Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12899, Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Kaivopuisto, Makasiiniranta ja Olympiaranta
- Helsinki City Council 10/10.06.2026
- Helsinki City Council 10/10.06.2026
- Helsinki City Board 22/01.06.2026
- Urban Environment Committee 16/12.05.2026
- Urban Environment Committee 15/05.05.2026
- Urban Environment Committee 31/04.11.2025
- Urban Environment Committee 30/28.10.2025
- Yksikön päällikkö 19.09.2025
- Urban Environment Committee 36/26.11.2024
- Urban Environment Committee 35/19.11.2024
- Urban Environment Committee 33/05.11.2024
Eteläsataman Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12899) (sis. liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 7. kaupunginosan (Ullanlinna) vesialueiden ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) vesialueiden asemakaavan ja 7. kaupunginosan (Ullanlinna) katu-, puisto-, satama- ja vesialueiden sekä kaupunginosan rajan, 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) katu-, puisto-, satama- ja vesialueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen 28.10.2025 päivätyn ja 12.5.2026 muutetun piirustuksen numero 12899 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla ja asemakaavan muutokselle muodostuvat uudet korttelit numero 7453-7456, 9236 ja 9240.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava- ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Ullanlinnan ja Kaivopuiston kaupunginosiin sijoittuvaa aluetta, joka ulottuu Vanhan kauppahallin eteläpuolelta Olympiaterminaalin eteläpuolelle.
Kaavaratkaisulla alue liitetään tiiviisti osaksi liikekeskustaa. Kaavassa osoitetaan neljä uutta toimisto- ja liikerakennuksen korttelia, satamakäytössä olleet suljetut pysäköinti- ja lastausalueet muutetaan julkiseksi käveltäväksi rannaksi ja osaksi rantareittiä. Suojellut Olympiaterminaali ja satamatalo osoitetaan uuteen käyttöön ja niiden yhteyteen osoitetaan lisärakentamista. Suunnitelma toteuttaa satamatoimintojen keskittämisskenaariota, jonka mukaan Makasiiniranta vapautuu kaupunkilaisten käyttöön ja Olympiarantaan jää laiturialue vieraileville risteilyaluksille.
Tavoitteena on kehittää nykyisin suljetusta satama-alueesta elämyksellinen, elinvoimainen, toiminnallisesti monipuolinen ja kaikille avoin merenranta-alue, ja vahvistaa Eteläsataman vetovoimaisuutta, ominaispiirteitä ja asemaa Helsingin ydinkeskustassa. Eteläsataman läntinen rantavyöhyke yhdistetään osaksi keskustan kaupunkirakennetta, merellisiä julkisia kaupunkitiloja ja kävelykeskustaa. Kaava-alueen pohjoispuolelle tavoitellaan uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota, jota alueen uudet toimisto-, hotelli-, liike- ja kulttuuritilat tukevat. Tarkoituksena on Makasiinirannan rantajulkisivun uudistaminen korkealaatuisella uudisrakentamisella merellisen Helsingin kansallismaiseman kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot huomioon ottaen.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uudisrakentamisen sekä uutta kaupunkivihreää sisältävien julkisten ulkotilojen sovittaminen tasapainoiseksi osaksi Eteläsataman arvoympäristöä ja kansallismaisemaa. Lisäksi on erityisesti pyritty ratkaisemaan satamatoimintojen sijoittuminen keskustatoimintojen alueella, rantareittiin rajautuen ja sen osaksi.
Uutta liike- ja toimitilakerrosalaa on 31 900 k-m². Olympialaiturin kerrosala on 12 800 k-m². Korttelitehokkuus uusilla muodostuvilla tonteilla on 2,1. Lisäksi kaava mahdollistaa liike-, näyttely- ja pysäköintitilojen rakentamista olemassa oleviin kannenalaisiin tiloihin sekä uuden 1 000 k-m² laajuisen kahvilapaviljongin Armi Ratian puistoon. Työpaikkamäärän lisäys on noin 1 900 uutta työpaikkaa.
Valmistelun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 8039), jonka mukaan raitiotie- ja ajoneuvoliikenne säilyy Laivasillankadulla ja ranta on osoitettu jalankulkualueeksi.
Kaavan toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja Eteläsataman asemaa kaupunkirakenteessa. Suljettu satama-alue muuttuu osaksi keskustan kaupunkirakennetta palveluineen ja ranta avautuu osaksi Helsingin rantareittiä.
Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että Helsingin vetovoimalle keskeisiä Etelärannan alueen kehittämistä ja tulevaa arkkitehtuuri- ja designmuseota edistetään. Samalla toimeenpannaan keskustan satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä tehtyä periaatepäätöstä. Arkkitehtuuri- ja designmuseon on tarkoitus avautua vuonna 2030. Kaavaratkaisulla osaltaan varmistetaan, että Etelärannan ympäristö voi olla museon avautumisen aikaan viimeistelty ja viihtyisä, ja osa museon avautumisvuodeksi aiottua Helsingin arkkitehtuurin ja designin juhlavuotta. Kaupunkistrategian mukaan keskustan pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden. Kaavaratkaisulla toteutetaan keskustan vetovoimaa lisääviä kaupunkikehitys- ja elinvoimainvestointeja.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksen 3.2.2021 (19 §) satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa.Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteet 13.4.2021 (173 §) alueen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Helsingin kaupunki järjesti 2021–2022 kansainvälisen laatu- ja konseptikilpailun löytääkseen kumppanin Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kilpailun voittajaksi julkistettiin 24.11.2022 Konsortium Gran ryhmän ehdotus ”Saaret”.
Kaupunginhallitus varasi 12.6.2023 (387 §) alueen Makasiinirannasta Niam Oy:lle laatu- ja konseptikilpailun voittaneen ehdotuksen ’Saaret’ kehittämistä, kumppanuuskaavoitusta ja toteutusedellytysten jatkoselvittä-mistä varten (kehittämisvaraus).
Asemakaavaluonnos
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 26.11.2024 (640 §) kaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alue on pääosin vuokrattu Helsingin Satama Oy:lle satamakäyttöön. Olympialaituri on Tukholman matkustajalaivaliikenteen käytössä ja Olympiaterminaali toimii matkustajaterminaalina. Satamatalo on Helsingin Satama Oy:n toimitilana. Olympiaterminaali ja Satamatalo ovat suojeluarvoiltaan merkittäviä rakennuksia. Asvaltoitu ranta-alue on pääosin varattu sataman liikenne-, logistiikka- ja pysäköintialueeksi sekä alusliikenteelle ja ranta erotettu aidatuksi turvatoimialueeksi. Käytöstä poistetun Satamaradan ratakuilun yhteyteen Olympialaiturilla liittyy maan- ja kannenalaisia tiloja sekä pysäköintiluola (Olympiaparkki). Armi Ratian puisto on puisto- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1895–2000. Kaavojen mukaan alue on puistoaluetta, satama-aluetta, vesialuetta, pysäköintialuetta ja katualuetta. Satama-alueelle on osoitettu rakennusalat sr-2 -merkinnällä suojelluille rakennuksille sekä s-kt -merkinnällä suojellulle katokselle. Lisäksi alueella on satamarata ja historiallinen puisto. Vesialue on osin kaavoittamatonta.
Kaupunki on alueen ainoa maanomistaja. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:
| Esirakentaminen | 30 300 000 € |
| Makasiinilaiturin perusparannus | 32 600 000 € |
| Katu- ja puistorakentaminen | 34 200 000 € |
| Tulvaviemärit ja pumppaamot | 6 000 000 € |
| Purkukustannukset ja pilaantuneet maat | 3 000 000 € |
| YHTEENSÄ | 106 100 000 € |
Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 50 milj. euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §) 12.11.–12.12.2025
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.10.2025 ja lautakunta päätti 4.11.2025 asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin viisi muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen, rakentamisen korkeuteen, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, rakennusoikeuden määrään, alueen elävyyteen, toimintoihin, liikennejärjestelyihin ja liikennevaikutuksiin, rannan avautumiseen ja risteilyliikenteeseen, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin sekä ratkaisuihin, puistoalueisiin, leikkipuistoon, lintuturvallisuuteen, kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksiin ja olevan puuston säilyttämiseen.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat pelastustoiminnan järjestelyihin, vesihuoltoon, tulvamuurin ja tulvapumppaamon toteuttamiseen, satamatoimintoihin sekä niitä palveleviin teknisiin tiloihin ja terminaaliin, risteilytoiminnan liikenteellisiin tarpeisiin, kaapelisiirtoihin, kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen ja alueen täydennysrakentamiseen nämä arvot huomioon ottaen, maailmanperintökohteen vaikutusten arvioinnin (Heritage Impact Assessment, HIA) päivitystarpeeseen, tulvasuojaukseen ja jäljelle jäävän satamaliikenteen liikennevaikutuksiin.
Lausunnot saatiin Helsingin Satama Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Telia Finland Oyj:ltä, kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta.
Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen keskustelutilaisuudessa.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.
Jatkotoimenpiteet
Käsitellessään asemakaavaa ja asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavat evästykset:
- Lautakunta edellyttää, että laivaliikenteen aiheuttama haitta alueen muulle käytölle minimoidaan toteutusvaiheessa. Tämä tarkoittaa, että turva-alueiden aidoissa on riittävästi portteja ja portit ovat avoinna aina, ellei alueen sulkeminen ole välttämätöntä.
- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vastaa kaavan toteuttamisen kokonaisaikataulusta ja huolehtii alueen ripeästä rakentamisesta. Kortteleiden 7455, 7456 ja 9236 toteutusaikataulu sovitetaan yhteen Sataman kanssa.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallitus 01.06.2026 § 435
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 7. kaupunginosan (Ullanlinna) vesialueiden ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) vesialueiden asemakaavan ja 7. kaupunginosan (Ullanlinna) katu-, puisto-, satama- ja vesialueiden sekä kaupunginosan rajan, 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) katu-, puisto-, satama- ja vesialueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen 28.10.2025 päivätyn ja 12.5.2026 muutetun piirustuksen numero 12899 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla ja asemakaavan muutokselle muodostuvat uudet korttelit numero 7453-7456, 9236 ja 9240.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 12.05.2026 § 273
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 28.10.2025 päivätyn ja 12.5.2026 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12899 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 7. kaupunginosan (Ullanlinna) vesialueita, 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan (Ullanlinna) katu-, puisto-, satama- ja vesialueita sekä kaupunginosan rajaa (muodostuvat uudet korttelit 7453-7456), 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) katu-, puisto-, satama- ja vesialueita sekä kaupunginosan rajaa (muodostuvat uudet korttelit 9236 ja 9240).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:
Lautakunta edellytti, että laivaliikenteen aiheuttama haitta alueen muulle käytölle minimoidaan toteutusvaiheessa. Tämä tarkoittaa, että turva-alueiden aidoissa on riittävästi portteja ja portit ovat avoinna aina, ellei alueen sulkeminen ole välttämätöntä.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että kaupunki vastaa kaavan toteuttamisen kokonaisaikataulusta ja huolehtii alueen ripeästä rakentamisesta. Kortteleiden 7455, 7456 ja 9236 toteutusaikataulu sovitetaan yhteen Sataman kanssa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Salla Hoppu, johtava liikenneinsinööri Taneli Nissinen ja johtava arkkitehti Iines Karkulahti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Sami Kuusela: Lautakunta edellyttää, että laivaliikenteen aiheuttama haitta alueen muulle käytölle minimoidaan toteutusvaiheessa. Tämä tarkoittaa, että turva-alueiden aidoissa on riittävästi portteja ja portit ovat avoinna aina, ellei alueen sulkeminen ole välttämätöntä.
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sami Kuuselan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Amanda Pasanen: Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vastaa kaavan toteuttamisen kokonaisaikataulusta ja huolehtii alueen ripeästä rakentamisesta. Kortteleiden 7455, 7456 ja 9236 toteutusaikataulu sovitetaan yhteen Sataman kanssa.
