Katsaus kulttuuri- ja kirjastolautakunnan toimikauteen 1.1.2013–31.5.2017

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Katsaus kulttuurin ja taiteen edistämiseen lautakuntakaudella 1.1.2013–31.5.2017

Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kaupungin yleisen kulttuuritoimen sekä kirjastotoimen luottamuselin. Kaupungin ja lautakunnan linjauksia toteuttavat Helsingin kulttuurikeskus ja kaupunginkirjasto.

Kesäkuun 1. päivänä 2017 nykymuotoinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta lakkaa olemasta. Tilalle syntyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, jolla on myös yhteinen toimialalautakunta jaostoineen. Uusi lautakunta tulee vastaamaan kaupungin kulttuuri- liikunta ja nuorisopolitiikasta kokonaisuutena. Sen ohjaukseen kuuluvat kirjasto, yleisistä kulttuuripalveluista vastaava entinen kulttuurikeskus, orkesteri, taidemuseo ja kaupunginmuseo sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.

Kautensa päättävä lautakunta on kokoontunut vuosina 12.2.2013–9.5.2017 yhteensä 53 kertaa. Lautakunnan keskuudestaan valitsema avustusjaosto kokoontui 24 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan muun muassa taide- ja kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen toiminta-avustuksia, taideapurahoja, kulttuuripalkintoja sekä avustusten jakoperiaatteita edelleen lautakunnan päätettäväksi. Lautakunta on tehnyt ennen viimeistä kokoustaan yhteensä 786 päätöstä ja antanut 48 lausuntoa.

Lautakunnan puheenjohtajina ovat toimineet Johanna Sumuvuori ja Jukka Relander sekä varapuheenjohtajina Johanna Sydänmaa ja Timo Vuori.

Kulttuurikeskuksen katsaus lautakuntakaudelta

Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kaupungin yleisen kulttuuritoimen sekä kirjastotoimen luottamuselin. Kaupungin ja lautakunnan linjauksia toteuttavat Helsingin kulttuurikeskus ja kaupunginkirjasto.

Kesäkuun 1. päivänä 2017 nykymuotoinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta lakkaa olemasta. Tilalle syntyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, jolla on myös yhteinen toimialalautakunta jaostoineen. Uusi lautakunta tulee vastaamaan kaupungin kulttuuri- liikunta ja nuorisopolitiikasta kokonaisuutena. Sen ohjaukseen kuuluvat kirjasto, yleisistä kulttuuripalveluista vastaava entinen kulttuurikeskus, orkesteri, taidemuseo ja kaupunginmuseo sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.

Kautensa päättävä lautakunta on kokoontunut vuosina 12.2.2013–9.5.2017 yhteensä 53 kertaa. Lautakunnan keskuudestaan valitsema avustusjaosto kokoontui 24 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan muun muassa taide- ja kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen toiminta-avustuksia, taideapurahoja, kulttuuripalkintoja sekä avustusten jakoperiaatteita edelleen lautakunnan päätettäväksi. Lautakunta on tehnyt ennen viimeistä kokoustaan yhteensä 786 päätöstä ja antanut 48 lausuntoa.

Lautakunnan puheenjohtajina ovat toimineet Johanna Sumuvuori ja Jukka Relander sekä varapuheenjohtajina Johanna Sydänmaa ja Timo Vuori.

Virka- ja johtajavalinnat

Lautakunta oli lausunnollaan mukana valintaprosessissa, kun uudeksi kulttuurijohtajaksi valittiin Stuba Nikula ja kulttuuripalveluiden osastopäälliköksi Paiju Tyrväinen vuonna 2013 sekä yhteispalvelupäälliköksi Anna Mattila 2014. Viestintäpäälliköksi valittiin vuonna 2015 Jussi Kaisjoki.

Päivi Loponen-Kyrönseppä valittiin Savoy-Teatterin johtajaksi ja Riitta Aarniokoski kulttuurikeskus Stoan johtajaksi vuonna 2013. Caisan ma. johtajaksi valittiin Tomi Purovaara 2013 ja Caisan johtajan toimeen Cátia Suomalainen-Pedrosa.

Lautakunnan tiedonhankintamatkat

Lautakunta on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla kahdesti pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien seminaareihin. Kööpenhaminassa vuonna 2014 aiheina oli erityisesti kulttuuritilojen käyttö kansalaisten omaehtoiseen toimintaa ja lisäksi kaupunkien välillä vaihdettiin kokemuksia kulttuurin vaikutuksesta yhteiskuntasuunnitteluun. Tukholmassa vuonna 2016 teemoina oli kulttuuriyleisöt, kulttuurin toimintaympäristö, kulttuurituotannon ehdot sekä kulttuurin rooli osana kaupunkikehitystä. Vierailuiden ohjelmissa oli työpajatyöskentelyä, vierailuja kulttuurikohteissa, seminaariosuuksia sekä keskusteluja.

