Sähköisen sisäisen ilmoituskanavan käyttöönotto

Kaupunginhallitus päättää, että hallintokantelu koskien Helsingin kaupungin sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmän ja käsittelyryhmän riippumattomuutta ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Asian taustaa

Kantelija teki 27.4.2026 lähettämissään sähköpostikirjelmissä hallintokantelun koskien Helsingin kaupungin sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmän ja käsittelyryhmän riippumattomuutta. Kirjelmät on osoitettu kaupunginhallitukselle, kaupunginhallituksen konserni- ja elinkeinojaostolle, pormestarille, valtuustoryhmien puheenjohtajille ja tarkastusjohtajalle.

Kantelija vaatii, että kaupunki varmistaa ilmoituskanavan riippumattomuuden siirtämällä ilmoitusten käsittelyn ja valvonnan kokonaan organisaation ulkopuoliselle tai vähintäänkin täysin riippumattomalle taholle, jolla ei ole raportointivelvollisuutta kansliapäällikölle.

Kantelija katsoo, että ilmoittajansuojelulain hengen vaarantaa se, että ohjausryhmään on nimetty henkilöitä, jotka ovat suorassa alaisuussuhteessa kaupungin ylimpään johtoon. Kantelijan mukaan käsittelijöiden riippumattomuus ei ole turvattu, mikäli ilmoitus koskee kaupungin ylintä johtoa tai kansliapäällikön alaisia. Kantelijan mukaan sisäinen valvonta ei ole riittävää, jos valvova taho on osa samaa hallinnollista rakennetta, jota sen tulisi valvoa. Kantelija toteaa, että kyseessä on suorahankinta, jonka laillisuus on saatettu KKV:n tutkittavaksi.

Hallintokantelun käsittelyssä sovellettavat säännökset

Hallintokantelun käsittelyyn sovelletaan hallintolakia. Hallintolain 53 b §:n 1 momentin mukaan valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta.

Hallintolain 53 b §:n 2 momentin mukaan hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee.

Lainsäädännöstä

Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain (jäljempänä Ilmoittajansuojelulaki) 14 §:n mukaan sisäisen ilmoituskanavan perustaneen organisaation on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Lisäksi organisaatio voi nimetä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi tarvittavia asiantuntijoita. Ilmoituksia saavat käsitellä vain organisaation tähän tehtävään nimeämät henkilöt.

Hallituksen esityksen (HE 147/2022 vp) mukaan ilmoituksen käsittelystä vastaavia henkilöitä voisivat olla organisaation omat työntekijät esimerkiksi tietyssä yksikössä. Tarpeen mukaan ilmoituksen käsittelystä vastaavia henkilöitä voitaisiin nimetä lisää. Organisaatio voi nimetä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi tarvittavia asiantuntijoita. Tällaista henkilöä nimettäessä olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava riippumattomuus ja se, ettei eturistiriitoja synny. Pienemmissä organisaatioissa tätä tehtävää voisi hoitaa muun toimensa ohella sellainen työntekijä, jolla on asemansa puolesta edellytykset raportoida suoraan organisaation johdolle. Tällaisena henkilönä voisi tulla kyseeseen esimerkiksi lainsäädännön noudattamisesta, henkilöstöasioista taikka sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja, talousjohtaja tai hallituksen jäsen. Ilmoitusten käsittelystä vastaavaksi henkilöksi voitaisiin nimetä myös ulkoisen palveluntuottajan lukuun toimiva henkilö, jos sisäisen ilmoituskanavan järjestäminen on annettu tällaisen toimijan tehtäväksi. Vastuu ilmoituksen käsittelystä vastaavien henkilöiden nimeämisestä olisi sisäisen ilmoituskanavan perustaneella organisaatiolla eli käytännössä sen päätösvaltaisella toimielimellä tai toimielimen määräämällä henkilöllä.

Ilmoittajansuojelulain 20 §:n mukaan toimivaltaisten viranomaisten tulee nimetä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt. Vastaavalla henkilöllä on oltava riittävä asiantuntemus ilmoitusten käsittelyyn. Ilmoituksia saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi nimetä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi tarvittavia asiantuntijoita.