Kannattaja: Titta Hiltunen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
05.05.2026 Pöydälle
04.11.2025 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
28.10.2025 Pöydälle
26.11.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.11.2024 Pöydälle
05.11.2024 Pöydälle
13.04.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
30.03.2021 Pöydälle
06.11.2024 Pöydälle
14.08.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Salla Hoppu, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 37240, salla.hoppu@hel.fi
Anu Lamminpää, johtava maisema-arkkitehti
puhelin: 09 310 37258, anu.lamminpaa@hel.fi
Taneli Nissinen, johtava liikenneinsinööri
puhelin: 09 310 76765, taneli.nissinen@hel.fi
Kati Immonen, erityisasiantuntija, teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37254, kati.immonen@hel.fi
Mia Kajan, erityisasiantuntija, tontinvaraus
puhelin: 09 310 15820, mia.kajan@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 19.09.2025 § 41
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12899 pohjakartan kaupunginosassa 7 Ullanlinna. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12899
Kaupunginosa: 7 Ullanlinna
Kartoituksen työnumero: 6/2025
Pohjakartta valmistunut: 11.4.2025
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija
puhelin: 09 310 31976, kari.rajala@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Nimistötoimikunta 04.12.2024 § 115
Tiimipäällikkö Salla Hoppu esitteli alueen suunnittelutilannetta.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Empirenkuja – Empirgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (arkkitehtuurin ja designin tyylisuunnat). Kielitoimiston sanakirjassa: empire = 1800-luvun alun uusklassinen rakennus- ja sisustustyyli, keisarityyli.
Eteläsatamanaukio – Södrahamnsplatsen
(aukio)
Perustelu: Liitynnäinen, Eteläsataman mukaan.
Funkiksenkuja – Funkisgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (arkkitehtuurin ja designin tyylisuunnat). Kielitoimiston sanakirjassa: funkis, rinn. funkkis = funktionalismi = tarkoituksenmukaisuutta korostava arkkitehtuurin ja taideteollisuuden tyylisuunta.
Jugendinkuja – Jugendgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (arkkitehtuurin ja designin tyylisuunnat). Kielitoimiston sanakirjassa: jugend, jugendtyyli = vars. arkkitehtuurissa ja taideteollisuudessa 1890–1910-luvuilla esiintynyt tyylisuunta, jugend.
Klassisminkuja – Klassicismgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (arkkitehtuurin ja designin tyylisuunnat). Kielitoimiston sanakirjassa: klassismi = antiikin loistokauden esikuvia jäljittelevä tyylisuunta. Helsingin erityispiirteenä tunnetaan 1920-luvun klassismi.
Ratatunnelinkuja – Bantunnelsgränden
(jalankulkuyhteys, osa puistoa)
Perustelu: Vuosina 1891–1893 rakennetun Suomen ensimmäisen rautatietunnelin, Kaivopuiston tunnelin, mukaan. Tunneli otettiin käyttöön vuonna 1894 osana päärautatieaseman pohjoispuolelta, Töölön ratapihalta Makasiinilaiturille ja vuonna 1895 edelleen Katajanokalle johtanutta satamarataa. Tunneli sijaitsi välittömästi kujasta lounaaseen alittaen Ison Puistotien ja Itäisen Puistotien. Alkuperäinen tunneli oli 74 metriä pitkä. Se korvattiin vuonna 1952 osittain uudestaan linjatulla, 100 metriä pitkällä tunnelilla, jonka jälkeisellä satamaradan linjauksella kuja on. Rata Merisatamasta Katajanokalle poistettiin käytöstä vuonna 1980 ja satamaradan viimeinen osa Jätkäsaareen vuonna 2009 – ks. Baana. (Lähde: Markku Nummelin, Resiina-lehti 1/1994 ym.)
Renessanssinkuja – Renässansgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (arkkitehtuurin ja designin tyylisuunnat). Kielitoimiston sanakirjassa: renessanssi = Italiasta 1300-luvulla alkanut kulttuurivirtaus, joka pyrki elvyttämään antiikkia. Helsingissä tutumpi on kuitenkin uusrenessanssi; Kielitoimiston sanakirjassa: uusrenessanssi = 1800-luvun jälkipuoliskolla esiintynyt klassista koristeellisuutta suosinut uusklassismia vapaampi arkkitehtuurityyli.
Tyylisuunnat-ryhmänimistöllä viitataan eri aikakausiin liittyviin arkkitehtuurin ja designin historiallisiin tyylisuuntiin sekä alueelle tulevaan arkkitehtuuri- ja designmuseoon.
06.11.2024 Pöydälle
14.08.2024 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 09 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
This decision was published on 18.06.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia tai joiden alueella rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.