Opintomatkalla Edinburghiin ja Glasgow’hun Skotlantiin 2013 tutustuttiin mm. festivaalistrategiaan, Arts Care –vanhusten ja sairaaloiden taiteilijoidenresidensseihin, vanhojen rakennusten uusiokäyttöön ja paikalliseen kirjastolaitokseen. Kotimaassa opintomatkoja on tehty Turun pääkirjastoon 2013, Espoon kaupungin Entressen ja Sellon kirjastoihin ja kirjastopalveluihin 2013 sekä on tutustuttu Turun vapaa-aikatoimialan kulttuuripuolen toimintaan ja kulttuurilautakuntaan vuonna 2015, sekä Tampereen kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluihin vuonna 2017.

Kulttuuristrategia

Lautakunta vastasi vuosien 2012–2017 kaupungin kulttuuristrategian toteutuksesta osana kaupungin valtuustostrategian kokonaisuutta. Strategialla tuettiin toimia, joilla vahvistettiin kulttuurin asemaa ja näkyvyyttä kaupungissa.

Strategiassa linjatussa kulttuurin visiona Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus sekä kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella. Strategialla vahvistettiin kulttuurin roolia kaupungissa ja kaupunkilaisten elämässä. Yhteisinä tavoitteina nähtiin helsinkiläisten elämänlaadun ja toimintakyvyn parantaminen. Tavoitteeksi asetettiin myös yhteisöllisyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymiskehityksen ehkäisy ja monikulttuurisen kaupungin kehitys. Tämän ajattelun mukaan kulttuurinen moninaisuus auttaa kulttuurin perustan vahvistumista ja uudistumista.

Kulttuuristrategiassa painotettiin neljää teemaa ja niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Yhtenä keskeisenä osa-alueena oli edistää kulttuurin hyvinvointivaikutuksia kaupungissa. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta raportoitiin kaupungin 2. tarkastusjaostolle. Muita kokonaisuuksia ja huomion kohteita olivat monien kulttuurien Helsinki, keskeisimpänä yksittäisenä asiana lautakunta hyväksyi kulttuurikeskus Caisan uuden toimintamallin ja perusteet tuleville tilaratkaisuille. Edelleen tavoitteita olivat kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden edistäminen eri tavoin ja kulttuurin vetovoimatekijöiden lisääminen festivaalien, tapahtumien ja avustusjärjestelmän kautta. Keskeiset kulttuurin toteutettava rakennushankkeet, kuten Tanssin talo ja keskustakirjasto, olivat mukana strategisissa tavoitteissa.

Tietojohtamisen vahvistaminen

Lautakunnan nelivuotiskauden aikana on panostettu tietojohtamisen kehittämiseen ja tiedon parempaan hyödyntämiseen päätöksenteossa. Erityisesti paikkatietoihin perustuvien tietoaineistojen ja laskennallisten menetelmien hyödyntäminen on tarjonnut uudenlaista tietopohjaa kulttuuripalveluverkon alueellisen saavutettavuuden arvioimiseksi, resurssien suuntaamiseksi katvealueille sekä kulttuuriosallistumisen alueellisten erojen todentamiseksi.

Vuonna 2014 kulttuurikeskus teki selvityksen lautakunnan myöntämien avustusten alueellisesta jakautumisesta. Selvitys osoitti, että suurin osa ammattitaiteellisesta toiminnasta tapahtuu kantakaupungin alueella, eikä sen ulkopuolella ole juuri avustuksin tuettuja kulttuuripalveluita. Selvityksestä saatu tieto toimi yhtenä Helsingin osallistavan alueellisen kulttuurityön mallin taustamuuttujana asuinalueista, joihin tulisi suunnata lisää kulttuuritarjontaa.

Vuonna 2016 kulttuurikeskuksessa toteutettiin taiteen perusopetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita kartoittava selvitys, jossa hyödynnettiin erilaisia paikkatietoaineistoja taiteen perusopetukseen osallistumisesta ja opetustarjonnan alueellisen saavutettavuuden osalta. Selvitys osoitti taiteen perusopetuksen alueellisen saavutettavuuden epätasapainon Helsingissä. Opetukseen osallistuminen on vähäisintä niillä asuinalueilla, joissa opetuksen saatavuus ja saavutettavuus oli heikkoa. Lisäksi oppilasmäärät jäivät reilusti kaupungin keskiarvon alapuolelle niissä kaupunginosissa, joissa asuu muuta kaupunkia enemmän pienituloisia lapsiperheitä, vieraskielisiä 0-19-vuotiaita sekä vähemmän korkeasti koulutettua väestöä. Selvityksessä tuotettu tieto antoi perustan päätökselle vuoden 2016 lopussa osoittaa 300 000 euron vuosittainen lisäraha taiteen perusopetuksen alueellisen saavutettavuuden parantamiseen ja opetustoiminnan kehittämistyöhön kolmeksi vuodeksi.

Kulttuuripalvelut

Tietojohtamiseen tähtäsi osaltaan myös kulttuurikeskuksen lipunmyynnin kilpailutus 2016. Voittaneen Lippupiste Oy:n tarjous sisältää lipunmyynnin ohella runsaasti oheispalveluja, kuten tietoja kävijäprofiileista, lipunmyyntikäyttäytymisestä ja kulutusmieltymyksistä. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi palvelutarjonnassa ja sen aukkojen hahmottamisessa. Palveluun sisältyy myös kohderyhmäviestintää ja markkinointitukea.

