Ruokamyrkytykset Helsingissä 2016

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2016 selvitetyistä ruokamyrkytysepidemioista.

Elintarvikkeiden välityksellä leviävien ruokamyrkytysten selvittäminen ja seuranta on tarpeellista, jotta niiden esiintymistä osattaisiin ehkäistä ja siten parantaa elintarviketurvallisuutta.

Elintarvikelain 24 §:n mukaan elintarvikealan toimija on velvollinen ilmoittamaan välittömästi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle saatuaan tiedon käsittelemänsä elintarvikkeen aiheuttamasta ruokamyrkytyksestä tai epäillessään elintarvikkeen voivan aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäillystä elintarvikkeesta tulee säilyttää näyte siten, että se voidaan tutkia laboratoriossa ruokamyrkytyksen syyn selvittämiseksi.

Ruokamyrkytysepäilyjä ilmoitetaan ympäristökeskukseen joka työpäivä ja yli viiden henkilön epidemioita 10–20 vuosittain. Ympäristökeskuksessa on kehitetty sähköinen lomake, jolla elintarvikealan toimija tai sairastunut ruokailija voi ilmoittaa epäillystä ruokamyrkytyksestä. Sähköisen lomakkeen avulla on tarkoitus saada olennaiset tiedot ruokamyrkytysepäilyn selvittämistä varten määrämuotoisesti, mikä helpottaa epäilyilmoitusten käsittelyä ja vähentää tarvetta lisätietojen kysymiseen esimerkiksi sähköpostitse.

Ruokamyrkytysten käsittelystä on säädetty valtioneuvoston asetuksella elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä, elintarvikelaissa sekä tartuntatautilaissa ja -asetuksessa.

Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen sairauden nautittuaan samaa alkuperää olevaa ruokaa tai talousvettä ja jossa kyseinen ruoka tai vesi voidaan todeta sairauden lähteeksi. Hyvin vakavan taudinaiheuttajan, kuten Clostridium botulinum - tai EHEC-bakteerin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä yhdenkin henkilön sairastuminen selvitetään kuten epidemiaepäily.

Ruokamyrkytysepidemioiden ja -epäilyjen selvittämistä varten toimii Helsingissä selvitystyöryhmä, jonka kokoonpano on tarkistettu vuonna 2015. Ruokamyrkytysepidemioita selvitetään ympäristökeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston epidemiologisen toiminnan yhteistyönä. Selvitystyön tavoitteena on löytää epidemian syy sekä saada käsitys sen laajuudesta ja merkityksestä, jotta voitaisiin estää epidemian mahdollinen laajeneminen ja hyödyntää selvityksessä saatu tieto valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä.

Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen liittyy käytännössä tarkastus- ja näytteenottokäynti elintarvikehuoneistoon, elintarvike- ja potilasnäytteiden otto, epidemiologinen tutkimus ja viestintä. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteiseen ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY-tietojärjestelmään).

Ruokamyrkytykset vuonna 2016

Helsingissä selvitettiin vuonna 2016 yhteensä 380 (vastaava luku vuonna 2014 226 kpl ja vuonna 2015 331 kpl) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä.

Sähköisen lomakkeen kautta ilmoituksia tuli 290, joka on 76 % kaikista ruokamyrkytysepäilyilmoituksista. Sähköisen lomakkeen käyttö kasvoi selvästi, koska edellisvuonna lomakkeen kautta tuli 43 % epäilyilmoituksista.

Ympäristökeskus osallistui 18 ruokamyrkytysepidemiaepäilyn selvitykseen, joista yhdeksän laajaa epidemiaa aiheutui noroviruksesta. Laajimmat norovirusepidemiat olivat Silja Symphonylla ja Malmin sairaalassa. Osassa norovirusepidemioista sairastuminen levisi pintojen kautta eikä selvää yhteyttä ruokailuun tai elintarvikkeisiin todettu.

Varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita todettiin 13, mikä on samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Epidemiat on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Epidemioista yhdeksän todettiin ravintoloissa, kolme henkilöstöravintoloissa ja yksi palvelutalossa. Eniten sairastuneita oli noroviruksen aiheuttamissa epidemioissa, joissa norovirus levisi oireettoman noropositiivisen työntekijän sekä viruksella saastuneiden pintojen tai ruokien kautta.

19 henkilön sairastuminen aiheutui noroviruksella saastuneista ostereista. Ostereiden sekä muiden nilviäisten on usein raportoitu aiheuttaneen norovirustartuntoja. Osterit saastuvat noroviruksella herkästi, mikäli niiden kasvatus- tai säilytyspaikan vesi on saastunut jätevedellä. Norovirus tuhoutuu kuumentamalla, mutta kuumentamatta syötävistä elintarvikkeista sen tuhoaminen on käytännössä mahdotonta. Raakana syötävien ostereiden riskienhallinta perustuu alkutuotannossa käytettävien kasvatus- ja säilytysaltaiden veden puhtauteen sekä käsittelyhygieniaan ja ristikontaminaation ehkäisyyn vähittäismyynnissä ja tarjoilussa.

Kaksi epidemiaa johtui kampylobakteerista, jossa aiheuttajaksi epäiltiin broileria. Tavallisimmin kampylobakteerin saa huonosti kypsennetystä broilerista tai ristisaastumisen kautta, jos esimerkiksi raa’an siipikarjan lihan käsittelyyn ei ole erillisiä välineitä tai keittiötyöntekijöiden käsihygieniassa on puutteita.

Kaksi epidemiaa aiheutui raa’asta punajuuresta, jota oli tarjottu lounaalla. Punajuuriruokamyrkytyksissä oireena on ollut oksentelu, joka on alkanut heti ruokailun jälkeen. Evira on suositellut vuodesta 2010 lähtien punajuurta käytettäväksi vain kunnolla kypsennettynä, koska raakana tarjottu punajuuriraaste on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita. Eviran ohjeistusta ei ollut noudatettu kyseisissä henkilöstöravintoloissa.

Muut epidemiat johtuivat virheellisistä säilytys- tai jäähdytyslämpötiloista tai aiheuttaja jäi epäselväksi.

Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli 260 (vuonna 2015 yhteensä 140), mikä oli enemmän kuin edellisvuonna johtuen laajoista noroepidemioista, joissa sairastuneita oli paljon. Sairastuneiden määrä vaihtelee vuosittain, sillä yksittäisten epidemioiden laajuus ja vakavuus vaihtelevat. Liitteessä 2 on kuvattu vuosina 2008–2016 ympäristökeskuksessa selvitetyt ruokamyrkytysepäilyt. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.

Laajoista norovirusepidemioista tiedotettiin ja tiedotuksen yhteydessä korostettiin käsienpesun tärkeyttä noroviruksen leviämisen ehkäisyssä. Elintarvikkeiden jäähdytykseen, valmistuslämpötiloihin, keittiöhenkilökunnan hygieenisiin toimintatapoihin ja ristikontaminaation estoon on kiinnitettävä jatkuvasti huomioita valvonnassa ja elintarvikehuoneistojen tarkastuksissa.