Ilmoittajansuojelulain 18.2 §:n mukaan keskitetyn ilmoituskanavan toiminnasta vastaa oikeuskanslerinvirasto. Oikeuskanslerinviraston on siirrettävä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämistä varten.

Ilmoittajansuojelulain 23 §:n mukaan ilmoittajan työnantaja tai muu organisaatio, jonka johdon ja valvonnan alaisena, jonka hyväksi ilmoittaja tekee työtä tai johon ilmoittaja on työnsä vuoksi muutoin yhteydessä, ei saa kohdistaa ilmoittajaan tai muuhun 5 §:ssä tarkoitettuun henkilöön vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen vuoksi. Kiellettyä on myös menettely, jonka tarkoituksena on rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen estäminen. Työnantajan tai tämän edustajan menettelyä tai päätöstä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön palvelussuhteen ehtoja heikennetään tai hänen palvelussuhteensa päätetään, henkilö lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut tai julkistanut rikkomista koskevan tiedon tai osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen.

Kansliapäällikön päätös 2.3.2022 § 56

Kansliapäällikkö päätti, viitaten Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevaan direktiiviin (2019/1937/EU), että Helsingin kaupunki ottaa käyttöön sähköisen sisäisen ilmoituskanavan.

Samalla kansliapäällikkö päätti, että kaupunginkanslia tilaa Granite Partners Oy:ltä Whistleblow-tuotteen hintaan 13 305 euroa, minimisopimusaika 12kk ja tarvittaessa erikseen sovittavat lisätyöt hintaan 155 €/h tai 1050 €/pv. Hankinnan ennakoitu arvo neljältä vuodelta on arvonlisäverottomana 49 545 euroa. Hintoihin lisätään arvonlisävero. Kustannusten arvonlisäveroton osuus maksetaan talousarvion kohdalta 8 05 01 01, kanslian investoinnit. Samalla kansliapäällikkö päätti oikeuttaa hankintajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Kansliapäällikkö päätti, että sisäisen ilmoituskanavan käyttöönottoa koskeva työryhmä jatkaa tehtäväänsä sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmänä. Kokoonpano on seuraava: rakentamis- ja vahingonkorvaustiimin lakiasiainpäällikkö oikeuspalveluista, johtava juristi oikeuspalveluista, johtava tietoarkkitehti digitalisaatio-osastolta ja riskienhallinnan asiantuntija strategiaosastolta, tietosuoja-asiantuntija ja sisäisen tarkastuksen johtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rakentamis- ja vahingonkorvaustiimin lakiasiainpäällikkö oikeuspalveluista. Ryhmän jäsenet on nimetty heidän asemansa ja asiantuntemuksensa perusteella.

Sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmä

Sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ilmoituskanavaan liittyviä toimintoja muun muassa käsittelijöitä, sopimusasioita ja prosesseja. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan kansliapäällikölle vuosittain. Vuosiraportti sisältää tietoja kehitystoiveista, numeerista tietoa, esimerkiksi tiedot ilmoitusten määristä ja aihealueista. Vuosiraportti ei sisällä tietoja ilmoitusten sisällöistä. Ohjausryhmä on perustettu toistaiseksi vastaamaan sisäisen ilmoituskanavan toiminnoista. Ohjausryhmä ei käsittele sisäisen ilmoituskanavan kautta tulleita ilmoituksia.

Sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rakentamis- ja vahingonkorvaustiimin lakiasiainpäällikkö oikeuspalveluista. Ohjausryhmän jäseninä ovat sisäisen tarkastuksen johtaja, johtava tietoarkkitehti digitalisaatio-osastolta ja riskienhallinnan asiantuntija strategiaosastolta. Kaksi alun perin nimettyä henkilöä ei enää ole ohjausryhmän jäsenenä. Toisen henkilön tilalle on tullut johtava juristi oikeuspalveluista ja toisen tilalla aloittaa kaupungin tietosuojavastaava.

Ilmoittajansuojelulain 10 §:n nojalla kaupungin on tullut perustaa sisäinen ilmoituskanava rikkomista koskevan tiedon ilmoittamista ja ilmoituksen perusteella toteutettavia toimenpiteitä varten.