Caisan tulevaisuuden palvelujen kokonaisuus on ollut laajassa analyysissä Helsingin väestöpohjan muuttuessa ennakoitua nopeammin. Vuonna 2030-luvulla joka viides helsinkiläinen on vieraskielinen, jo nyt joillain Helsingin alueilla jo yli kolmannes. Osana strategiaa Monien kulttuurien Helsinki kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi 27.1.2015 koti- ja ulkomaista vertailutietoa sisältävän selvityksen Caisa 2.0, jossa Caisan toiminnan pohjaksi hyväksyttiin liikkuva, verkostoituva malli. Caisalle päätettiin etsiä uudet tilat kantakaupungin alueelta sen vuokrasopimuksen päättyessä vuoden 2018 alussa. Yhteistyötä suunniteltiin myös keskustakirjaston kanssa.

Kulttuurikeskuksissa toteutettiin aiempaa enemmän tapahtumia salien ulkopuolella. Kiinalainen uusi vuosi siirtyi vuodesta 2016 lähtien Keskuskadulle, jossa se on saanut laajan yleisön. Kymmenvuotista yhteistyötä Pekingin kulttuuritoimen kanssa juhlistettiin suomalaisten taiteilijoiden vastavierailulla Moi Helsinki -tapahtumaan toukokuussa 2016.

Kulttuurikeskukset ovat integroituneet kaupunkifestivaaleihin. Annantalon valoleikkipuistot osana Lux Helsinki 2015 -valotapahtumaa toivat talolle kymmeniä tuhansia kävijöitä. Savoy-teatterin tilojen varustaminen digitaalisilla elokuvantoistolaitteilla tarjosi mahdollisuuden vakiinnuttaa teatteri elokuvafestivaalien keskeiseksi näyttämöksi Rexin ja Maximin ollessa suljettuina. Väistötilana aloittanut kahvilastage Kanneltalossa on vakiinnuttanut asemansa talon toisena, yhteisöllisenä näyttämönä.

Tennispalatsin peruskorjauksen aikana 2015–16 HAM kuratoi kokoelmistaan näyttelyjä alueellisiin kulttuurikeskuksiin. Hyvistä kokemuksista saatiin eväitä uuteen toimialayhteistyöhön. Lähiöprojekti on tukenut mm. kulttuuri- ja nuorisotoimen Nuorten Operaatio Pulssia sekä lähiöiden bändikouluja ja Lähiörahasto Stoan aukion peruskorjauksen suunnittelua.

Myös tiedon visualisointiin panostettiin. Vuonna 2014 julkaistu ja palkittu Arts and Culture in Helsinki kuvaa koko kaupungin kulttuurielämää ja uutta yhteisöllistä kaupunkikulttuuria ja kaupunkiaktiivisuutta visuaalisesti kiehtovalla tavalla.

Taiteen ja kulttuurin avustusjärjestelmän uudistus

Helsingin valtuustostrategiaan 2013–2016 kirjattiin tavoite kulttuurin avustusjärjestelmien uudistamisesta, ja joulukuussa 2016 lautakunta päätti uudistaa kaupungin taide- ja kulttuuriavustusjärjestelmän. Päätöksellä toteutettiin merkittävin ja laajin kulttuurin ja taiteen avustamisen uudistus Helsingissä jopa kahteen vuosikymmeneen.

Uudistuksen tavoitteena oli luoda taiteen ja kulttuurin avustusjärjestelmä, joka olisi selkeämpi ja asiakaslähtöisempi. Lisäksi uuden järjestelmän tuli mahdollistaa pitkäjänteisyys, mutta samalla entistä paremmin myös uudet avaukset. Uudistuksella haettiin myös mahdollisuutta parempaan strategiseen ohjaukseen.

Uudessa avustusjärjestelmässä siirryttiin aiemmasta kahdeksasta avustusluokasta kolmeen ja otettiin käyttöön pitkäjänteistä kulttuurityötä tukevat monivuotiset taide- ja kulttuuriavustukset. Arviointiperusteiksi nousivat taiteellisen ja toiminnallisen laadun lisäksi monimuotoisuus, saavutettavuus ja osallisuus.

Uudistuksen valmistelu toteutettiin yhdessä taidekentän, kulttuuritoimijoiden ja poliitikkojen kanssa. Kulttuurikeskus toteutti avustusjärjestelmän kehittämistarpeista kyselyn, johon vastasi lähes 300 helsinkiläistä taide- ja kulttuuritoimijaa. Lisäksi teetettiin kulttuurin eri avustusjärjestelmiä vertailevan taustaselvitys ja järjestettiin yli parikymmentä yhteiskehittämis- ja tiedonjakotilaisuutta, johon kutsuttiin helsinkiläisiä taiteen ja kulttuurin yhteisöjä ja toimijoita.

Uudet avustusperiaatteet ja valmistelun asiakaslähtöisemmät käytännöt ottavat entistä paremmin huomioon kulttuuritoimijoiden nykyiset tarpeet, ajan ilmiöt ja kulttuuripoliittiset haasteet. Uusi järjestelmä mahdollistaa sen, että Helsingin taide- ja kulttuurielämä kehittyy jatkuvasti laadukkaana, siten että se tarjoaa parhaan mahdollisen toimintaympäristön taiteen ja kulttuurin tekemiselle sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuudelle ja osallistumiselle myös tulevaisuudessa. Jatkuvasti uudistuvana taide ja kulttuuri pysyvät merkityksellisenä yhä kiihtyvällä tahdilla uudelleen muotoutuvan kaupungin erilaisille yleisöille ja tekijöille.

Uudet avustusluokat ja -kriteerit otetaan vaiheittain käyttöön vuosina 2017–2018.

Helsingin malli - kulttuuria koko Helsinkiin, kaikille helsinkiläisille

Helsingin mallia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2014. Kulttuurikeskus laati vuosien 2014–15 aikana kehittämistyötä varten taustaselvityksiä ja kartoituksia, panosti viestintään sekä verkostoitui laajasti eri toimijoiden kanssa innostaen heitä tiiviimpään yhteistyöhön (alueilta, hallintokunnista ja taidekentältä). Mallin kehittäminen konkretisoitui kun Kulttuuri- ja kirjastolautakunta esitti kokouksessaan 9.6.2015 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle kohdentavansa lautakunnan käytettävissä olevista varoista 376 450 euroa Helsingin mallin mukaisiin hankkeisiin. Avustus myönnetään toiminta-avustuksen piirissä oleville helsinkiläisille rekisteröityneille taide- ja kulttuurilaitoksille ja -yhteisöille lähtökohtaisesti kolmivuotisiin hankkeisiin. Helsingin mallin erillismäärärahan haku sulkeutui Helsinki-päivänä 12.6.2015. Vastaanotimme määräajan puitteissa 46 hakemusta. Lautakunta päätti kokouksessaan 10.11.2015 myöntää rahoitusta kahdelletoista hankkeelle.

Helsingin mallin tavoitteena on monipuolistaa ja tasapainottaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa. Kulttuuria halutaan tarjota koko Helsinkiin, kaikille helsinkiläisille ja ulottaa kulttuuri osaksi asukkaiden arkea. Pyrkimyksenä on vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä asukkaiden kulttuurista osallisuutta. Samalla tuettava toiminta tuo taiteen entistä selvemmin osaksi laajempaa alueellista ja sosiaalista kehitystyötä sekä mahdollistaa uusien toimintamallien muotoutumisen taideorganisaatioiden sisällä. Pilotointivaiheen (2016–18) erillistarkastelussa on neljä erilaisista syistä kiinnostavaa ja toisistaan poikkeavaa aluetta: Jakomäki, Kaarela, Maunula ja Vuosaari.

Alueellinen osallistava toiminta jatkuu Helsingissä entistä strategisempana ja Helsingin mallin kokemukset ovat arvokkaita tässä työssä. Helsingin mallin toimintamuotoja ja tavoitteita on vakiinnutettu kaupungin rakenteisiin. Tavoitteena on ollut saavutettavuus-aspektin sisällyttäminen kaikkeen toimintaan, taidetoiminnan avustamisesta itse tuotettuihin palveluihin.

Ruotsinkielinen toiminta

Helsingin kulttuurikeskus on kansallinen edelläkävijä ruotsinkielisen suunnittelun, laadukkaan sisällöntuottamisen sekä monipuolisen kulttuurikasvatuksen alueilla. Kulttuurikeskuksen ja sen alueellisten kulttuurikeskusten ruotsinkielistä ohjelmatarjontaa on kartoitettu perusteellisesti vuonna 2014 ja kehitetty koko kauden aikana. Kulttuurikasvatusta alle kouluikäisille lapsille sekä -koulutusta kasvattajille ja opettajille on kehitetty yhteistyössä opetusviraston, kirjaston sekä kaupungin museoiden kanssa. Ruotsinkielisiä palveluverkostoja on kehitetty erityisesti myös koskien perhe- ja senioritoimintaa.

Ikääntyneiden kulttuuripalvelut ja kulttuurikaveritoiminta

Lautakunta on vahvistanut toimikaudellaan kulttuurista vanhustyötä ja vapaaehtoistoimintaa ikääntyvien kulttuurioikeuksien toteutumiseksi. Tätä kehitystyötä on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

Vuonna 2015 hyväksyttiin ensimmäinen virastojen yhteinen kolmivuotissuunnitelma kulttuurisen vanhustyön kehittämiseksi. Sen pohjalta on kehitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisesti ikääntyneiden palveluiden, kulttuurikirjaamisen mallia sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimievien kulttuuriohjaajien toimenkuvia.

Uutena aloitteena Helsinki perusti myös kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallisen verkoston vuonna maan hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankerahoituksella vuosille 2016–2017. Tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 13 kunnan yhteistyöllä, jota Helsinki vetää.

