026–10.3.2026.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui yksi kappale.

Muistutuksessa ehdotettiin, että Kontulankujan asemakaavamuutokseen pitäisi ottaa mukaan viereinen KL-kiinteistö ja muuttaa asumiseen, koska baareja on Kontulassa riittävästi jo ostarilla. Kiinteistöä ei otettu mukaan kaava-alueeseen. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), pelastuslaitokselta ja kaupunginmuseolta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja liikuntapalvelut ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyissä huomautuksissa annettiin ohjeita pelastusajoneuvojen liikennejärjestelyjä, uusien kerrostalotonttien jätevesien johtamista, vesihuollon lisärakentamista ja Kontulankujan vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen selvittämistä koskien. Huomautukset on otettu huomioon siten, että nostolavayksikön painovaatimukset kansitasoa koskien on kirjattu selostukseen ja sen kääntösäde on tutkittu pysäköintitason kansitasolla ajouralla sekä huomioitu kaavakartassa. Jätevesiä, vesihuoltoa ja vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen selvittämistä koskevat jatkosuunnitteluohjeet on kirjattu selostukseen. Kaupunginmuseolla ei ollut asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat evästykset:

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaunnanvaltuusto.