Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Tuulilasintie 13, Suurmetsä, Kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu
PL 58213
Y-tunnus: 0201256-6
Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) Tattarisuon alueella, kiinteistöllä 91-41-12-20, osoitteessa Tuulilasintie 13. Alueen pinta-ala on 1475 m².

Ajantasaisessa asemakaavassa numero 9200 kohde on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Asemakaava on vahvistettu 1987.

Kiinteistö sijaitsee pienteollisuusalueella, jossa sijaitsee pieniä teollisuus- ja varastorakennuksia. Kiinteistön pohjoispuolella toimii rakennusalan teknisten tuotteiden maahantuontiyritys, itäpuolella on romukauppa, eteläpuolella on varastorakennuksia ja länsipuolella sijaitsee mm. perämoottori- ja autopurkaamo. Lännessä noin 300–400 metrin päässä sijaitsee Malmin lentokenttä.

Kiinteistöä on käytetty konttien, lavojen ym. varastointiin 1970-luvulta alkaen. Alue on rakentamaton. Piha-alue on pääosin sorapintainen, osalla kiinteistöä on betonilaattoja. Alueella on ollut 1970-luvulta 2000-luvulle asti rakennuksia.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Kiinteistön maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Alueella on todettu olevan maksimissaan ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (§ 101) siirtänyt toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 9.4.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Tuulilasintie 13, Helsinki, Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, maaomaisuusyksikkö, ENV 1711, 8.4.2019

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperän korko kiinteistön alueella on noin +17,5 metriä mpy. Maaperä viettää loivasti luoteeseen. Helsingin kaupungin maaperäkartan mukaan tutkimusalueen maaperä on savea, jonka päällä on 1–3 metrin paksuinen täyttömaakerros. Tutkimuksissa alueella todettiin noin 0,2–0,4 metrin paksuisen sorapinnan alapuolella noin 1–2 metrin paksuinen sekalainen täyttömaakerros (Sa/Hk/Sr). Täyttömaakerrosten alapuolella todettiin paikoin turvekerros, jonka alapuolella on luonnonsavea noin 3 metriä. Alueella voi mahdollisesti esiintyä sulfidisavea.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Tattarisuo 0109102) sijaitsee noin 600 metriä kohteesta itään. Koekuopissa todettiin orsivettä noin 0,5–1,0 metrin syvyydellä. Mahdollisesta saven alla olevasta pohjavesikerroksesta ei ole tietoa.

Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesistöjä. Tattarisuon pohjois- ja luoteispuolella noin 350–400 m päässä kulkee ojia, jotka laskevat Longinojaan. Kiinteistön hulevedet imeytyvät maaperään.

Alueella havaitut haitta-aineet

Kiinteistöllä tehtiin koekuoppatutkimus kaivinkoneella 2.11.2017. Kohteeseen tehtiin kuusi koekuoppaa 1,1–3,5 metrin syvyyteen. Koekuopista otettiin näytteet maalajikerroksittain.

Kenttä- ja laboratoriotuloksia verrattiin valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvoihin sekä ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin. Kohteessa todettiin maksimissaan ylemmän ohjearvon ylittävä ja vaarallisen jätteen raja-arvon alittava pitoisuus (3810 mg/kg) öljyhiilivetyjä C10-C21 ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuus (1350 mg/kg) öljyhiilivetyjä C21-C40. Lisäksi pintamaan täyttökerroksessa todettiin jätejakeita jokaisessa tutkimuspisteessä noin puolen metrin syvyydellä. Jätejakeet olivat pääasiassa betonin ja tiilen paloja sekä yksittäisiä puun, lastulevyn, asfaltin ja muovin kappaleita. Jätteiden osuus pintamaassa vaihteli arviolta 1‒10 % välillä. Koekuoppien sijoittelua etelä- ja itäreunalla rajoitti osaltaan maanpäälliset rakenteet (betonilaatat) sekä kohteen varastotoiminta. Analyysitulosten ja kenttämittausten vertailun perusteella PID-kenttämittarin arvioitiin sopivan hyvin öljyhiilivetypitoisten maan tutkimiseen ko. tutkimuksessa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alueen maaperässä todettiin kahdessa koekuopassa alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia C10-C40 noin 0–1,5 metrin syvyydellä. Kohteessa todetut metalli- ja PAH-pitoisuudet eivät ylittäneet kynnysarvoa. Kohteessa ei myöskään havaittu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden C5-C10 –pitoisuuksia.

