Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta koetoimintakunnostusalueella Suvilahdessa

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK/Lamor Corporation Ab
Rihkamatori 2, 06100 Porvoo
Y-tunnus: 2038517-1
Yhteyshenkilö: Miikka Tunturi, puhelin 050 5440739,
miikka.tunturi@lamor.com

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty työyhteenliittymä Lamor – RA-SK:n koetoiminta-alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Suvilahden kaasulaitosalueella kiinteistöllä 91-10-252-2, osoitteessa Parrukatu 4. Alue on kooltaan 12x12x5 metriä (720 m³).

Koetoiminta-alue sijaitsee asemakaavan mukaisella tehdaskorttelialueella 252. Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimalaitokset sijaitsivat tarkastelualueesta pohjoiseen. Vuoteen 1973 saakka toimineen kaasuvoimalaitoksen materiaalina käytettiin lähinnä kivihiiltä ja koksia sekä loppuvuosina öljyä. Toiminnasta syntynyttä tuhkaa ja kuonaa käytettiin maantasoitustöissä alueella. Länsipuolella on sijainnut kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas, joka oli toiminnassa 1960-luvulle saakka. Kohteesta luoteeseen on sijainnut kirjapaino ja pesula. Koetoiminta-alueen eteläpuolinen Hanasaaren alue on ollut voimalaitoskäytössä 1950-luvulta lähtien. Voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa siten, ettei sillä ole merkitystä koetoiminta-alueen maaperän pilaantumiseen.

Suvilahden alue on täytetty mereen 1800–1900 -lukujen taitteessa. Hanasaaren alue etelässä on täytetty 1930–1970 -luvuilla.

Kokeellinen pilaantuneen maaperän puhdistus

Ilmoituksessa esitetty pilaantuneen maaperän puhdistus on osa Helsingin kaupungin koetoimintahanketta, jonka tavoitteena on löytää kustannustehokkaita menetelmiä monipilaantuneen kohteen maaperän, pohjaveden ja huokosilman puhdistamiseen.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Hanasaaren-Suvilahden alueen maaperä on voimakkaasti pilaantunut mm. polyaromaattisilla hiilivety-yhdisteillä (PAH-yhdisteet) esimerkiksi naftaleenilla, klooratuilla liuottimilla, öljyhiilivedyillä, syanidilla ja raskasmetalleilla.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 28.4.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK, Hanasaaren koetoimintakunnostus, Liite A ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta

Tietoja on täydennetty sähköpostiviesteillä.

Ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettu 24.5.2018 Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan valtakirja työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:lle teknisen johtajan hankintapäätöksen 3.10.2017 § 52 mukaisten koetoimintakunnostustoimenpiteiden tekemiseen sekä koetoimintaan liittyvän pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen tekemiseen Sörnäisten korttelin 10252 alueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Koetoiminta-alueen maanpinta on tasolla noin +3,7 metriä. Maaperän pintakerros on sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerroksen alla on savikerros, jonka yläpinta on noin tasolla +1 metriä. Savikerroksen alapuolella on hiekkaa. Kallionpinta on noin tasolla -3,5…-5 metriä. Alueen läheisyydessä arvioidaan olevan kallioperän ruhjevyöhykkeitä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavedenpinta vaihtelee tasolla noin -0,3…+0,4 metriä. Pohjavesi on pääosin paineellista. Savikerroksen yläpuolella on orsivesikerros. Pohjaveden päävirtaussuunta on Suvilahdesta Hanasaaren alueelle ja Hanasaaresta kohti merta. Meriveden korkeus vaikuttaa pohjaveden virtaukseen. Kallion pinnanvaihtelut ohjaavat veden virtaussuuntia. Myös kallioruhjevyöhykkeet vaikuttavat veden virtaukseen.

Alueella havaitut haitta-aineet

Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useissa tutkimuksissa.

Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n koetoiminta-alueella on todettu 1–3 metrin paksuisessa kerroksessa noin 1–4 metrin syvyydessä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja BTEX-yhdisteitä. Ympäröivällä alueella on todettu lisäksi syanidia sekä metalleja. Syvyydellä 0–1 metriä olevassa hiekkakerroksessa on vain paikoitellen pilaantuneisuutta. 3–4 metrin syvyydestä alkavassa silttisessä savikerroksessa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvotasolla tai alle kynnysarvojen. Yhdessä pisteessä on havaittu 7–8 metrin syvyydellä PAH-yhdisteiden alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n koetoiminta-alueella on tutkimusten perusteella haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta noin 630 tonnia, jossa öljyhiilivetyjä noin 7200 kg, PAH-yhdisteitä 4600 kg ja BTEX-yhdisteitä noin 13 kg.

Koetoiminta-alueen läheisissä pohjaveden havaintoputkissa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä. Veden pH on ollut lähellä neutraalia. Liukoisten metallien pitoisuudet ovat olleet melko pieniä.