Ikääntyneiden kulttuuripalveluihin liittyvän rahoituksen kehittäminen on ollut 2010-luvulla myös yksi keskeinen teema. Vuonna 2016 valmistui tutkija Anna-Mari Rosenlöfin selvitys "Elämä pitkä, taide lyhyt? Ikäihmisten kulttuuripalveluiden rahoitus Helsingissä". Selvityksessä tuotiin esille kaupungin virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamisen tarve. Selvityksen tuloksia käytetään tullaan jatkossa ikääntyneiden kulttuuripalveluiden rahoituksen kehitystyössä.

Vuonna 2013 aloitettu Kulttuurikaveri-hanke on ollut menestys. Kulttuurikaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koulutetut vapaaehtoiset lähtevät seuraksi kulttuuritapahtumiin, kun yksin lähteminen on vaikeata. Mukana on jo 27 kulttuuriorganisaatiota ympäri Helsingin, muun muassa Helsingin kansallisteatteri, Ateneum ja kulttuurikeskuksen toimipaikat. Toiminta on tavoittanut joka vuosi kasvavan joukon käyttäjiä, joita oli vuonna 2016 yli 1000.

Taiteilija-ateljeet ja residenssit

Harakan saarella Kaivopuiston edustalla toimivan Helsingin kulttuurikeskuksen ja kaupungin ympäristökasvatuksen toiminta-ja kehittämiskeskuksen jatkuvat taiteilijoiden ateljeesopimukset muutettiin toimikaudella määräaikaisiksi. Myös muiden kuin ateljeetilojen vuokrausta helpotettiin. Tämän rinnalla jatkettiin Eläintarhan huvilan tarjoamia lyhytaikaisia taiteilijaresidenssipalveluja.

Tanssin talo

Tanssin taloa koskeva uudisrakentaminen ja peruskorjaus Helsingin Kaapelitehtaan yhteyteen on sekä valtuustostrategian että kaupungin kulttuuristrategian mukainen kokonaisuus, joka on johdonmukainen jatke lautakunnan painotuksille vahvistaa tanssin asemaa Helsingissä.

Hanke parantaa valtuustostrategian linjausten mukaisesti tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä maan pääkaupungissa laajassa yhteistyössä tanssin toimijoiden kanssa. Tanssin merkitys on kasvanut ilmiönä ja taiteen alana. Harjoitus-, tuotanto ja esitystiloihin tulee merkittävä parannus tanssin talon myötä. Tanssin talo -toteutumassa laajana valtion, kaupungin ja alan keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Panostus tanssiin lisää myös Helsingin kansainvälistä kiinnostavuutta ja on syytä odottaa, että tämä näkyy myös taiteenalan kansallisena ja kansainvälisenä aseman vahvistumisena.

Hankkeen etenemisen kannalta on ollut olennaista Jane ja Aatos Erkon säätiön erillisrahoitus sekä valtion ja kaupungin linjaukset vuosilta 2014 ja 2015 osallistua hankkeen rahoitukseen.

Suvilahden kaasukellojen tuleva käyttö

Monimuotoisen kaupunkikulttuurin tukeminen on ollut lautakunnalle tärkeätä. Kulttuurikeskus on yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, kiinteistöviraston, KOY Kaapelitalon ja kaupunginkanslian kanssa selvittänyt Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n Nosturin korvaavien tilojen mahdollisuutta Suvilahden kaasukelloissa.

Työryhmätyöskentelyn jälkeen on päädytty edistämään mallia, jossa tiiliseen kaasukelloon sijoittuisi yhdistyksen nuorisotyötä lähellä olevia toimintoja sekä nuorisoasiainkeskuksen Glorian ja Hapen toimintoja. Teräksiseen kaasukelloon tehtäneen Elmulle suunnitteluvaraus omana hankkeena toteutettavalle 3000 hengen konserttisalille. Molempien kaasukellojen toteutuessa yhtä aikaa Elmun arvio on, ettei toiminnan julkisen tuen tarve kasvaisi edes väliaikaisesti.

Samaan aikaan kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat tehneet päätöksiä molempien kellojen perusparannustöistä. Näissä hankkeissa ei ole kyse lopullisen tilaohjelman toteuttamisesta vaan rakenteiden saattamisesta ns. nollatasoon, josta lopullinen rakennushanke voidaan toteuttaa ilman pilaantuneiden maa-ainesten poistamista, ulkokuorien peruskorjausta jne.

Kirjastotoimen katsaus lautakuntakaudelta

Kirjaston käyttö on lautakuntakaudella ollut muutoksessa. Verkkokirjaston käyttö on edelleen kasvanut fyysisten käyntien kustannuksella. Aineistokokoelman käyttö muuttuu verkkokaupan suuntaan ja tuottaa lähinnä pikapistäytymisiä: materiaali varataan verkosta ja vain haetaan kirjastosta samalla kun edelliset lainat palautetaan. Varsinkin vuoden 2015 alusta käyttöön otetut maksuttomat varaukset ovat lisänneet varausten määrää. Muutos näkyy käyntien määrissä: lautakuntakaudella verkkokäyntien määrä oli lopulta yli kaksinkertainen verrattuna fyysisten käyntien määrään:

Lainoja tehtiin v. 2013 yhteensä 8,9 miljoonaa ja vuonna 2016 9,3 miljoonaa. Asukaskohtainen lainaluku oli kumpanakin vuonna 14,8.

Toisaalta fyysisten käyntien luonne on muuttumassa, ja kirjastojen rooli kaikille avoimena, ei-kaupallisena julkisena tilana korostuu. Traditionaalisten tentteihin ja pääsykokeisiin lukijoiden rinnalle on tullut kirjastossa työskentelevä läppärikansa. Myös tapahtumat vetävät väkeä. Vuosittain järjestetyissä 3 800–5 200 tapahtumassa on ollut osallistujia 100 000:n molemmin puolin. Erityisesti lapsille lähikirjastoverkon tapahtumatarjonta on tärkeää. Kauden merkittävin uusi palvelu, Kaupunkiverstas, edustaa uutta piirrettä: kirjasto on myös tekemisen paikka.

Lukemisen edistäminen on kirjastoissa kokemassa renessanssia. Kirjasto vastaa osaltaan huoleen lukutaidon rapautumisesta ja monilukutaidon tukemisesta. Lautakuntakauden lopulla lainausmäärät kääntyivät nousuun. E-kirjojen ja muun e-aineiston odotettu läpilyönti näyttää myös alkaneen. Vuonna 2016 helsinkiläiset latasivat niitä yli puoli miljoonaa kertaa.

Keskustakirjaston valmistelu on leimannut lautakuntakautta. Ennätyksellisen vilkas kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ratkesi kesäkuussa 2013, päätös rakentamisesta tehtiin tammikuussa 2015, peruskivi muurattiin toukokuussa 2016. Keväällä 2017 rakennuksen runko on melkein kokonaan pystyssä. Koko kirjasto on valmistautunut uuteen suureen yksikköön laaja-alaisella työprosessien uusimisella, jotta henkilökunta saadaan jatkossa riittämään. Rutiinien siirtäminen koneille ja itsepalvelukonseptien lisääminen lisää myös työn mielekkyyttä ja nostaa käyttäjäkontaktien tasoa.

Keskustakirjaston suunnittelussa on aivan alusta asti oltu monipuolisessa yhteistyössä asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Osallistaminen on sen myötä vakiintunut menettelytavaksi varsinkin remontteja ja tila-asioita suunniteltaessa. Maunula-talon mallissa on menty vielä pidemmälle: asukkaat ovat jatkuvasti mukana talon toiminnan suunnittelussa. Useita osallistuvan budjetoinnin menetelmiä on sovellettu vuodesta 2013 lähtien. Kirjastolla on myös pysyvä n. 150 jäsenen asiakasraati.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015 aktivoi Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämän, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman valtakunnallisen Monikielisen kirjaston toimintaa. Maahantulijoiden suomen kielen taidon parantamiseen tarkoitettujen kieli- ja kohtaamiskahviloiden määrä kasvoi vuoden 2013 viidestä vuoden 2017 15:en.

Uusi kirjastolaki astui voimaan vuoden 2017 alusta (laki 1492/2016). Sen myötä kirjastot saivat uudeksi tehtäväkseen tilan tarjoamisen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Kirjaston roolia yhteiskunnallisen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen sekä kansalaisuuden tukijana vahvistettiin. Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjastoasema muuttuu vuoden 2018 alusta valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitamiseksi.

Kirjastossa tehtiin vuoden 2015 alusta organisaatiouudistus, jota koskevan Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön muutoksen kirjastotoimen osalta lautakunta hyväksyi syksyllä 2014. Kolmesta osastosta luovuttiin. Uudet kaksi osastoa ovat Kirjasto- ja asiakaspalvelujen osasto sekä Sisältö- ja tukipalvelujen osasto. Koko kaupungin suuri organisaatiomuutos ulottui kirjastoon vuonna 2016. Uudessa toimialaorganisaatiossa kirjasto päätyi yhtenä palveluna Kulttuurin palvelukokonaisuuteen, joka on osa Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Hallinto- ja tukipalvelut siirtyvät toimialatasolle.

Syksyllä 2016 40 vuotta täyttänyttä Helmet-verkkokirjastoa ylläpidettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kanssa. Yhteinen kirjastojärjestelmä päivitettiin perusteellisesti marraskuussa 2013. Kauden lopulla uudistetunkin järjestelmän rajoittuneisuus alkoi kuitenkin tuottaa ongelmia, minkä johdosta Helsinki viritti keskustelua uusista järjestelmäratkaisuista.

Kirjastotoimen pitkäaikainen johtaja Maija Berndtson jäi eläkkeelle helmikuussa 2013. Uudeksi kirjastotoimen johtajaksi valittu Tuula Haavisto ehti toimia virassa neljä vuotta ennen kuin keväällä 2017 tuli valituksi osana kaupungin organisaatiouudistusta perustettuun uuteen kulttuurijohtajan virkaan. Keskustakirjaston johtajaksi lautakunta valitsi lokakuussa 2016 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaaran. Lautakunta valitsi keväällä 2014 uudet johtajat kahdelle isolle kirjastolle: Heli Roisko aloitti Rikhardinkadun kirjastossa ja Laura Norris Kallion kirjastossa.

Kirjaston henkilöstömäärä on koko lautakuntakauden ajan ollut 509.

Kansainvälinen yhteistyö on ollut aikaisempaa jonkin verran hiljaisempaa, lähinnä lähialueyhteistyö on jatkunut vilkkaana. Helsingin kaupunginkirjasto on silti edelleen hyvin suosittu vierailujen ja benchmarkkauksen kohde. Esim. vuonna 2014 kirjastossa vieraili 22 ryhmää, joissa oli 241 osallistujaa. Erityisen suurta mielenkiintoa herättää jo suunnitteluvaiheessa keskustakirjasto Oodi. Siitä on tehty lautakuntakauden aikana kymmenittäin juttuja kansainvälisiin medioihin joka puolelle maailmaa. Frankfurtin vuoden 2014 Suomi-teemaisille kirjamessuille osallistuttiin näyttävästi Skidi-kirjastoautolla ja omalla ohjelmatarjonnalla.

Palveluverkon kehittäminen

Kirjastoverkko pysyi pääosin ennallaan. Kirjastoja oli 37, kirjastoautoja kaksi, laitoskirjastojen määrä väheni yhdellä ja oli 2016 lopussa yhdeksän. Kotipalveluasiakkaiden määrä liikkui 400 molemmin puolin.

Tammikuussa 2015 kaupunginvaltuusto teki kauaskantoisen päätöksen keskustakirjaston rakentamisesta. Samalla se päätti, että myös muu kirjastoverkko pidetään entisellään. Talon ja sen palvelujen suunnittelu on järjestetty niin että tuloksia voidaan hyödyntää myös kaupungin muissa kirjastoissa. Kirjaston teettämässä arviossa keskustakirjaston arvioidaan tuovan kirjastolle n. kaksi miljoonaa uutta käyntiä vuodessa.

Maunula-talon ovien avautuminen joulukuussa 2016 merkitsi syrjäisestä sijainnista kärsineen kirjaston pääsemistä keskeiselle paikalle, mikä näkykin heti käyttöluvuissa. Roihuvuoren kirjaston profiloiminen perhekirjastoksi lisäsi samoin käyttöä selvästi.

Useita kirjastoja remontoitiin. Töölön kirjasto avattiin uudelleen kahden vuoden perusteellisen korjauksen jälkeen elokuussa 2016. Myös Itäkeskuksessa, Rikhardinkadulla, Malminkartanossa, Tapanilassa, Jakomäessä, Lauttasaaressa ja Malmilla remontoitiin. Remonttien pääasiallinen sisältö oli palvelualueiden uudelleenjärjestely tukemaan paremmin itsepalvelua. Aina kun mahdollista, rakennettiin samalla edellytykset kirjastotilan omatoimikäytölle.

Uusi kirjastoauto Skidi vihittiin käyttöön samalla kuin Roihuvuoren remontoitu kirjasto avattiin uudelleen tammikuussa 2015.

Ruoholahden lastenkirjasto suljettiin kesällä 2015. Saman vuoden syyskuussa alueella alkoi toimia Jätkäsaaren infokeskus ja kirjasto, joka on kaupunkisuunnitteluviraston ja kirjaston yhteistyöhanke.

Kaudella tehtiin päätökset myös Herttoniemen ja Laajasalon kirjastojen muuttamisesta purettavista taloista uusiin tiloihin, mutta toteutus jää seuraavalle vuosille. Herttoniemen kirjaston parhaasta sijainnista käytiin vilkas keskustelu asukkaiden kanssa. Lautakunta edellytti sijoituspäätöksessään, että Herttoniemen kirjastoa ei saa sulkea ennen kuin uudet tilat ovat varmistuneet.

Arvot, toiminta-ajatus ja visio

Kirjastolle laadittiin uusi suunta-asiakirja vuosille 2015-2018, joka oli lautakunnan käsittelyssä syksyllä 2015. Kirjaston arvot uusittiin perusteellisen keskustelun saattelemana; keskusteluun otettiin mukaan myös käyttäjät. Arvot ovat ilo, käyttäjälähtöisyys, sananvapaus, sivistys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. Toiminta-ajatuksensa mukaan ’kirjasto tarjoaa kaikille kulttuuria, tietoa ja oppimismahdollisuuksia. Se on avoin, julkinen tila ja palvelu, joka tukee sananvapautta, aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Helsingin kaupunginkirjasto tuottaa yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa palveluita ja verkkosisältöjä pääkaupunkiseudun ja koko maan tarpeisiin’.

Visio säilyi ennallaan: ’Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa’.

Pidempiä aukioloaikoja ja uusia palveluita

Kirjaston tilojen ja/tai palvelujen käyttöä myös silloin kun henkilökuntaa ei ole paikalla eli omatoimikäyttöä versioitiin kuluneina vuosina eri muodoissa. Käpylässä ja Roihuvuoressa oli käytössä sopimukseen perustuva käyttö, jota voivat hyödyntää alueen yhteisöt. Jakomäessä sopimuksen voivat tehdä myös yksittäiset käyttäjät, jota mallia sovelletaan myös Lauttasaaressa. Suomenlinnassa kaikilla saaren asukkailla on pääsy kirjastoon myös miehitettyjen aukiolojen ulkopuolella. Korjaamon väliaikainen, Töölön kirjastoa tuuraava aineistokokoelma samoin kuin Kalasataman lyhytaikainen Konttikirjasto perustuivat kokonaan omatoimisuuteen.

Kirjaston peruspalveluita eli tietopalvelua, lukutaidon ja lukemisen edistämistä päivitettiin osin radikaalistikin digitalisaation synnyttämien paineiden takia. Kuvaavasti esim. lukutaidon sijaan siirryttiin puhumaan monilukutaidosta.

Yksi osallistavan suunnittelun hedelmistä, Kaupunkiverstas avattiin Lasipalatsissa lokakuussa 2013, ja osoittautui menestykseksi. Verstaan idea on tarjota käyttöön työkaluja ja välineitä, joita ei kotoa löydy, samoin tilaa ja myös apua niiden käyttämiseen. Ihmisiä kiinnosti päästä itse tutustumaan 3D-tulostimiin, vinyylileikkureihin ja muihin laitteisiin. Yllättävin tulos oli se, miten nopeasti käyttäjät myös verkottuivat yhteisen tekemisen ympärillä. Kirjasto 10:in muuttanut Kaupunkiverstas jatkaa toimintaansa uuden ja yhteisen tekemisen alustana.

Toisenlainen mutta yhtä lailla yhteisöllinen, keskusteluttava palveluinnovaatio on Novellikoukku. Se on yhdistelmä käsityökerhoa ja aikuisille ääneen lukemista. Tämä konsepti on levinnyt nopeasti Helsingistä koko Suomeen.

Kirjastossa kehitetty Varaamo-palvelu on alusta asti tähdännyt kaupungin tilojen ja muidenkin resurssien käytön monipuolistamiseen helpottamalla niiden varaamista. Mukana ovat myös Varhaiskasvatusvirasto ja Nuorisoasiainkeskus, ja osallistujakunta laajenee.

Kirjaston kehittämisote on pysynyt vahvana. Kehittämishankkeita on tehty sekä omin voimin että ulkoisella rahoituksella. Monet hankkeet ovat liittyneet digimaailman haltuunottoon, mistä esimerkkinä Varhaiskasvatusviraston kanssa tehty pienten lasten mediakasvatusaineisto Aparaattisaari / Apparatön.

Aineistohankinta ja kokoelma

Vuoden 2016 lopussa kokoelmassa oli yhteensä 1,82 miljoonaa teosta (v. 2013 lopussa 1,86 miljoonaa), joista 1,52 miljoonaa kirjaa (1,55), 6000 äänikirjaa, 195 000 äänitettä, 4 500 lehtivuosikertaa ja 4 500 konsolipeliä. Lautakuntakauden aikana cd-levyjen käyttö ja sitä myötä hankinta on musiikin verkkojakelun takia kääntynyt jyrkkään laskuun. Sen sijaan lastenkirjoja on sekä lainattu että hankittu aiempaa enemmän.

E-aineistoja sekä pystyttiin tarjoamaan että käytettiin vuosi vuodelta enemmän. Niiden läpimurtoa on hidastanut suomenkielisen aineiston vähäisyys. Kun sitä alkoi tulla enemmän, myös käyttöluvut kasvoivat. Kaikkein huikeimmat kasvukäyrät nähtiin kuitenkin 2013 käyttöönotetussa Zinio-palvelussa, jossa on kansainvälisiä aikakauslehtiä kuten The Economist. Kotimaisia aikakauslehtiä sisältävä eMagz-palvelu oli koekäytössä 2016 ja yhtä lailla suosittu sekin.

E-aineistoja hankitaan prosessin vaativuuden takia monen kirjaston yhteistyönä joko Helmet-tasolla tai koko maahan. Keväällä 2014 lautakunta hyväksyi osaltaan Yleisten kirjastojen kansallisen konsortion perustamisen. Se tarjoaa mm. e-aineiston hankintapalvelua koko maan yleisille kirjastoille. Konsortion käytännön asioita hoitaa Helsingin kaupunginkirjasto.

Talous

Kaupunginkirjaston talouden haasteena on lautakuntakauden aikana ollut laajentuva ja monipuolistuva palvelutarjonta ja -kysyntä entistä laajemmalle asiakas- ja käyttäjäkunnalle, vaikka kirjaston käytettävissä olevat määrärahat eivät ole kasvaneet. Kirjasto on pystynyt vastaamaan kysyntään ylläpitämällä tiukkaa sisäistä talousohjausta sekä suunnittelemalla ja kohdentamalla toimintaansa entistä tarkemmin sekä lisäämällä itsepalvelua mahdollisuuksien mukaan. Kaupunginkirjaston mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa on kuitenkin rajallinen, koska huomattavan osan käyttömenoista muodostavat henkilöstö- ja vuokrakulut.

Perustehtävänsä lisäksi kaupunginkirjasto on toteuttanut lukuisia tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämishankkeita ja projekteja, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja EU:lta.

This decision was published on 17.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §