Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen lausunto sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön säädösluonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi asetukseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kommentteja luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi asetukseksi, hankenumero STM094:00/2016.

Helsingin pelastuslaitos esittää seuraavia muutoksia ensihoitoasetusluonnokseen:

4 § Palvelutasopäätös ja 5 § Ensihoidon riskialueluokat

Palvelutasopäätösmallia ollaan uudistamassa merkittävästi. Asetusluonnoksessa ei ole mallinnettu mitä muutosta tämä käytännössä tarkoittaa nykyjärjestelmään verrattuna. Pelastuslaitos esittää, että uudesta järjestelmästä tehtäisiin ensin mallinnus, esimerkiksi vuoden 2016 tietojen osalta, miten se toimii paremmin verrattuna nykyisin käytössä olevaan järjestelmään. Samoin pelastuslaitos esittää, että tästä muutoksesta tehtäisiin kustannusvaikuttavuusarvio.

Helsingin väestöntiheys on maamme korkein ja voimakkaimmin kehittyvä. 31.12.2016 Helsingin väestötiheys oli 2967,14 hlö/km2, joka on noin kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi tulevaan Kauniaisiin, jonka väestöntiheys oli 1595,76 hlö/km2. Lisäksi Helsingissä on maamme oloissa poikkeuksellisen korkea päiväväestön lisäys, maan hallinnon, liikenteen ja talouden keskittymä, lähetystöt ja diplomaattikunta sekä monia muita muusta maasta poikkeavia ensihoitopalvelun kysyntään ja riskeihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi alueen ensihoidon järjestämisvastuullisella sairaanhoitopiirillä on säädetty lakisääteisiä kansallisia ja kansainvälisiä erityistehtäviä, jotka koskevat myös ensihoitoa.

Näin ollen asetuksessa esitetty neliportainen riskiluokkakategoria ei kuvaa riittävällä tarkkuudella maamme alueiden todellisia riskitekijöitä, erityisesti Helsingin ja metropolialueen osalta. Olisikin johdonmukaista, että asetus olisi linjassa erityisvaatimuksia alueen sairaanhoitopiirille antavan lainsäädännön ja muusta maasta poikkeavien riskitekijöiden kanssa sekä määrittelisi alueelle oman riskiluokan ja palvelutasovaatimuksen.

9 § Johtamisjärjestelmä

Perustelumuistiossa pykälän 3 momentin mukaan esitetään, että kenttäjohtajat ovat palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin. Lause on tarpeeton, kun ensihoitopalvelu siirtyy maakunnan vastuulle. Järjestelmään ei ole järkevää tehdä muutoksia vain vuoden ajaksi.

Ehdotettu malli synnyttäisi myös kaksitahoisen esimiesjärjestelmän ja kustannukset kasvaisivat merkittävästi, sekä aiheuttaisi ongelmia vastuissa. Pelastuslaitoksella pitäisi olla työnantajana ensihoidon esimiesjärjestelmä.

HYKS-alueella ensihoidon kenttäjohtojärjestelmä on osa palveluntuottajan organisaatiota ja tehtävänkuva muodostuu päivittäistehtävien hoitamisesta sekä niissä käytettävien taktiikoiden, tekniikan, henkilöstön ja kumppaneiden tuntemuksesta. Tämä luo edellytykset hallita myös harvinaiset moniviranomais- ja monipotilastehtävät.

Ensihoidon palveluntuottajalle oma työnjohto on itsestäänselvyys, joka on pakko olla. Palveluntuottajan vastuulla ovat työnjohdolliset asiat, henkilöstöhallinto, työturvallisuus, kalusto, laitteisto sekä vaativien tehtävien hoito tai ensihoitolääkärin avustaminen niiden johtamisessa. Näin ollen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi, että sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva ensihoitolääkäri vastaa terveydenhuollon johtamisesta ja palvelun tuottajan palveluksessa oleva ensihoidon kenttäjohtaja oman organisaation operatiivisesta työn suunnittelusta ja toteuttamisesta. Operatiivisissa tilanteissa palvelun tuottajan palveluksessa oleva ensihoidon kenttäjohtaja toimii ensihoitolääkärin alaisuudessa. Helsingissä on toimittu näin menestyksekkäästi viimeiset 28 vuotta. Toimintamalli on määritelty yhteistoimintasopimuksessa pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin kanssa sekä sisällytetty hoitoa ja toimintaa ohjaaviin ohjeisiin.

10 § Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja

Valtakunnan tasolla tarkasteltaessa ensihoitopalvelut ovat erityyppisiä ja tulevat jatkossakin olemaan erityyppisiä. Maaseutumainen ja pitkien välimatkojen ensihoitojärjestelmä on erityyppinen kuin kaupunkimainen kompakti järjestelmä. Näiden kenttäjohtaminenkin eroaa toisistaan. Kaupunkimaisessa järjestelmässä kenttäjohtajan hyödyntäminen operatiivisissa tilanteissa on tarkoituksenmukaisempaa kuin maaseutumaisissa järjestelmissä. On lääketieteellisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa keskittää esimerkiksi lääketieteellisesti haastavammat tilanteet yhdelle yksikölle, kuin opettaa vastaavien tilanteiden hoitaminen monelle hoitoyksikölle. Menettely lisää potilasturvallisuutta ja on taloudellisesti huomattavasti edullisempaa. Helsingissä ensihoidon kenttäjohtajalla on lähes 2000 hälytystä vuosittain ja tämän hälytysmäärän siirtäminen muille edellyttäisi uuden yksikön perustamista ja perustason yksiköiden muuttamista hoitotason yksiköiksi. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Ensihoidon paras tilannekuva on hätäkeskuksessa. Ensihoitopalvelun pitäisi pystyä ohjeistamaan hätäkeskus, miten se toimii tehtävien jonouttamisessa tai lisäyksiköiden perustamisessa. Tällöin kenttäjohtajan ei tarvitse puuttua asiaan puutteellisilla tiedoilla. Pykälässä 46 todetaan, että maakuntiin perustetaan viisi (5) uutta sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen valmiuskeskusta. Jos nämä valmiuskeskukset toimivat ympärivuorokautisesti, myös näiden tehtäviksi voisi määritellä mm. ensihoidon tilannekuvan ylläpidon, tehtävien jonouttamisen ja lisäyksiköiden perustamisen.

Pelastuslaitos esittää, että maakunta päättää palvelutasopäätöksessä, minkälainen operatiivinen kenttäjohtojärjestelmä on kyseisessä maakunnassa tehokkain, eikä tätä määriteltäisi lainsäädäntötasolla.

11§ Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Pelastuslaitos esittää, että siirtymäsäännöstä muutetaan siten, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet pelastajan tutkinnon ja toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat työskennellä kahdestaan perustason ensihoitoyksiön henkilöstönä uransa loppuun asti.