Koetoiminta-alueen läheisissä orsivesiputkissa veden pH on ollut yhtä putkea lukuun ottamatta lähellä neutraalia. Putkessa, jossa veden pH on tasolla 2,2–2,6, ovat liukoisten metallien pitoisuudet koholla. Orsiveden havaintoputkissa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä sekä yhdessä putkessa trikloorieteeniä. Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n koetoiminta-alueella sijaitsee kolme havaintoputkea, joista otetuissa näytteissä kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet ovat alittaneet laboratorion määritysrajan ja syanidin pitoisuus on alittanut talousveden laatunormin.

Koetoiminta-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevissa huokoskaasun havaintoputkissa on todettu haihtuvia haitta-aineita, mm. naftaleenia, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä. Työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n koetoiminta-alueella sijaitsevista huokosilman havaintoputkista otetuissa näytteissä kloorattujen liuottimien pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat.

Puhdistuskoe

Pilaantuneen maan koekunnostus on koetoimintaa, jonka tavoitteena on kokeilla ja löytää mahdollisimman kustannustehokkaita menetelmiä maaperän, pohjaveden ja huokosilman puhdistamiseen siten, että alue soveltuu asuinkäyttöön. Tarkoituksena on testata ja osoittaa ISGS-menetelmän puhdistustulos sekapilaantuneessa maamatriisissa. Koekunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitetta.

ISGS-kunnostusmenetelmä

ISGS-menetelmää (In Situ Geochemical Stabilization) käytetään koekunnostuksessa maaperän ja pohjaveden kemialliseen in-situ kunnostukseen. ISGS-menetelmä sopii parhaiten pilaantuneen maaperän kunnostamiseen seuraavissa tapauksissa:
- kun maaperä on sekapilaantunut eri haitta-aineilla ja kun eri haitta-aineita ei voida tehokkaasti poistaa millään yksittäisellä menetelmällä, kuten huokosilmaimulla, biologisesti, kemiallisesti tai termisesti
- päästölähde on jätetäyttöä, joka sijaitsee rakennetulla alueella ja sen poistaminen on vaikeaa ja kallista
- kunnostusaikataulu on lyhyt
- maaperään ei saa jättää pitkäksi aikaa injektointiputkia tai muita pysyviä rakenteita
- kunnostuskustannukset on tiedettävä suhteellisen tarkasti etukäteen

Menetelmässä injektoidaan maaperään optimoidulla paineella liuosta, joka on sekoitus katalysoitua permanganaattia ja liukoisessa muodossa olevia mineraalisuoloja. Permanganaatti hajottaa vesifaasissa sekä vapaan että kiintoainesfaasin pinnoilla olevia orgaanisia haitta-aineita kemiallisella hapetuksella. Injektoidussa tehosteaineessa olevat mineraalisuolat saostuvat hapetusreaktiossa kiinteäksi pysyväksi birnessiittimineraalista koostuvaksi kuoreksi, joka sitoo jäljelle jäävät haitta-aineet sekä vähentää veden kulkeutumista käsitellyn massan läpi. Reaktio on peruuttamaton. Muodostunut kiinteä sakka on kestänyt ulkomaisissa referenssikohteissa pitkän tarkkailun perusteella geokemiallisten olosuhteiden vaihteluita hyvin, vähintäänkin kymmeniä vuosia ja geokemiallisen mallinuksen mukaan teoriassa jopa 400 vuotta.

Tehosteaineen koostumus on liikesalaisuus. Tehosteaineen tarkka koostumus reseptöidään 26.1.–1.2.2018 otetuilla maanäytteillä. Reseptöinti tehdään laboratoriokokeilla Yhdysvalloissa. Reseptöinti on vielä kesken pima-ilmoituksen tekemisen ajankohtana.

Injektointi tapahtuu kairavaunulla tai suihkubetonointiin käytettävällä kalustolla. Rakeinen tehosteaine sekoitetaan veteen. Kemikaalin käsittelyssä noudatetaan käyttöturvallisuustiedotteessa annettuja ohjeita. Injektointireiät tiivistetään. Injektoitavaa kemikaalia ei päästetä maan pintaan. Injektointi kohdistetaan noin metrin paksuiseen kerrokseen kerralla. Noin 4,5 %:sta liuosta injektoidaan alustavan tiedon mukaan korkeintaan 35 baarin syöttöpaineella yhteensä noin 10–15 m³. Injektointi kestää noin 3–5 työpäivää.

Työmaalla tarvittava vesi tuodaan paikalle säiliöissä. Mahdollisesti syntyvä jätevesi kerätään säiliöön ja toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Jos jäteveden määrä on suuri, vesi käsitellään viemäröintikelpoiseksi erikseen haettavan viranomaisluvan mukaisella tavalla.

Tutkimuskaivu

Kunnostustulos todetaan injektoinnin ja tarkkailujakson jälkeisellä tutkimuskaivulla. Kaivu ulotetaan orsivesipinnan alapuolelle. Työmaa-alueen koko on 300 m². Suurinta osaa alueesta käytetään kaivumassojen välivarastointiin.

Kaivannosta otetaan maanäytteitä käsikairalla tai kaivinkoneella. Kaikkea ISGS-menetelmällä kaivettua massaa ei kaiveta esille, vaan ainoasta lopputuloksen toteamiseen tarvittava määrä, arviolta enimmillään noin kolmasosa käsitellystä massasta. Kaivannon pohjalle asennetaan huomioverkko. Kaivetut maa-ainekset, joita ei toimiteta tutkittavaksi, palautetaan kaivantoon kaivujärjestyksessä. Vaarallisen jätteen tasoisesti pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsittelyyn, jolla on lupa ko. maa-ainesten vastaanottoon. Kaivanto täytetään ja tiivistetään, jonka jälkeen alue asfaltoidaan.

Maa-aineksen pölyämistä vältetään esimerkiksi kastelulla. Kaivetut maa-ainekset välivarastoidaan maaperän kerrosrakennetta vastaaviin kasoihin. Varastokasat ja kaivetut kiinteät jätteet peitetään. Mahdolliset valumavedet ohjataan kaivantoon, josta vesi toimitetaan puhdistettavaksi luvan omaavaan käsittelykeskukseen. Vaihtoehtoisesti vesi puhdistetaan kohteeseen tuotavalla käsittely-yksiköllä viemäröintikelpoiseksi jätevesiviemäriin.

MIP-laite

Osana koekunnostusta kokeiltiin myös kohdetutkimusta Suomessa vähän käytetyillä, maaperään työnnettävillä MIP-laitteen on line -sensoreilla. Tutkimukset tehtiin 26.1.–1.2.2018. MIP-laitteen DELCD-signaali havaitsee klooria tai kloorattuja aineita kuten kloorattuja liuottimia. PID-signaali havaitsee haihtuvia hiilivetyjä. FID-signaali havaitsee suhteellisen heikosti haihtuvia hiilivetyjä, kuten öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. EC-signaali havaitsee metalleja. MIP-laite havaitsee haitta-aineiden lisäksi maaperässä olevia muita jakeita, kuten kivihiiltä ja tuhkaa, eikä niiden tuottamaa signaalia pystytä erottamaan haitta-aineiden signaalista. MIP-laitteella saadut tulokset ja laboratoriossa saadut analyysitulokset haitta-aineiden pitoisuuksista eivät tulosten perusteella korreloi kovin hyvin keskenään.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työtä tehdään työmaalla arkisin kello 7–18. Ilta- tai viikonlopputöille haetaan lupa Helsingin kaupungin viranomaiselta. Työmaa aidataan aktiivisten työvaiheiden ajaksi ja merkitään työmaakilvellä. Työmaalla työskentelevät henkilöt perehdytetään työmaan sääntöihin ja toimintatapoihin. Työntekijöillä tarvittavat pätevyydet ja luvat on määritelty. Palo- ja pelastusvarotoimet on suunniteltu Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Työntekijät käyttävät tarvittavia turvavarusteita, ja heillä on mukana kannettavat kaasuhälyttimet.

Työmaalla noudatetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ja HSY:n jätehuoltomääräyksiä. Työn tuottamia vaarallisia jätteitä säilytetään pienemmissä suljettavissa astioissa. Kussakin työvaiheessa syntyneet jätteet toimitetaan viimeistään työvaiheen päättyessä Lamorin tai RA-SK Oy:n varikoille ja niistä edelleen asianmukaiseen jätehuoltoon.

Tarkkailu

Injektoinnin aikana tarkkaillaan koetoiminta-alueen orsiveden ja huokosilman havaintoputkista hapen ja hiilidioksidin pitoisuuksia sekä tehdään havaintoja kaasuntuotosta.

Injektoinnin jälkeen ennen tutkimuskaivua tarkkaillaan huokosilman ja orsiveden laatua havaintoputkista TYL-LR1 ja TYL-LR2 ja tarvittaessa havaintoputkesta RF402A. Näytteenotto kestää noin 2–4 tuntia. Tällöin työmaa eristetään aidoin tai lippusiimalla.

Huokosilman tarkkailu aloitetaan kuukauden kuluttua injektoinnista. Hiilidioksidin ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet määritetään keräimiin imetyistä näytteistä ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet mitataan PID-kenttämittauksella. Tämän jälkeen mitataan haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet kuukausittain PID-mittarilla tutkimuskaivuun saakka.