Kaupungin sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmä on perustettu Ilmoittajansuojelulain mukaisesti. Ohjausryhmän jäsenet on nimitetty kansliapäällikön päätöksellä. Ohjausryhmän jäsenet hoitavat tehtäväänsä puolueettomasti ja riippumattomasti.

Ilmoitustenkäsittelyryhmä

Ohjausryhmän alaisuudessa työskentelee ilmoitustenkäsittelyryhmä, joiden tehtävänä on vastaanottaa, käsitellä ja ohjata edelleen annetut ilmoitukset kaupunkiorganisaatiossa. Käsittelyryhmä on muodostettu sisäisen tarkastuksen ja oikeuspalveluiden yhteyteen. Käsittelyryhmän jäseninä ovat edustajat oikeuspalveluista, sisäisestä tarkastuksesta, kaikilta kaupungin toimialoilta: kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaa-ajan ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta sekä kaupungin liikelaitoksista: palvelukeskus-, rakentamispalvelu-, taloushallintopalvelu- ja työllisyyspalveluliikelaitos.

Ilmoitusten käsittely

Ilmoitusten käsittelyn lähtökohtana on objektiivinen ja puolueeton käsittely. Ilmoituksia käsittelevät ainoastaan kaupungin tähän tehtävään nimitetyt henkilöt.

Jos ilmoitusten kautta tulisi esille epäilys ylemmän viranhaltijan, esimerkiksi kansliapäällikön toiminnasta, ilmoitus ohjattaisiin tutkittavaksi sisäiseen tarkastukseen. Kun sisäinen tarkastus on tutkinut ilmoituksen, ja jos asiassa heräisi epäily mahdollisesta rikoksesta, ilmoitus ohjattaisiin oikeuspalveluihin arvioitavaksi, onko asiassa syytä tehdä tutkintapyyntö poliisille. Jos asiassa olisi jotain rikokseen viittaava ja syytä tehdä tutkintapyyntö, asia ohjattaisiin toisen viranomaisen tutkittavaksi.

Mikäli asiassa on ilmiselvä ilmoitus rikoksesta, asia siirretään suoraan poliisiviranomaisen tutkittavaksi.

Jos on aihetta epäillä, että asiassa on kysymys rikoksesta, ilmoitus ohjataan suoraan oikeuspalveluihin tutkittavaksi sisäisen tarkastuksen sijaan. Mikäli asiassa on aihetta epäillä rikoksen tai muun lainvastaisuuden tapahtuneen, oikeuspalveluista asia viedään lainmukaisen viranomaisen tutkittavaksi, esimerkiksi poliisille, keskusrikospoliisille, oikeuskanslerille, patentti- ja rekisterihallitukselle. Kyseinen viranomainen tutkii asian puolueettomasti esteellisyyssäännöksiä ja lakeja noudattaen. Ilmoitus ei siten jää kaupungin ilmoituskanavaan, vaan ohjataan eteenpäin lainmukaiselle viranomaiselle tutkittavaksi.

Jos ilmoitus koskisi esimerkiksi kansliapäällikön alaisen alaista, hän käsittelisi asiaa esihenkilönä samalla tavoin kuten muut esihenkilöt.

Sisäinen valvonta

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla toimielimet, johtavat viranhaltijat ja muut esihenkilöt sekä tytäryhteisöjen johto pyrkivät varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, resurssien ja omaisuuden turvaamisen sekä raportoinnin ja tietojen luotettavuuden. Sisäinen valvonta varmentaa hyvän hallinnon toteutumista. Hallintolain hyvän hallinnon periaatteita ovat tasapuolinen kohtelu, tarkoitussidonnaisuus, puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksen suoja.

Hyvä hallintotapa perustuu johdon sitoutumiseen eettiseen toimintakulttuuriin ja sen mukaiseen toimintaan, sekä läpinäkyvään järjestelmään, jonka mukaan organisaatiota ja sen toimintaa johdetaan, seurataan ja kehitetään.

Kaupunginkanslian strategiaosasto sekä kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmä ohjaavat ja tukevat toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhteisöjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä.

Keskitetty oikeuskanslerinviraston ilmoituskanava

Ilmoituksen tekijällä on mahdollisuus tehdä ilmoitus kaupungin ilmoituskanavan lisäksi myös oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan. Ilmoittaja voi siten ilmoittaa lain mukaisesta väärinkäytöksestä myös toisen viranomaisen ilmoituskanavaan kaupungin ilmoituskanavan lisäksi.

Ilmoitus väärinkäytöksestä on mahdollista tehdä oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, mikäli ilmoituksen tekijällä on perusteltu syy uskoa, että sisäisen ilmoituksen perusteella toimenpiteisiin ei ole ryhdytty määräajassa tai sen perusteella rikkomiseen ei voida puuttua tehokkaasti tai ilmoituksen tekijällä on perusteltu syy uskoa olevansa vaarassa joutua vastatoimien kohteeksi ilmoituksen johdosta.

Hankinta

Kaupunginkanslia tilasi Granite Partners Oy:n räätälöitävän Whistleblow-tuotteen sisältäen selainpohjaisen ilmoituskanavan ja asianhallintajärjestelmän sekä näihin liittyvän kehitystyön. Hankinnan ennakoitu arvo neljältä vuodelta on arvonlisäverottomana 49 545 euroa. Hankinta toteutettiin pienhankintana ilman kilpailutusta, koska kilpailutuksen kustannukset ylittivät kilpailutuksesta saatavan hyödyn. Markkinoilla olevia ratkaisuja ja niiden hintoja on kartoitettu tuottamalla markkinaselvitys ja hankittava palvelu on osoittautunut laadultaan hyväksi ja hinnaltaan edulliseksi.

Kaupungin hankintakäsikirjan mukaan pienhankintoja ovat kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat. Tavara- ja palveluhankinnoissa kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa on 60 000 euroa. Vaikka pienhankintoihin ei siten sovelleta hankintalakia, eivät ne kuitenkaan jää kokonaan sääntelyn ulkopuolelle, sillä niidenkin kohdalla sovelletaan kaupungin omaa pienhankintaohjeistusta ja hankintalain taustalla olevia periaatteita tasapuolisuudesta, syrjimättömyydestä, avoimuudesta ja suhteellisuudesta.

Hankintalain 2 §:n mukaisesti hankinnat tulee toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina kilpailuolosuhteet sekä ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Kaupungin hankintakäsikirjan mukaan pienhankinta voidaan toteuttaa ilman tarjouskilpailua muun muassa, kun järjestettävän tarjouskilpailun kustannukset ylittäisivät kilpailuttamisesta saatavan hyödyn kuten tässä tapauksessa on toimittu. Kustannuksilla voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi hankinnan kilpailuttamisen edellyttämää työmäärää, jos työmäärä on suhteeton kilpailuttamisella saavutettaviin hyötyihin nähden.

Yhteenveto

Kaupungin sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmä on perustettu Ilmoittajansuojelulain mukaisesti. Ohjausryhmän jäsenet on nimitetty kansliapäällikön päätöksellä. Ohjausryhmän jäsenet hoitavat tehtäväänsä puolueettomasti ja riippumattomasti.

Sisäisen ilmoituskanavan ohjausryhmä koordinoi ilmoituskanavaan liittyviä toimintoja kuten käsittelijöitä, sopimusasioita ja prosesseja. Ohjausryhmä ei käsittele sisäisen ilmoituskanavan kautta tulleita ilmoituksia. Ilmoituksia käsittelevät ainoastaan kaupungin ilmoitustenkäsittelyryhmään nimitetyt henkilöt.

Hankinta toteutettiin pienhankintana ilman kilpailutusta, koska kilpailutuksen kustannukset ylittivät kilpailutuksesta saatavan hyödyn.

Toimivalta

Hallintolain 53 a §:n mukaan viranomaisen tai siihen palvelussuhteessa olevan lain vastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Kantelun kohteena on kansliapäällikön päätös 2.3.2022 § 56.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 2.1 §:n mukaan kaupunginhallitus johtaa kaupunginvaltuuston alaisena kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta.