Asemakaavan muutos, nro 12997, 47.KO, Mellunmäen keskus

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Lautakunta kehotti jatkosuunnittelussa etsimään ratkaisua siihen, että kaava-alueelle voitaisiin sijoittaa tila alueen asukastoiminnan mahdollistamiseksi ja samalla yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi.

Lautakunta edellytti, että kaava-alueen toteutuksessa huolehditaan siitä, että alueella sijaitsevan ruokakaupan toiminta ei keskeydy rakennus- ja purkutöistä johtuen.

Lautakunta kehotti jatkosuunnittelussa selvittämään mahdollisuuksia lisätä alueen vehreyttä. Lisäksi lautakunta edellytti, että kaava-alueelle istutettavat puut istutetaan mahdollisimman suurikokoisina.

Lautakunta kehotti metrosillan suunniteltujen meluesteiden suunnittelussa etsimään ratkaisuja, joilla meluesteistä saadaan visuaalisesti korkeatasoiset, esimerkiksi taiteen keinoin.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Mellunkylänpuron puroluonnon olosuhteiden parantamiseen, jotta taimenten elinolosuhteet purossa paranevat.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Mellunmäen keskuksen 18.11.2025 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan korttelia 47225, 47230 ja 47329 sekä katu- ja erityisalueita, josta muodostuu uusi kortteli 47387. Alue sijaitsee Mellunmäen metroaseman länsipäädyssä. Alue rajautuu pohjoisessa Jänkäpolkuun ja Laakavuorenpolkuun, idässä Pallaksentiehen, etelässä Mellunmäentiehen ja lännessä Länsimäentiehen. Asemakaavan muutos on laadittu, koska Mellunmäen metroaseman ympäristö on jäänyt keskeneräiseksi vuodelta 2012 voimassa olevan asemakaavan mahdollistamien hybridikorttelien jäätyä toteutumatta. Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty lähikeskustan alueeksi. Yleiskaavassa alueella on merkitty kaksi pääkatua, Länsimäentie ja Mellunmäentie, samoin raitiotieyhteydet Vantaalta Mellunmäkeen ja Myyrmäestä Vuosaareen (Jokeri 2) sekä metroyhteyden mahdollinen jatkuminen Östersundomiin. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1984-2024. Nyt asemakaavan muutoksen tavoitteena on Mellunmäen metroasemaa ympäröivän alueen kehittäminen tiiviiksi alueelliseksi lähikeskukseksi ja merkittäväksi julkisen liikenteen solmukohdaksi yleiskaavan mukaisesti. Tavoitteena on myös vastata Vantaan ratikan aiheuttamaan kaupunkirakenteen merkittävään tiivistämiseen, ja katutilan sekä liikennejärjestelmän muutokseen Vantaan Länsimäessä Länsimäentien varrella. Mellunmäen keskustan suunnitelmana on täydentää kaupunkirakennetta asemanseudulla asuinkerrostaloilla, uudella opiskelija-asuntolalla, liike- ja palvelutiloilla ja edistää uusien raideliikenteen yhteyksien rakentumista alueella. Suunnitelmien pääpainona on luoda hyvät jalankulun yhteydet, sujuvat julkisen liikenteen vaihdot sekä korkealaatuisia kaupunkitiloja, joille liike- ja yhteistilat avautuvat.

Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa on metroaseman ja metrosillan ympäristöön osoitettu neljä korttelialuetta. Näistä metroillan luoteispuolella sijaitseva kortteli on asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös palveluasuntoja, palveluasumisen yksiköitä ja näitä palvelevia yhteis- ja huoltotiloja sekä liiketiloja AK-1. Lähimpänä metroasemaa sijaitsevat korttelit ovat asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialuetta ALP. Kontulantien ja Pallaksentien kulmaukseen on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue AK. Metroaseman kaakkoispuolella kulkevan Hetanpolun päätteenä on voimassa olevan asemakaavan tapaan Hetanaukio, jonka eteläpuolelle on osoitettu uusi joukkoliikenteelle varattu katu ja sen eteläpuolella myös katuaukioksi / toriksi osoitettu Hetanpasaasi. Mellunmäenraition koillisreunassa on merkintä raitiovaunuliikenteelle varattu katu.

Kortteleihin on osoitettu rakennusaloja, joiden rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku vaihtelee asuinkerrostalokorttelissa viidestä kahdeksaan ja palveluasuntojen korttelissa kuudesta kuuteentoista. Asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee seitsemästä neljääntoista, minkä lisäksi näihin on osoitettu pihakannet kolme ja neljä kerrosta korkeiden tilojen päälle. Kaikkiin kortteleihin on asumisen tai erityisasumisen lisäksi osoitettu liiketilojen vähimmäismäärä. Kerrostaloihin mahdollistuu uutta asuinkerrosalaa 16 550 k-m² ja uutta liiketilakerrosalaa 320 k-m². Alueen nykyisillä korttelialueilla on yhteensä 17 350 k-m2 asumista, 7 750 k-m2 liiketilaa ja 1 000 k-m2 julkista palvelutilaa. Asukasmäärän lisäys on noin 400 uutta asukasta ja työpaikkamäärän lisäys on noin 10 uutta työpaikkaa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevien rakennusten purkamiselle ja uudisrakentamiselle, mutta korttelin 47230 olemassa olevaa liikerakennusta koskien on annettu määräys, jonka mukaisesti rakennusta voidaan tarvittaessa kunnostaa ennen purkamista.

Rakennusten ulkoasuun liittyen on annettu useita määräyksiä. Määräykset koskevat esimerkiksi maantasokerroksen korkeutta ja avautumista, julkisivumateriaaleja, väritystä ja julkisivujen jäsentelyä. ALP- ja AK-kortteleissa piha-alueet tulee rakentaa yhteiskäyttöisiksi ja aitaamatta. Pihakansien kasvualustojen tulee mahdollistaa puuistutukset. Laakavuorenpolun varteen on osoitettu säilytettävä ja tarvittaessa uudistettava puurivi. Hetanpolun varsi on merkitty puin ja pensain istutettavaksi alueen osaksi ja Hetanaukiolle ja Hetanpasaasille sekä Kontulantielle ja Länsimäentielle on osoitettu istutettavia ja tarvittaessa uudistettavia puurivejä. Lisäksi raitiovaunuliikenteelle varattu katualueen osa tulee toteuttaa vehreänä ja lajistoltaan monipuolisena viherratana. Kaava-alueelle sijoittuvan Mellunkylänpuron uomaa, puroa ja ympäröivää aluetta tulee hoitaa ja uudistaa ekologian, maiseman ja virkistyksen kannalta säilyttäen, myös kasvillisuuden osalta. Muutoin asemakaavaehdotus on kasvillisuuteen ja istutuksiin liittyvien määräysten osalta melko niukka. Asemakaavaehdotuksen liitteenä on Mellunmäen keskustan julkisten tilojen yleissuunnitelma (Maanlumo 26.9.2025), jonka mukaan merkittävä osa eli yhteensä noin 50 nykyistä puuta poistetaan kaava-alueelta. Säilyviä puita arvioidaan olevan noin 25. Yleissuunnitelmassa on esitetty 53 istutettavaa puuta sekä muita istutuksia monipuolisesti. Poistettavien ja istutettavien puiden määrä tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Kuten asemakaavaselostuksessa todetaan, voidaan arvioida, että toteutuessaan kaavaratkaisu muuttaa merkittävästi Mellunmäen metroaseman ympäristön kaupunkikuvaa ja maisemaa. Metroasemaa nykyisin ympäröivät bussiterminaalin ja liityntäpysäköintialueen muodostamat avoimet asfalttikentät muuttuvat tiiviiksi korttelikaupungiksi. Alueen maamerkkinä olevan metrosillan ympärille rakentuu monipuolinen ja värikäs uusi keskusta-alue, joka on olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiiviimpi ja korkeampi. Asuin- ja liikerakennukset muodostavat yhtenäisiä umpinaisia ja tiiviitä korttelialueita, koska uudet rakennukset sijoittuvat pääosin suoraan katutilaan kiinni. Liikekortteleiden vehreät kattopiha-alueet muodostavat alueelle uudenlaisen kaupunkikuvallisen aiheen. Korkeimmat XVI- ja XIV-kerroksiset tornimaiset rakennukset muuttavat myös Mellunmäen keskuksen kauemmas näkyvää siluettia. Muutoin merkittäviä vaikutuksia kaukomaisemaan ei arvioida olevan, sillä rakentamisalue on laakson pohjalla.

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo katsoi, että Mellunmäen keskuksen asemakaavan muutoksessa on nykyistä tiiviimmän keskusta-alueen ja hyvien liikenneyhteyksien mahdollistamisen rinnalla tärkeää ottaa huomioon myös ympäröivien asuinkortteleiden mittakaava ja ominaisluonne. Harkiten tulee etsiä ja tutkia paikat tehokkaammalle rakentamiselle niin, että edellytykset hyvälle asuin- ja elinympäristölle säilyvät. Mikäli Mellunmäen metroaseman ympäristöä ryhdytään asemakaavan muutoksen myötä tiivistämään ja täydennysrakentamaan alueen keskukseksi, tulee myös alueen nykytilanne ja purettavaksi aiotut rakennukset dokumentoida huolellisesti.

Edellä mainittuun viitaten kaavaselostuksen liitteenä on kortteleiden 47225 ja 47230 rakennusten nykytilan dokumentointi 22.9.2025. Kaavaselostuksen mukaan uudisrakennusten julkisivuarkkitehtuuria ohjaavien kaavamääräysten mukaisesti kortteleiden varsin kookkaat rakennusmassat jäsennellään julkisivumateriaalein ja -värein ympäristön asuinrakennusten mittakaavaan sopiviksi. Kaavaehdotuksen mahdollistamista yli kymmenkerroksisista rakennuksia on kuitenkin selvästi pyritty luomaan alueelle uusia maamerkkejä. Voidaan myös nähdä, että kaavaehdotuksen mukaista rakentamista ollaan sopeuttamassa naapuruston, lähinnä korttelin 47201 uudisrakentamiseen, jossa rakennusten mittakaava on jo muuttumassa 1980- ja 1990-luvulla rakennetun ympäristön mittakaavaa olennaisesti suuremmaksi. Kyseisen korttelin kaavaprosessin aikana kaupunginmuseo toi esiin sen, että Helsingin esikaupunkialueilla ja lähiöissä myös alueiden täydennysrakentamisessa on ympäröivä kaupunkirakenne, sen mittakaava ja ominaispiirteet tärkeää ja toivottavaa ottaa huomioon. Kehityksen tulee olla kulttuurisesti kestävää ja vastuullista ja alueiden muutoksessa ottaa huomioon kullekin alueelle ominaiset piirteet ja vahvistaa niitä. Myös Mellunmäen ja Vesalan suunnitteluperiaatteiden Visio 2050:ssä on nostettu erääksi painopisteeksi se, että näillä alueilla on nähtävissä kerrostunut kaupunkirakenne, rakentamisen eri aikakaudet ja mittakaavat. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Mellunmäen keskuksen asemakaavan muutoksen ehdotukseen.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12997 pohjakartan kaupunginosassa 47 Mellunkylä. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12997
Kaupunginosa: 47 Mellunkylä
Kartoituksen työnumero: 38/2025
Pohjakartta valmistunut: 11.9.2025
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Johanna Lehtonen esitteli alueen suunnittelutilannetta.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:

Mellunportti – Mellungsporten

(katu)

Perustelu: Liitynnäinen; osa-alueen nimestä Mellunmäki – Mellungsbacka ja muiden samanalkuisten nimien sekä Mellunmäen ja Mellunkylän alueesta käytetyn erään epävirallisen suomenkielisen kutsumanimen 'Mellu' mukaan. (Paunonen, Heikki, 2010. Stadin mestat. Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen, 1. Helsinki.)

Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että Mellunmäenraition (Mellungsbackastråket) nimeä on tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisen Pallaksenpolun (Pallasstigen) kohdalla. Nimistötoimikunta päätti siten esittää, että Pallaksenpolun nimi poistetaan käytöstä. Samoin nimistötoimikunta päätti esittää poistettavaksi Jänkäpolun (Fjällmyrsstigen) nimen Mellunmäenraition suuntaiselta osuudeltaan.

Lisäksi nimistötoimikunta linjasi, että Kontulantien (Gårdsbackavägen) nimeä jatketaan suunnittelualueen eteläreunassa itään Pallaksentien risteykseen asti, jotta Mellunmäentien (Mellungsbackavägen) osoitenumerointi voidaan säilyttää nykyisellään.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Mellunmäen keskuksen 5.3.2019 päivätystä, korjatusta asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Mellunmäen metroaseman ympäristössä pääosin Kairakentän, Aarteenetsijänsillan, Länsimäentien ja Pallaksentien väliin rajautuvalla alueella. Alueelle valmistellaan uutta asemakaavaa Vantaan raideyhteyden kehittymisen myötä, ja koska voimassa olevan asemaakaavan mukainen maankäytön ratkaisu ei alueella ole toteutunut. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu Mellunmäen metroasemaa ympäröivän alueen kehittäminen tiiviiksi alueelliseksi lähikeskukseksi ja merkittäväksi julkisen liikenteen solmukohdaksi. Suunnitelmalla tavoitellaan kaupunkirakenteen täydentämistä asemanseudun asuinkerrostaloilla, uudella opiskelija-asuntolalla ja liike- ja palvelutiloilla. Tavoitteena on myös edistää uusien raideliikenteen yhteyksien, kuten metron jatkamisen, Jokeri 2 ja Vantaan ratikan rakentumista alueella. Suunnitelmalla halutaan luoda hyvät jalankulun yhteydet, sujuvat julkisen liikenteen vaihtomahdollisuudet sekä korkealaatuisia kaupunkitiloja, joille liike- ja yhteistilat avautuvat. Alueen vaiheittainen kehittyminen mahdollistetaan.

Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) suunnittelualue on merkitty lähikeskustan alueeksi. Yleiskaavassa alueella on merkitty kaksi pääkatua, Länsimäentie ja Mellunmäentie. Raitiotieyhteydet Vantaalta Mellunmäkeen ja Myyrmäestä Vuosaareen (Jokeri 2) sekä metroyhteyden mahdollinen jatkuminen Östersundomiin on myös merkitty yleiskaavaan.

Nykyisellään suunnittelualueella on korttelialueita, jotka eivät ole rakentuneet asemakaavan mahdollistamalla tavalla tai lainkaan. Olemassa olevia rakennuksia ovat alueen keskellä sijaitseva Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema metroasema vuodelta 1989 ja sen kaakkoispuolella sijaitseva, samana vuonna valmistunut opiskelija-asuntola, jonka suunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Raimo Teränne Ky. Pallaksentien ja Mellunmäentie kulmassa sijaitsee Mellunmäen liiketalo, jonka katolla sijaitsee liityntäpysäköintialue. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Arktes. Metroaseman luoteispuolelle sijoittuu vuonna 1990 valmistunut Laakavuoren korttelitalo, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekkala – Seppänen – Mikkilä. Pääosin yksikerroksiseen, osin kaksikerroksiseen korttelitaloon on suunniteltu tilat päiväkodille, ala-asteen koululle ja nuorisotalolle. Monisakarainen rakennus on tasakattoinen ja yksittäisikkunoiden jäsentämät julkisivut ovat pääosin tiililaattaa. Mellunmäen metroaseman ympäristö ja etenkin sen pohjoispuoliset korttelit liittyvät juuri metron tuloon alueelle. Rakennuskanta tällä osin Mellunmäkeä edustaakin juuri 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkuvuosille ominaista, mittakaavaltaan maltillista elementtirakentamista, jossa vaaleasävyisen betonin rinnalla on käytetty tiililaattaa ja erikokoiset yksittäisikkunat jäsentävät julkisivuja.

Kaupunginmuseo katsoo, että Mellunmäen keskuksen asemakaavan muutoksessa on nykyistä tiiviimmän keskusta-alueen ja hyvien liikenneyhteyksien mahdollistamisen rinnalla tärkeää ottaa huomioon myös ympäröivien asuinkortteleiden mittakaava ja ominaisluonne. Harkiten tulee etsiä ja tutkia paikat tehokkaammalle rakentamiselle niin, että edellytykset hyvälle asuin- ja elinympäristölle säilyvät. Mikäli Mellunmäen metroaseman ympäristöä ryhdytään asemakaavan muutoksen myötä tiivistämään ja täydennysrakentamaan alueen keskukseksi, tulee myös alueen nykytilanne ja purettavaksi aiotut rakennukset dokumentoida huolellisesti.