Vesitarkkailun ensimmäinen näyte otetaan kuukauden kuluttua injektoinnista. Näytepisteistä otetuista näytteistä analysoidaan pH ja redox sekä liuenneen orgaanisen hiilen (DOC), liukoisten metallien, kokonaissyanidin, öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Lisäksi tehdään hiilivetyfraktiointi. Tämän jälkeen analysoidaan kaikista näytepisteistä kuukausittain tutkimuskaivuun saakka pH ja redox sekä DOC-pitoisuus.

Tutkimuskaivun aikainen laadunvalvonta suunnitellaan yksityiskohtaisemmin aiempien työvaiheiden kokemusten perusteella. Alustavan suunnitelman mukaan lapiolla tai käsikairalla kerätyistä maanäytteistä havainnoidaan silmämääräisesti värin perusteella ISGS-tehosteaineen esiintyminen. PID-mittauksia tehdään noin 30 kpl. Kokonaissyanidin, öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksien määrityksiä tehdään noin 9 kpl. pH, redox ja liukoisuus 2-vaiheisella ravistelutestillä määritetään ja hiilivetyfraktiointi tehdään noin 5 näytteestä. Tutkimuskaivussa mahdollisesti viemäröidystä vedestä otettavat vesinäytteet tutkitaan annettavan lupapäätöksen mukaisesti.

Jälkitarkkailu

Alustavan arvion mukaan tutkimuskaivun jälkeen ei ole tarvetta jälkitarkkailulle. Jälkitarkkailun tarve arvioidaan tutkimustulosten perusteella ja esitetään koetoimintahankkeen loppuraportissa.

Koekunnostusalueelle asennetut huokoskaasun ja orsiveden havaintoputket (3 kpl) ja pohjaveden havaintoputki säilytetään tutkimuskaivussa.

Raportointi

Koetoiminnasta laadittavassa loppuraportissa esitetään tehdyt asennukset, työnaikaiset havainnot ja merkinnät, kenttälaitteilla ja laboratoriossa saadut analyysitulokset, injektoidun aineen laatu ja määrät sekä kaivettujen, kaivantoon palautettujen ja käsittelyyn toimitettujen massojen määrät ja laadut. Kunnostuksen välitön vaikutus sekä riskinarvio pitkäaikaisesta vaikutuksesta raportoidaan toimenpiteiden jälkeen.

Riskinarviointi

Tutkimuskaivun näytteistä tehdään analyysejä, liukoisuuskokeita ja vedenläpäisevyyskokeita. Tuloksia verrataan koetoimintaa edeltävään tilanteeseen. Tuloksia käytetään riskinarvioinnin laatimiseen kunnostuksen pitkäaikaisvaikutuksesta. Ulkopuolisen riippumattoman konsultin tekemä riskinarvio tulee perustumaan kokonaispitoisuuksiin, liukoisuuksiin ja massavirtaan tai näiden yhdistelmiin.

Koekunnostustyön ajankohta

Koekunnostus kestää toukokuusta 2018 kesäkuuhun 2019.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Maanomistaja Helsingin kaupunki on toimittanut valtakirjan työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:lle.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut työyhteenliittymä Lamor - RA-SK:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Suvilahden koetoiminta-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistuskoe

Koekunnostustyö voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyllä menetelmällä. Kunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitteita. (VNA 214/2007)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (VNA 214/2007, YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Suunnitelma tutkimuskaivun aikaisesta näytteenotosta ja tutkimuksista on toimitettava ympäristönsuojeluyksikköön tarkastettavaksi ennen tutkimuskaivun aloittamista. (YSL 172 §)

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Koekunnostuksen työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

4. Veden tutkiminen ja käsittely

Työssä syntyvä jätevesi voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. Ympäristöpalveluille on toimitettava suunnitelma haitta-ainepitoisen veden tutkimisesta ja mahdollisesta käsittelystä ennen veden viemäriin johtamista. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle. (YSL 155, 172 §)

5. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä aloitusilmoitus ennen eri työvaiheiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä tutkimuskaivun aikana kaivetun haitta-ainepitoisuudeltaan vaarallisen jätteen tasoisen maa-aineksen vastaanottopaikka. (YSL 172 §)

Koetoiminnasta laadittavassa loppuraportissa tulee esittää arvio sivutuotteiden muodostumisesta ja kulkeutumisesta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokeilla uutta tekniikkaa tai puhdistuslaitetta.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistuskoe

Ilmoituksessa on esitetty riittävät tiedot koekunnostustyöstä ja sen tekemisestä. Koska kyseessä on pienialainen kunnostuskokeilu kohteessa, jonka tulevaa käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty, kunnostukselle ei ole asetettu puhdistustavoitteita.

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

4. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa ja loppuraportissa esitettävät tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Lamor Corporation Ab:lle.