Kohteeseen tullaan rakentamaan uudisrakennus. Käyttö jatkuu kaavan mukaisena teollisuus- ja varastoalueena. Kohteen läheisyydessä ei ole herkkiä kohteita, kuten pohjavesialueita tai pohjaveden käyttöä, asuntoja, viljelyalueita tms. Kohteella tai sen läheisyydessä ei ole merkittävää ekologista arvoa.

Kohteen pintamaa on 2,0 metriä täyttömaata, jonka alapuolella on turvetta ja savea. Orsiveden pinta alueella on 0,5‒1,0 metrin syvyydessä. Maaperässä todettujen C10-C40 öljyhiilivetyjen ei arvioida liikkuvan merkittävästi maaperässä orsiveden mukana. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia veteen ja pohja/orsiveden mukana pääosin kulkeutumattomia. Kohteessa ei todettu merkkejä erittäin haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (C5-C10), mikä vuoksi todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan sisäilmariskiä suunnitellulle uudisrakennukselle. Todettujen haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan pölyämisen, haihtumisen tai veden mukana niin, että haitta-aineille altistumista tapahtuisi hengityksen, kosketuksen, maan nielemisen, veden juomisen tai kasvien syömisen kautta. Todettujen haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi maaperässä tai orsiveden mukana tai aiheuttavan alueella terveydellistä tai ympäristölle riskiä tai haittaa. Kohteessa ei ole todettu em. perusteella pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Kohteessa ei ole kunnostustarvetta eikä aihetta muille jatkotoimenpiteille maaperässä todettujen haitta-aineiden osalta.

Kunnostustavoitteet

Kiinteistö sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella. Kohteeseen on suunnitteilla uudisrakennus. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä ylempää ohjearvoa öljyhiilivetyjen C10-C21 ja C21-C40 osalta kiinteistölle tulevan rakennuksen alapuolisella alueella. Maaperän kunnostus esitetään tehtäväksi rakentamisen laajuudessa. Muualle kunnostustaso arvioidaan tarpeen mukaan kunnostuksen yhteydessä. Kunnostustasoista neuvotellaan tarpeen mukaan lupaviranomaisen kanssa.

Haitta-aineita on todettu syvimmillään noin 1,5 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Orsiveden pinta sijaitsee noin 0,5‒1,0 metrin syvyydessä, jonka vuoksi haitta-aineita esiintyy todennäköisesti myös orsivedessä. Kiinteistön maaperään ja orsiveteen jää mahdollisesti ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kiinteistön aitaamattomat alueet aidataan ja kiinteistölle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit. Maaperästä poistetaan kunnostustavoitteet ylittävät maamassat ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja seuraa maaperän haitta-ainepitoisuuksia kenttämittauksin ja laboratorioanalyysein. Näytteistä tutkitaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet PetroFlag-kenttäanalyyseillä. Noin joka kymmenes kenttämittaustulos varmistetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan tutkimuksissa kyseisellä kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Haitta-ainepitoiset ainekset kaivetaan kasalle tai suoraan lavalle kuljetettavaksi vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia.

Mikäli kohteeseen rakennetaan uudisrakennustyön yhteydessä vesijohto, poistetaan myös tulevan vesijohdon alueelta mahdolliset öljyhiilivetypitoiset maa-ainekset ja vesijohdon ympärys täytetään kynnysarvot alittavalla täyttömaalla.

Kiinteistölle tehdään tarpeen mukaan lisätutkimuspisteitä kaivinkoneella niille alueille, joihin ei aiemmassa tutkimusvaiheessa päästy. Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritettyjä haitta-aineita, joita ei kiinteistöllä tehtyjen tutkimusten yhteydessä ole aiemmin todettu, ilmoitetaan havainnoista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos alueelle jää kunnostamisen jälkeen em. haitta-aineita, arvioidaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve myös näiden haitta-aineiden osalta VNA 214/2007 mukaisesti.

Kiinteistöllä tehdyssä maaperätutkimuksessa havaittiin pintamaassa jätejakeita. Jätejakeet erotellaan tarpeen mukaan. Erotellut jätteet toimitetaan kierrätettäväksi tai loppusijoitukseen niiden laadun mukaan. Jätteet poistetaan siltä osin kuin maata kaivetaan rakentamisen tai kunnostamisen laajuudessa. Mikäli tutkimuksissa havaitaan vaarallista jätettä, poistetaan jäte laajemmalta alueelta.

Maa-ainekset kaivetaan erottelevana kaivuna haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti. Maa-ainekset toimitetaan paikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia. Kiinteistöllä arvioidaan olevan noin 250 m³ktr (500 tn) öljyhiilivetypitoisia maa-aineksia.

Kunnostuksen lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että kukin näyte edustaa enintään 200-400 m²:n laajuista aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan alueen tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos alueelle jää ylemmän ohjearvon ylittäviä orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia, esitetään ympäristöviranomaiselle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi suunnitelma eriste- tai huomiorakenteesta, joka asennetaan ennen täyttömaiden tuomista. Alemman ohjearvon ylittävien haitta-ainepitoisuuksien jäädessä maaperään ne erotetaan tuotavista massoista huomioverkolla, jonka sijainti dokumentoidaan. Kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet saavutetaan tai todetaan, että kunnostusta ei voida kaivuteknisistä syistä jatkaa. Kunnostuksen päättymisestä informoidaan asianosaisia. Alueen täyttämisestä ja täyttömateriaaleista sovitaan tilaajan tai tulevan vuokralaisen kanssa. Jos kohde jää tyhjilleen, viimeistellään kaivantojen luiskat turvallisiksi. Jos alueelle jää vettä kerääviä kaivantoja, aidataan ko. alueet ellei alue ole jo valmiiksi aidattu.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäyte laboratorioanalyysiin, jos vettä joudutaan pumppaamaan viemäriin tai jos vedessä todetaan öljyfaasia. Vaihtoehtoisesti vesi poistetaan imuautolla. Näytteestä analysoidaan haitta-aineiden osalta maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet (öljyhiilivedyt C10-C40). Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta. Laboratorioanalyysien jatkotarve päätetään, kun ensimmäisten analyysien tulokset ovat selvillä. Vesien mahdolliseen viemäröintiin pyydetään lupa kaupungin vesihuoltolaitokselta. Jos vesien käsittelyä tarvitaan, siitä esitetään suunnitelma Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi ennen pumppauksen aloittamista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Maamassoja voidaan tarvittaessa välivarastoida lyhytaikaisesti kiinteistön alueella ilman erityistoimenpiteitä. Mikäli maa-aineksia välivarastoidaan viikonlopun yli, maamassat peitetään.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Täyttöihin pyritään käyttämään mahdollisimman paljon rakennusteknisesti hyötykäytettävissä olevaa jätteetöntä maamassaa. Hyödynnettävien maamassojen tulee alittaa esitetyt tavoitepitoisuudet. Rakennuksen pohjarakenteissa ja vesijohtokaivannoissa on käytettävä pilaantumattomia maita, jotka haitta-ainepitoisuuksiltaan alittavat kynnysarvon. Hyötykäytettävistä maa-aineksista pidetään kirjaa ja ne esitetään loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työnaikaiset riskit esitetään työturvallisuussuunnitelmassa, joka laaditaan ennen kunnostustyön aloittamista. Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Alueelta pois kuljetettavien maakuormien kuljettajille annetaan siirtoasiakirjat kolmena kappaleena, joista yksi palautetaan pilaantuneen maan kunnostuksen valvojalle vastaanottopaikan kuittaamana. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä.

Toiminta poikkeuksellisissa ja yllättävissä tilanteissa

Ennen kunnostuksen aloittamista laaditaan turvallisuusasiakirja, jossa tunnistetaan ja esitetään merkittävimmät maaperän kunnostamisen riskit. Kaivua ei tehdä rankkasateiden tai myrskyjen aikana. Alueelle sovitaan päivystysjärjestelmä, jonka mukaisesti työmaata valvotaan. Tarkistettavia asioita ovat esimerkiksi vesien johtaminen, peitteiden paikoillaan pysyminen varastokasojen päällä sekä aitaukset.

Mikäli kohteessa havaitaan uusia haitta-aineita tai pilaantuneisuus on huomattavasti arvioitua laajempaa, tiedotetaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustyön tiedottamisesta vastaa tilaaja. Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan kaikille kunnostukseen liittyville osapuolille. Myös työn aloituksesta ja päättymisestä ilmoitetaan osapuolille. Odottamattomista kunnostukseen vaikuttavista asioista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kunnostuksen päätteeksi laaditaan loppuraportti. Loppuraportti laaditaan Suomen ympäristökeskuksen pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti, Ympäristöopas 2010 –mukaisesti. Loppuraportti pyritään tekemään kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä ja se toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistuksen ajankohta

Kohteen uudisrakennuksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2019.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastukset

Alueelle on tehty tarkastus 30.4.2019

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Tuulilasintie 13:ssa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja menetelmä

Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat tulevan rakennuksen alapuolella ilmoituksen mukaisesti öljyhiilivetyjakeiden C10-C20 ja C20-C40 osalta ylemmät ohjearvot rakentamisen laajuudessa. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Puhdistustavoitteet ylittävä maa-aines on poistettava niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Mikäli öljyhiilivetyjakeilla C10-C21 ja C21-C40 ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia ei poisteta alueen pintamaasta, haitta-ainepitoisen täyttömaa-aineksen yläpuolelle tulee rakennuksen ulkopuolella asentaa tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007).

Alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (VNA 214/2007, YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivun edetessä alueelta tulee ottaa lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kaivannon reunoilta jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava, lukittava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava HSY:n lupa. Annettu lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista. (YSL 172 §)

Tutkitusti pilaantumatonta vettä voidaan johtaa maaperään pieniä määriä ilman erillistä viranomaisen lupaa. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön tarkastettavaksi riittävän ajoissa ennen veden johtamista. Veden johtaminen avo-ojaan ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa. Veden johtamisesta maaperään tai ojaan on oltava maanomistajan hyväksyntä. (YSL 155 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen kiinteistön haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Jälkiseuranta

Mahdollisesta jälkiseurannan tarpeesta on esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle tarkastettavaksi viimeistään loppuraportin yhteydessä. (YSL 6 §, JL 13 §)

10. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä aloitusilmoitus ennen työn aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot (YSL 172 §)

Loppuraportti tulee toimittaa ympäristöpalveluille ja maanomistajalle. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä oletetaan olevan pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Kohteen riskinarvion mukaan ylemmän ohjearvon ylittävät öljyhiilivetypitoisuudet eivät aiheuta merkittävää riskiä alueen käytössä. Öljyhiilivedyille on kuitenkin esitetty ylempiä ohjearvoja tavoitepitoisuuksiksi rakennuksen alapuolelle.

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistaminen koskee vain osaa kiinteistöstä. Tämän vuoksi kunnostus tulee ulottaa riittävän laajalle alueelle, jotta kunnostusta on myöhemmin mahdollista jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu öljyhiilivetyjen ylemmän ohjearvojen ylityksiä myös pintamaassa sekä jätetäyttöä. Pintamaan puhdistamisella tai pinnoittamisella estetään mahdollisen pölyämis- tai kulkeutumishaitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle.

Kohde kunnostetaan teollisuuskäyttöön ja haitta-aineiden riskit on arvioitu tähän käyttöön. Alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Myös sulfidisavien esiintyminen alueella saattaa olla mahdollista. Odottamattomiin tilanteisissa tulee varautua ja tarvittaessa olla yhteydessä ympäristöpalveluihin.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivun aikana on tarpeen arvioida esitetyn tutkimustiheyden riittävyyttä. Alueen maaperä on täyttömaata, haitta-aineet voivat sijaita pistemäisesti maaperässä ja alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Jälkiseuranta

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella.

10. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportti on tarpeen viranomaisvalvonnassa

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelulle.