Virkasuhteen täyttäminen, Merilahden peruskoulu, lehtorin virka, työavain KASKO-01-396-19

Perusopetuksen aluepäällikkö päätti valita lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä –opetus) virkaan (331) kasvatustieteiden maisteri ********** sekä ensimmäiselle varasijalle filosofian maisteri **********

Virantoimitus alkaa 1.8.2020 lukien.

Virkaan valitulle ei aseteta koeaikaa.

Rikosrekisterinotetta ja selvitystä terveydentilasta ei tarvitse esittää.

Lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä –opetus) virka (331) on ollut julkisesti haettavana ajalla 3.1.2020-22.1.2020 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Viran ensimmäinen sijoituspaikka on Merilahden peruskoulu.

Toimialajohtajan delegointipäätöksen (20.11.2019, § 100) mukaan opettajan ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen päättää perusopetuksen aluepäällikkö.

Viranhaltijan tehtävänä lehtorin, äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä –opetus) tehtävät Merilahden peruskoulussa.

Lehtorin, äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä –opetus) viran kelpoisuusvaatimuksena on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 1998/986 mukainen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Lisäksi hakuilmoituksessa luettiin eduksi kokemus S2-oppilaiden kanssa työskentelystä.

Määräajassa hakemuksen jätti 28 hakijaa. Vaadittu kelpoisuus on 25 hakijalla.

Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin 21.1-7.2.2020

4 hakijaa: **********

Haastattelun suorittivat rehtori ja virka-apulaisrehtori.

********** on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (2018), pääaineenaan kasvatustiede. Hän on suorittanut pedagogiset opinnot (2017) ja monialaiset opinnot (2018). Tutkinnon sivuaineena hakijalla on suomi toisena- ja vieraana kielenä perus- ja aineopinnot (55 op.), kirjallisuus (120 op.), sosiologia (25 op.), suomen kieli (60 op.) ja terveystieto (60 op.). Työkokemusta suomi toisena kielenä opettajana hakijalla on 1v 6kk Helsingin kaupungissa.

********** on koulutukseltaan filosofian maisteri (2019), pääaineenaan ranska. Hän on suorittanut pedagogiset opinnot (2018). Tutkinnon sivuaineena hakijalla on äidinkieli ja kirjallisuus/ s2 (131 op.). Työkokemusta suomi toisena kielenä opettajana hakijalla on 1v Helsingin kaupungissa.

********** on koulutukseltaan filosofian maisteri (2017), pääaineenaan äidinkieli ja kirjallisuus sekä S2 -opetus. Hän on suorittanut pedagogiset opinnot (2017). Työkokemusta suomi toisena kielenä -opettajana hakijalla on 1v Helsingin kaupungissa ja opettajan työtehtävistä ulkomailla Suomi-koulussa 2v 3kk.

********** on koulutukseltaan filosofian maisteri (2014), pääaineenaan suomen kieli. Hän on suorittanut pedagogiset opinnot (2014). Tutkinnon sivuaineena hakijalla on yleinen kirjallisuustiede (61 op.) ja portugalilainen filologia (60 op.). Työkokemusta suomi toisena kielenä -opettajana hakijalla on 2v 8kk Helsingin kaupungissa.

Kaikilla haastatelluilla oli kokemusta suomi toisena kielenä -opettajan tehtävistä Helsingin kaupungissa.

Hakija ********** on monipuolisin koulutustausta, joka nimenomaan palvelee suomi toisena kielenä -opetusta. Hän nosti haastattelussa esiin oman kahden kulttuurin taustansa hyödyllisyyden suomi toisena kielenä -opettajana toimimisessa. Hän korosti oppilaan aidon oppilaan kohtaamisen tärkeyttä opettajuudessa. Hakija toi haastattelussa esiin työyhteisön hyvinvoinnin ja kehittävän ilmapiirin tärkeyden, joita haluaa olla tekemässä ja edistämässä.

Hakija ********** painotti haastattelussa yhteisopettajuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä. Hän hyödyntää digitaalisuutta opetuksessaan, erityisesti opetuksen eriyttämiseen.

Hakija ********** nosti haastattelussa esiin S2-oppilaiden tukemisessa resurssien merkitystä. Hän painotti S2-opetuksen merkitystä oppilaiden yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta tärkeäksi. Hakija toi esiin konkreettisia esimerkkejä kielitietoisuuden tukemiseksi.

Hakija ********** korosti tasapuolisuuden ja tasa-arvoisuuden merkitystä opettajan työssä. Hänen vahvuutena on draamalähtöinen opetus. Kielitietoisuuden osalta hän nosti esiin oppilaiden kotikielten tuomia mahdollisuuksia opetuksessa.

Lehtorin, äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä –opetus), tehtävässä korostuu S2-oppilaiden haasteiden moninaisuuden tunnistaminen ja niiden tukeminen opetuksellisin keinoin. Tehtävä edellyttää sujuvaa ja monipuolista yhteistyötä eri opettajien kanssa.

Perusopetuksen aluepäällikkö katsoo hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella, että parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on ********** Hänen valintaansa puoltaa työkokemuksen lisäksi monipuolinen koulutustausta tehtävään. Hän on ymmärtää kaksikulttuurisen taustansa johdosta monikulttuurisuuden haasteet ja kielenoppimisen ongelmia. Valitun oppimiskäsitys, ajatukset koulun kehittämisestä, S2-opetuksesta, oppilaiden ja huoltajien kohtaamisesta sekä kollegiaalisesta yhteistyöstä vastaavat koulun linjaa ja tarpeita.

Varasijalle valittiin ********** Hänen valintaansa puoltaa hänen käytännössä osoittama kyky toimia monikulttuurisessa koulussa yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti. Hänen oppimiskäsitys, ajatukset koulun kehittämisestä, S2-opetuksesta, oppilaiden ja huoltajien kohtaamisesta sekä kollegiaalisesta yhteistyöstä vastaavat koulun linjaa ja tarpeita.

Päätös annetaan tiedoksi virkaan valitulle sekä muille hakijoille oikaisuvaatimusohjeineen. Päätöksen tiedoksianto tapahtuu sähköisessä rekrytointijärjestelmässä niiden osalta, jotka ovat antaneet suostumuksensa sähköiseen tiedoksiantoon ja muiden osalta kirjeitse.