Pilaantuneen maaperän kunnostaminen, Myllytie 4, Etola Kiinteistöt Oy

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Etola Kiinteistöt Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Etola kiinteistöt Oy, Lampputie 2, 00740 Helsinki.
Y-tunnus: 0763403-0

Yhteyshenkilö: Jouni Pelkonen, puhelin 0505557751, sähköposti jouni.pelkonen@etola.fi

Alueen omistaja

Alueen omistaa Kiinteistö Oy Myllytie 4. Alueen omistaja on 9.10.2019 Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille toimittamallaan valtakirjalla valtuuttanut Etola Kiinteistöt Oy:n toteuttamaan kiinteistön pilaantuneen maaperän kunnostuksen.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 9. kaupunginosassa (Kaivopuisto) korttelin 199 tontilla 27, osoitteessa Myllytie 4. Ilmoitusalueen eteläreuna rajautuu Myllytiehen, länsi- ja itäreunat naapurikiinteistöihin ja pohjoisreuna Armi Ratian puistoon.

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK).

Ilmoitusalueen koko on noin 2300 m². Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa.

Helsingin kaupungin karttapalvelun vanhojen ilmakuvien perusteella kiinteistöllä ei ole harjoitettu teollista tai muutakaan mainittavaa ihmistoimintaa. Tontti on ollut rakentamaton vuodesta 1932. 1940- ja 1950-luvuilla tontin läpi on kulkenut polku.

Nykytilassa ilmoitusalue on maapohjainen ja rakentamaton tontti, jolle on kasvanut puustoa ja pusikkoa.

Alueelle tullaan rakentamaan kaavanmukainen kolmekerroksinen asuinrakennus.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalueen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvon tai alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, elohopeaa, kuparia, lyijyä ja sinkkiä.

Maaperän pilaantumiselle ei ole tiedossa yksittäistä tapahtumaa tai ajankohtaa.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 ja VN5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (§ 101) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 23.8.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Kiinteistö Oy Myllytie 4 Helsinki, 10.1.2018, Sito Oy.
- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Myllytie 4, Helsinki, 17.7.2019, Sitowise Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 9.10.2019 seuraavilla asiakirjoilla:

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Myllytie 4, Helsinki, 9.9.2019.
- Valtakirja 9.10.2019.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueen maaperä koostuu 0,5 metrin paksuisesta siltti- ja humuskerroksesta, jonka alla on kalliota.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähin pintavesistö on Itämeri noin 180 metrin päässä kohteesta itään. Pintavedet valuvat pääsääntöisesti pintavaluntana päällystämättömille alueille ja imeytyvät maaperään.

Haitta-ainetutkimukset

Sito Oy on tehnyt alueella maaperän pilaantuneisuustutkimuksen vuonna 2017. Tutkimuksissa kohteella on otettu 11 tutkimuspisteestä yhteensä 16 maaperänäytettä. Tutkimuksissa maanäytteistä analysoitiin metallien ja öljyhiilivetyjen (C10-C40) pitoisuuksia. Tutkimuspisteet ovat ulottuneet 0,7 metrin syvyyteen kalliopintaan asti.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella kahden tutkimuspisteen alueella lyijyn ja yhden tutkimuspisteen alueella elohopean alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet. Kaikissa tutkimuksissa otetuissa maanäytteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia yhtä tai useampaa metallia (arseenia, elohopeaa, kuparia, lyijyä ja/tai sinkkiä.) Maanäytteissä ei havaittu öljyhiilivetypitoisuuksia. Ilmoitusalueella arvioidaan olevan noin 400 tonnia alemman ohje-arvon ylittävää pilaantunutta maa-ainesta ja noin 700 tonnia kynnysarvopitoisuuden ylittävää maa-ainesta. Alueen kaatopaikkakelpoisuustutkimusten yhteydessä otetussa maanäytteessä havaittiin kesäkuussa 2019 myös kynnysarvon ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tutkimusten perusteella alueen maaperässä on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja. Kohteelle ei ole laadittu erillistä riskinarviota, vaan alueen maaperää pidetään ohjearvovertailun perusteella pilaantuneena huomioiden alueen tuleva asumiskäyttö.

Alueen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on asuinkerrostalojen korttelialue (AK), joten alueen maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuuksina pidetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.

Esitetyn suunnitelman kunnostustavoitteena on poistaa alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset koko ilmoitusalueelta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan rakennustyön yhteydessä massanvaihdolla.

Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Jätejakeet ja kivet erotellaan kaivun yhteydessä. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotoimenpiteitä tai mahdollista esikäsittelyä varten.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua.

Kaivutyön aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Kaivettavista maamassoista otetaan yksi kokoomanäyte 30–100 m³ kohti. Näytteistä analysoidaan XRF-kenttämittarilla metallien pitoisuudet. Tuloksista varmennetaan laboratoriossa noin 30 % näytteistä.

Pilaantuneen maan kaivannoista otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Yksi näyte edustaa noin 100–200 m² aluetta. Noin 50 % jäännöspitoisuusnäytteiden tuloksista varmennetaan laboratoriossa. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Mikäli kaikkea pilaantunutta maa-ainesta ei esimerkiksi kaivuteknisistä syistä saada poistettua, merkitään pilaantuneeksi jäänyt alue huomiorakenteella tai tarvittaessa eristysrakenteella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostusalue aidataan työmaa-aidalla tai lippusiimalla ja työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat peitetään tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työturvallisuusasioiden noudattaminen on urakoitsijan vastuulla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kunnostettavalla alueella ei arvioida olevan tarvetta vesien johtamiseen tai käsittelyyn.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kynnysarvopitoisuuden ylittävien massojen hyötykäyttöä ei esitetä. Tarvittaessa kynnysarvomaiden hyötykäytöstä toimitetaan erillinen suunnitelma viranomaiselle hyväksyttäväksi.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, havainnoista ilmoitetaan kunnostusta valvovalle viranomaiselle. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja tai urakoitsija vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyö toteutetaan arvion mukaan syksyn 2019 ja kevään 2020 välisenä aikana.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut ei ole tehnyt alueelle tarkastusta.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Etola Kiinteistöt Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kaivopuistossa osoitteessa Myllytie 4, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalueelta on ilmoituksen mukaisesti poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Mikäli ilmoitusalueelle jää rakentamisen jälkeen rakennusten ulkopuolelle pinnoittamattomia alueita, tulee niiltä poistaa 0,5 metrin syvyyteen asti tulevasta maanpinnasta maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelle mahdollisesti tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (VNA 214/2007, JhL 32)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. (VNA 2014/2007, JhL 2, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksen mukaisesti kaivannon kokoon nähden riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella aiemmissa tutkimuksissa yli kynnysarvojen todettujen haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Rakennusten, laattojen tai vastaavien alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kyseinen arvio tai suunnitelma on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää aitaamalla kunnostettava alue. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella peitettyinä maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Hyödyntäminen tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §).

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkasteltavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä ainakin tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperän voidaan arvioida pilaantuneen ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja –menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen perusteella.

Pinnoittamattomien alueiden pintakerroksissa tulee olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta haitta-ainepitoisille maa-aineksille ei voi altistua esimerkiksi pölyämisen takia. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia tai laatoitusta, joka estää maan pölyämistä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimis- ja huoltotöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineille.

Istutusalueilla kasvualustan haitta-ainepitoisuuksien rajoittamisella estetään työntekijöiden altistumista haitta-aineille istutusten perustamis-, muutos- ja huoltotöiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Etola Kiinteistöt Oy:lle.